Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Ainakin kumpikin noista maista on velkaantunut huomattavan paljon maltillisemmin Kreikkaan verrattuna (kuten myös Suomeen verrattuna). Molemmat olivat vielä kommunistivaltioita tai niiden osia Kreikan jo aloitettua "elvytyksen".
Olisiko eurolla tähän osansa? Linkkasin tänne sen "euro eksyksissä" ja siinä on yksi näkökulma euron ongelmiin ja taustoihin. (Ja siis Albaniaa ja Kroatiaa suojasi kommunismi kuplalta?[kärjistys]

Kreikka on Suomen kanssa hyvä verrokki sen takia, että Suomestakin on kaikenlainen valmistava teollisuus vähentynyt kovaa vauhtia. Kreikka taas on hyvä esimerkki siitä, mitä lähestulkoon täydellinen riippuvuus tuontitavarasta johtaa, mikäli maa itse ei pysty tasapainottamaan kauppatasetta viennillä. Turismi ei ole kovin hintaelastista - vaikka Kreikassa olisi kuinka halpaa, niin turistien määrä ei esim. nykyisestä paljoa voisi kasvaa. Halvemmilla hinnoilla saataisiin paikalle lähinnä sama määrä vähävaraisempaa väkeä vierailulle varakkaampien turistien mennessä jonnekin muualle.
Suomi ja Kreikka ovat molemmat EMU:n periferiaa. Kun viittasit minulle Kreikan historiaan, niin suosittelen myös teille taloushistorian lukemista.

Rahapolitiikalla aikaansaatu hintakilpailukyky ei enää nykypäivänä riitä uuden merkittävän teollisuuden syntyyn, jos tuo teollisuus on päässyt aiemmin kuolla kupsahtamaan. Tarvitaan infraa, ennustettavaa päätöksentekoa ja verkostoja.
On sillä vaikutuksensa hintakilpailukykyyn, jos on kelluva valuutta. Ja eikö se teollisuuskin ole palaamassa jenkkehinkin, miksei siis eurooppaankin? [mutu]

Oliko sinun mielestäsi Troikan "reformit" toimivat siis? hyppäsit sen nyt täysin ohi, kun siihenhän alunperin tartuit.

NHB sanoi:
Kun viitsit googlailla kaikenlaista itse aiheen vierestä, niin mihin se taito nyt katosi?
Polkuhinta | Taloussanakirja | Taloussanomat
Tuotantokustannuksiin tai markkinoiden hintatasoon verrattuna kohtuuttoman alhainen myyntihinta.

Mikä on kohtuuttoman alhainen myyntihinta? Eikö tämä ole subjektiivinen näkökulma? Ja jos koko kansantalous on deflatorisessa kriisissä, niin markkinoiden hintatasoon on huono verrata. Kreikka on mielestään myynyt kohtuuttoman alhaisesti. Vrt. Kreikan Finmin.

Koko termin soveltuvuus tähän on kyseenalainen, mutta jos sitä haluaa käyttää, niin tuo markkinoiden hintataso on perustavaa laatua oleva pointti.
Niin, ehkä minulta väärä suomennos, mutta siihen nyt sitten tartuttiin. Tämä ei muuta Kreikan Finmin näkemystä siitä, että deflatorisessa kriisissä on typerää myydä kansallisomaisuutta.

En ole pyytänyt tuollaista arviota. Arvion voin kyllä tehdä itsekin. Arvioita on vain huono tehdä, kun ei ole mitään esimerkkejä. Kun noita esimerkkejä ei ole, niin ihmettelen koko porua. Määrittelmien puute ei ole syy siihen, että kritisoin argumentointiasi.
Oletko vilkaissut tätä Hellenic Republic Asset Development Fund | Putting The Greek Economy Back In Motion [turha tarttua tähän linkkiin, mutta kyseessä siis pulju, joka vastaa yksityistämisestä, ehkä sieltä löydät markkinahintoja yms.]


Sinulla on vain tapana sulavasti ottaa etäisyyttä faktoihin ja itse asiaan siinä vaiheessa, kun et oikein pysty perustelemaan väitteitäsi. Esimerkiksi tästä polkuhinnasta ja hinnoista ylipäätään otit kimmokkeen vapaalla tahdolla filosofointiin.
"vapaalla tahdolla" filosofointi, on normaalia varallisuusoikeudellista pohdintaa. Esimerkiksi sellainen käsite, kuin sopimusvapaus on ihan keskeisiä asioita, jotka ovat lähtökohtia, kun tarkastellaan esimerkiksi sopimuksen pätemättömyyttä ym. Voi tuntua typerältä, mutta oikeustieteessä ihan basic.

Tässä keskustelussa on eri näkökulmia ja en ole lähtenyt toisen osapuolen argumentointitaitoja kommentoimaan. Parhaani yritän, että keskustelu olisi hedelmällistä ja olen pahoillani, jos argumentointini mielestäsi ontuu. Keskustelua jälkikäteen vilkaistessani, monet argumenttini on sivuutettu ja tartuttu esim. kreikan työttömyyden puolessatoista vuodessa 3% laskuun ja "polkuhinnan" määrittelyyn. Onko se relevanttia? en tiedä.


Myös virheellinen väittämäsi trendeistä rönsyili jostain syystä Kataisen avustajiin, austerityn toimivuuteen ja ties mihin.
Trendi kuvaa pitkän aikavälin kehitystä ja kärjistyksenä "Kreikan työttömyys nousi" kriisin jälkeen voi pitää toimivana. Mutta minähän myönsin jo, että väärin kirjoitin, mielestäni ei fiksua tarttua siihen enää. Varsinkaan kun kokonaisuuden kannalta varsin heikko argumentti austerityn toimivuudelle. Sillä viittasin Romakkaniemeen, joka tätä pitää jonain käänteenä. Oli väärä oletus toki, että kaikki keskustelijat tietävät.

Statin sivuilta "Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa.
Annat itse suuren arvon Kreikan työttömyyden laskulle.

Teollisuus arvostaa vakautta. Heittelevät kurssit vuoroin auttavat ja vuoroin haittaavat, mutta muutokset molempiin suuntiin aiheuttavat lisää työtä.
Sveitsin teollisuus sai tämän huomata nyt myös.

Yhtä kaikki, olisi mielenkiintoista kuulla talouskurin toimivuudesta sinulta? Ja mikä on euron tulevaisuus tästä eteenpäin. Onko tarkoitus, että kaikki pyrkivät samaan mitä Saksa vai mikä on kuvio?

Nyt tämä keskustelu vaikuttaa lähinnä ristikuulustelulta :D
 
Mikä on kohtuuttoman alhainen myyntihinta? Eikö tämä ole subjektiivinen näkökulma? Ja jos koko kansantalous on deflatorisessa kriisissä, niin markkinoiden hintatasoon on huono verrata. Kreikka on mielestään myynyt kohtuuttoman alhaisesti. Vrt. Kreikan Finmin.


Niin, ehkä minulta väärä suomennos, mutta siihen nyt sitten tartuttiin. Tämä ei muuta Kreikan Finmin näkemystä siitä, että deflatorisessa kriisissä on typerää myydä kansallisomaisuutta.


Yhtä kaikki, olisi mielenkiintoista kuulla talouskurin toimivuudesta sinulta? Ja mikä on euron tulevaisuus tästä eteenpäin. Onko tarkoitus, että kaikki pyrkivät samaan mitä Saksa vai mikä on kuvio?

Vapaa tahto on sitä, että Kreikka saa hankkia rahoituksensa mistä haluaa ja Kreikalle lainaa tarjoava taho saa määritellä mieleisensä ehdot lainalle. Jos Kreikka on vapaasta tahdostaan ajanut itsensä umpikujaan, niin silloin kannattaa osoittaa sormella tuon tahtotilan synnyttäjiä.

Luonnollisesti olisi fiksua myydä omistuksiaan silloin, kun niiden hinta on korkealla. Sitä Kreikka ei kuitenkaan ilmeisesti tehnyt ja se vaihtoehto on mapissa "menetetyt tilaisuudet". Näinhän nämä usein menevät yritysmaailmassakin. Nokiakin jos olisi myynyt puhelintoimintansa kuumaan aikaan, olisi hintalappu ollut kovasti eri näköinen kuin Elopin kauden tuloksien jälkeen. Nyt kun Windows-luuri on osoittautunut voittamattomaksi arvaksi, hinta lienee entistä alhaisempi. Eipä silti ole mitään syytä puhua polkuhinnoista.

Saksassa on paljon sellaista, mihin mun mielestä kannattaa pyrkiä. Korkea jalostusaste, yrittäjyys ja tuottavuus ovat esimerkkejä tuollaisista asioista.

Kun Kreikan talous oli karannut käsistä ja sen palauttamiseen urilleen ei ryhdytty "hyvän sään aikaan", niin vaihtoehdot menevät vähiin ja leikkaukset ovat kipeämpiä. Ennemmin tai myöhemmin on leikattava jos rahat eivät riitä.
 
On sillä vaikutuksensa hintakilpailukykyyn, jos on kelluva valuutta. Ja eikö se teollisuuskin ole palaamassa jenkkehinkin, miksei siis eurooppaankin? [mutu]
Tottakai on. USAlla oli muuten kelluva valuutta myös silloin, kun teollisuus sieltä/täältä lähti. Se palaa nyt, koska automaatioaste on kasvanut niin isoksi, että logistiikkakustannukset Aasiasta alkavat olla isompi kuluerä kuin työvoimakustannukset USAssa. Palaava teollisuus lähinnä siis palvelee tätä maailman suurinta sisämarkkinaa, mikä tekee analogioiden vetämisen Suomeen tai Kreikkaan aika hedelmättömäksi.

Oliko sinun mielestäsi Troikan "reformit" toimivat siis? hyppäsit sen nyt täysin ohi, kun siihenhän alunperin tartuit.
Kuten olen jo aiemmin täällä kirjoittanut, Kreikka olisi pitänyt päästää velkadefaulttiin ja heittää niska-perseotteella ulos eurosta. Euroalueen fokus olisi pitänyt olla pankkien pääomittamisessa niiden omistajien kustannuksella. Kreikassa on ylisuuri ja ylipalkattu julkinen sektori, jonka kustannuksia ei verotulot mitenkään kattaneet. Vaihtoehtona oli siis jatkaa tuon mammutin rahoitusta vailla toivoa takaisinmaksusta, tai velvoittaa Kreikkaa ainakin pienentämään noita kuluja ja nostamaan verotuloja. Kumpikaan vaihtoehto ei sikäli "toimi", että rahoja joskus saataisiin Kreikasta takaisin, mutta jälkimmäinen oli varmaan noista ainoa, jonka EU-maat pystyivät perustelemaan omille kansalaisilleen.

Mitä sinusta olisi pitänyt tehdä, kun Kreikka nyt edelleen vakuuttelee haluavansa jatkaa euromaana?
 
http://www.hs.fi/talous/a1424744892370

No joko nyt voi provoilematta todeta, että Syriza söi sanansa? Huom. en ole tästä millään tapaa iloinen, mutten myöskään kovin yllättynyt. Se nyt vain on tapana, että ääniä kalastellessa luvataan kaikenlaista, josta ei sitten kuitenkaan pidetä kiinni niinkin yksinkertaisesta syystä kuin että: "koska ei tarvitse".
 
Vapaa tahto on sitä, että Kreikka saa hankkia rahoituksensa mistä haluaa ja Kreikalle lainaa tarjoava taho saa määritellä mieleisensä ehdot lainalle. Jos Kreikka on vapaasta tahdostaan ajanut itsensä umpikujaan, niin silloin kannattaa osoittaa sormella tuon tahtotilan synnyttäjiä.

Luonnollisesti olisi fiksua myydä omistuksiaan silloin, kun niiden hinta on korkealla. Sitä Kreikka ei kuitenkaan ilmeisesti tehnyt ja se vaihtoehto on mapissa "menetetyt tilaisuudet". Näinhän nämä usein menevät yritysmaailmassakin. Nokiakin jos olisi myynyt puhelintoimintansa kuumaan aikaan, olisi hintalappu ollut kovasti eri näköinen kuin Elopin kauden tuloksien jälkeen. Nyt kun Windows-luuri on osoittautunut voittamattomaksi arvaksi, hinta lienee entistä alhaisempi. Eipä silti ole mitään syytä puhua polkuhinnoista.

Saksassa on paljon sellaista, mihin mun mielestä kannattaa pyrkiä. Korkea jalostusaste, yrittäjyys ja tuottavuus ovat esimerkkejä tuollaisista asioista.

Kun Kreikan talous oli karannut käsistä ja sen palauttamiseen urilleen ei ryhdytty "hyvän sään aikaan", niin vaihtoehdot menevät vähiin ja leikkaukset ovat kipeämpiä. Ennemmin tai myöhemmin on leikattava jos rahat eivät riitä.

Saksa oli 2000-luvun alussa Euroopan sairas mies, joka parantui Etelä-Euroopan kulutusvedon ja EKP:n Saksaa myötäilevän politiikan avulla. Hieman turha puhua rahojen loppumisesta kun onhan se muutama kymmenen kertaa näytetty toteen, ettei euroalueen kokoiselta pläntiltä voi ne loppua. Vika on euroalueen vaihtotaseissa.
 
No joko nyt voi provoilematta todeta, että Syriza söi sanansa?
Mitäs ne nyt on tehneet muuta kuin lupailleet ummet ja lammet muiden maiden EU ministereille? Ryhtyvät toimiin vähentääkseen polttoaineen ja tupakan salakuljetusta? Really?
 
Mitäs ne nyt on tehneet muuta kuin lupailleet ummet ja lammet muiden maiden EU ministereille? Ryhtyvät toimiin vähentääkseen polttoaineen ja tupakan salakuljetusta? Really?

Eikös Syriza kovaan ääneen julistanut, kuinka troikkaa ei enää totella ja velkaohjelmasta yms. sanoudutaan irti ja että velkoja ei makseta. Nyt ovat kuitenkin lyhyen änkyröinnin jälkeen myöntyneet, että jo tehtyjä leikkauksia/uudistuksia ei kumota ja että uusia tehdään. Vielähän tuo koko homma voi kariutua, ei sillä. Mutta aika toisella tavalla asia on kuitenkin edennyt, mitä vaalipuheissa ilmoitettiin. Yksityiskohtia tuosta listasta ei taida olla näkyvillä(?), mutta ainakin aiemmin hesarissa puhuttiin vielä leikkauslistasta. Tiedä sitten.
 
Eikös Syriza kovaan ääneen julistanut, kuinka troikkaa ei enää totella ja velkaohjelmasta yms. sanoudutaan irti ja että velkoja ei makseta. Nyt ovat kuitenkin lyhyen änkyröinnin jälkeen myöntyneet, että jo tehtyjä leikkauksia/uudistuksia ei kumota ja että uusia tehdään. Vielähän tuo koko homma voi kariutua, ei sillä. Mutta aika toisella tavalla asia on kuitenkin edennyt, mitä vaalipuheissa ilmoitettiin. Yksityiskohtia tuosta listasta ei taida olla näkyvillä(?), mutta ainakin aiemmin hesarissa puhuttiin vielä leikkauslistasta. Tiedä sitten.

Ymmärtääkseni tuossa on kyse 4kk jatkosta ohjelmaan. Tarkemmin sopimuksesta ja jatkosta voi lukea esim. tästä:

Reading The Greek Deal Correctly
 
Tottakai on. USAlla oli muuten kelluva valuutta myös silloin, kun teollisuus sieltä/täältä lähti. Se palaa nyt, koska automaatioaste on kasvanut niin isoksi, että logistiikkakustannukset Aasiasta alkavat olla isompi kuluerä kuin työvoimakustannukset USAssa. Palaava teollisuus lähinnä siis palvelee tätä maailman suurinta sisämarkkinaa, mikä tekee analogioiden vetämisen Suomeen tai Kreikkaan aika hedelmättömäksi.
Suomi ja Kreikka ovat EMU:ssa, on sillä siten merkitystä ja kertoo juuri niistä ongelmista mitä tähän palettiin liittyy, muun muassa että RAPO on EKP:n ja FIPO kansallista, mikä aiheuttaa ongelmia yli-ja alijäämien kanssa.
Kuten olen jo aiemmin täällä kirjoittanut, Kreikka olisi pitänyt päästää velkadefaulttiin ja heittää niska-perseotteella ulos eurosta. Euroalueen fokus olisi pitänyt olla pankkien pääomittamisessa niiden omistajien kustannuksella. Kreikassa on ylisuuri ja ylipalkattu julkinen sektori, jonka kustannuksia ei verotulot mitenkään kattaneet. Vaihtoehtona oli siis jatkaa tuon mammutin rahoitusta vailla toivoa takaisinmaksusta, tai velvoittaa Kreikkaa ainakin pienentämään noita kuluja ja nostamaan verotuloja. Kumpikaan vaihtoehto ei sikäli "toimi", että rahoja joskus saataisiin Kreikasta takaisin, mutta jälkimmäinen oli varmaan noista ainoa, jonka EU-maat pystyivät perustelemaan omille kansalaisilleen.

Noniin, ei meillä nyt mitenkään kovin kummoisesti näkemykset eroa ja olemme monesta myös samaa mieltä. Se usein vain hukkuu, kun etsitään pelkästään eroavaisuuksia. Ehdottomasti, mielestäni varsinkin tummennettu kohta on relevantti.
Toiseen tummennettuun kohtaanhan minä alunperin kritisoin sitä "shokkiterapiaa", jonka IMF:kin on myöntänyt virheelliseksi. Olisiko voinut olla muita keinoja toteuttaa sopeuttaminen? Tähänhän Syrizan vaalivoitto ja sen tuoma yritys muuttaa sopimuksen ehtoja liittyvätkin. vrt. Haaparannan kommentti edelliseltä sivulta.

Mitä sinusta olisi pitänyt tehdä, kun Kreikka nyt edelleen vakuuttelee haluavansa jatkaa euromaana?
Sopeuttaminen olisi tullut tapahtua paljon hitaammin. Mielellään niin, että ylijäämäiset maat ryhtyisivät kuluttamaan, mikä auttaisi Euroopan kituvaan taloustilanteeseen,
Talouskasvussa toteutetut rakenneuudistukset olisivat nimittäin helpommin toteutettavissa. Vrt. säästämisen paradoksi.
Jos ei poliittisesti ole mahdollista, niin kuten jo aiemmin taisin todeta, ja moni muukin on sen todennut, niin sitten joko paluu kansallisvaluuttoihin tai sitten FIPO siirtyy pois kansallisesta päätäntävallasta.

Pååtta toikin jo hyvin esille tuon, että 2000-luvulla EKP:n rahapolitiikka auttoi mm. Saksaa, mutta oli liian kevyttä Periferian EMU-maille, mikä aiheutti kuplan muodostumisen. Tämä siis tulee ilmi ihan kanditason makron-kursseillakin, että sikäli turha leimata minkään koulukunnan höpöhöpö-mielipiteeksi.

Jos Saksa olisi omassa valuutassaan, niin heidän keskuspankkinsa joutuisi sylkemään markkoja kokoajan, jotta valuutta pysyisi niin heikkona, kuin mitä euro saksalle on tällä hetkellä. Saksan markka olisi nimittäin niin vahva, ettei sen EMU:ssa toteuttama vientivetoinen talouspolitiikkansa voisi muuten toimia.
Eipä sillä, tunne itsekin paljon saksafaneja, jotka hehkuttaa Saksan ylivoimaisuutta ja heidän työmoraaliaan ja tuottavuuttaan ym. euron merkitystä Saksan ylivoimalle ei myönnetä. :D
 

Voi. Mutta kuinka moni vaalivoittaja ei ole missä päin tahansa joutunut tekemään samaa? Tämä tapaus on tietenkin viihteellisyydessään vertaansa vailla, koska harvoin vaalilupaukset ovat noin kaukana realismista ja harvoin noin isoa vaalivoittoa on ihan puhtailla fantasioilla saatu.

Mielenkiintoisempaa on pohtia; mitä tapahtuu seuraavaksi? Kreikka palaa ruotuun ja rahoituksen ehtoja höllennetään. Lainoja annetaan anteeksi sitä mukaa, kun euromaiden hallitukset pikkuhiljaa vaihtuvat uusien vaalien myötä. Vanhat lupaukset Kreikalle työnnetään edeltäjien piikkiin.

Kreikka pysyy kurimuksessa eikä muukaan euroalue laajemmin nouse, vaikka maailmantalous elpyykin. Kilpailukykyongelma säilyy valuutan arvon laskemisesta huolimatta. EUn kilpailukykyongelma on rakenteellinen, eikä niitä rakenteita mihinkään muuteta, koska silloin jouduttaisiin kajoamaan enemmistön saavutettuihin etuihin.
 
Jos Saksa olisi omassa valuutassaan, niin heidän keskuspankkinsa joutuisi sylkemään markkoja kokoajan, jotta valuutta pysyisi niin heikkona, kuin mitä euro saksalle on tällä hetkellä. Saksan markka olisi nimittäin niin vahva, ettei sen EMU:ssa toteuttama vientivetoinen talouspolitiikkansa voisi muuten toimia.
Ihmettelin, että mitenköhän paljon Saksan viennistä kohdistuu itse asiassa EU:n ulkopuolelle. Löysin tällaisen varsin loistavan visuaalisen esityksen aiheesta. Vähän aikaa mietin, että USAn ja Aasian osuus viennistä näyttää liian pieneltä, mutta sitten tajusin, että saksalaiset autot pääosin kootaan siellä missä ne myydään, ja alihankkijaverkostotkin rakennetaan paikan päälle. Tästä taas seuraa, ettei Saksan autoteollisuuden tarvitse paljoa euron arvosta välittää.
 
Ihmettelin, että mitenköhän paljon Saksan viennistä kohdistuu itse asiassa EU:n ulkopuolelle. Löysin tällaisen varsin loistavan visuaalisen esityksen aiheesta. Vähän aikaa mietin, että USAn ja Aasian osuus viennistä näyttää liian pieneltä, mutta sitten tajusin, että saksalaiset autot pääosin kootaan siellä missä ne myydään, ja alihankkijaverkostotkin rakennetaan paikan päälle. Tästä taas seuraa, ettei Saksan autoteollisuuden tarvitse paljoa euron arvosta välittää.
Sovitaan nyt samantien vain niin, ettei Saksan autoteollisuuden tarvitse euron arvosta välittää, kuten sanoit :)
Tässä kuitenkin Saksan euron hyötymisestä ja periferian kurjuudesta muutama Lähde:

Secular stagnation in the Eurozone | VOX, CEPR?s Policy Portal
http://omfif.cmail1.com/t/ViewEmail/j/A4D095D48F4742D5/DA88896846CE0DAAF6A1C87C670A6B9F
It?s Time to Kick Germany Out of the Eurozone | Foreign Policy

Ovatko nämä lähteiden kirjoittajat väärässä? vai oletteko samaa mieltä?
 
Ei voi olla niin, että raha ja finanssipoliitikalla olisi mitään väliä. Kaikki on kiinni rakenteista ja varsinkin siitä, että ay-liike niitataan maan rakoon. Sayn-laki ja silleen.
 
Sovitaan nyt samantien vain niin, ettei Saksan autoteollisuuden tarvitse euron arvosta välittää, kuten sanoit :)
Tässä kuitenkin Saksan euron hyötymisestä ja periferian kurjuudesta muutama
En ollut tässä vänkäämässä sinua tai lähteitäsi vastaan, chillaa nyt vähän.

Katsoin tuon 1. artikkelin läpi - millä perusteella Suomi on siellä creditor eikä debtor? Suomen kauppatase on käsittääkseni ollut alijäämäinen vuodesta 2010.
 
Mitäs ne nyt on tehneet muuta kuin lupailleet ummet ja lammet muiden maiden EU ministereille? Ryhtyvät toimiin vähentääkseen polttoaineen ja tupakan salakuljetusta? Really?

Taitaa olla niin että Syriza ei edes itse ole tehnyt tuota tämän aamuista esitystlistaa vaan se on kirjoitettu suoraan EU:n pääkallopaikalla? Toivottavasti tämä nyt vain huonoa zerohedgen paskajournalismia vai onko...?

Jos tätä ei voida osoittaa ankaksi niin mitäköhän tässä on nyt taustalla kun kaverit parissa viikossa on saatu ihan alistumaan kaikista vaalilupauksista ja -uhoista huolimatta?

http://www.zerohedge.com/news/2015-...eurogroup-rushed-approve-greek-reform-package

"As it turns out, the reason why not only the Troika received an agreed to version of the Greek reform proposals "before midnight on Monday", but rushed these through with a favorable agreement today, is that, drumroll, the European Commission drafted the entire letter!"

"All Yanis Varoufakis had to do was agree to the letter that the Troika had previously written and agreed in advance was agreeable to it, and send it back. The skeptics are encouraged to play around the original pdf "leak" found here.

As for the actual author of the "Greek" reform package, a document which was created at 10:09 pm on Monday, February 23, 2015 (so technically, yes, before midnight on Monday) was one Declan Costello of the European Commission."
 
Voi. Mutta kuinka moni vaalivoittaja ei ole missä päin tahansa joutunut tekemään samaa? Tämä tapaus on tietenkin viihteellisyydessään vertaansa vailla, koska harvoin vaalilupaukset ovat noin kaukana realismista ja harvoin noin isoa vaalivoittoa on ihan puhtailla fantasioilla saatu.

Mielenkiintoisempaa on pohtia; mitä tapahtuu seuraavaksi? Kreikka palaa ruotuun ja rahoituksen ehtoja höllennetään. Lainoja annetaan anteeksi sitä mukaa, kun euromaiden hallitukset pikkuhiljaa vaihtuvat uusien vaalien myötä. Vanhat lupaukset Kreikalle työnnetään edeltäjien piikkiin.

Kreikka pysyy kurimuksessa eikä muukaan euroalue laajemmin nouse, vaikka maailmantalous elpyykin. Kilpailukykyongelma säilyy valuutan arvon laskemisesta huolimatta. EUn kilpailukykyongelma on rakenteellinen, eikä niitä rakenteita mihinkään muuteta, koska silloin jouduttaisiin kajoamaan enemmistön saavutettuihin etuihin.

Niin, mun pointti on ollut alusta asti, että poliitikot eivät yleisesti pidä sanaansa, tee järkeviä päätöksiä eivätkä toimi oikein. Tämän takia on hyvin kyseenalaista vaatia valtiota (lue: poliitikkoja) kontrolloimaan taloutta tai huolehtimaan ihmisten perustarpeista.

- - - Updated - - -

Taitaa olla niin että Syriza ei edes itse ole tehnyt tuota tämän aamuista esitystlistaa vaan se on kirjoitettu suoraan EU:n pääkallopaikalla? Toivottavasti tämä nyt vain huonoa zerohedgen paskajournalismia vai onko...?

Jos tätä ei voida osoittaa ankaksi niin mitäköhän tässä on nyt taustalla kun kaverit parissa viikossa on saatu ihan alistumaan kaikista vaalilupauksista ja -uhoista huolimatta?

Varmaan se, että rahaa ei ole. Tilanne, jossa vallanpitäjiltä loppuu muiden rahat, on hyvin ikävä (heille). Nyt, kun ovat valtaan päässeet, niin voivatkin keskittyä kippaamaan paskaa tulevien sukupolvien niskaan (sitähän tuo kituuttaminen on) ja kerätä siinä sivussa henkilökohtaista hyötyä.
 
Saksa oli 2000-luvun alussa Euroopan sairas mies, joka parantui Etelä-Euroopan kulutusvedon ja EKP:n Saksaa myötäilevän politiikan avulla. Hieman turha puhua rahojen loppumisesta kun onhan se muutama kymmenen kertaa näytetty toteen, ettei euroalueen kokoiselta pläntiltä voi ne loppua. Vika on euroalueen vaihtotaseissa.
Saksalla oli tosiaan pitkään hankaluuksia saada taseet kuntoon. Kun maahan liittyy kolmen Suomen verran sosialismista täysimääräisesti nauttimaan päässyttä väkeä, niin hintalappu on melkoinen. Onneksi saivat käännettyä kurssinsa ajoissa ja yhdistynyt Saksa pääsi kasvun tielle.

Rahat eivät euroalueella ole loppuneet, eikä sellaista kukaan ole väittänytkään. Kreikan rahat eivät kuitenkaan ole yhtä kuin euroalueen rahat. Etelä-Eurooppa ei nyt painotu missään Saksan vientitilastossa. Varsinkaan Kreikka ei ole missään suhteessa merkittävä tekijä. Vaihtotase ei ole syy vaan seuraus. Kreikan kulutusveto itseasiassa näyttää vieläpä menettäneen merkitystään Saksalle euroliiton ajan, vaikka "oppineisto" muuta väittääkin.
LOL GREECE: GERMAN IMPORTS MYTH FAIL
http://lolgreece.blogspot.ru/2012/02/trade-deficit-data-win-part-i.html
 
Ei voi olla niin, että raha ja finanssipoliitikalla olisi mitään väliä. Kaikki on kiinni rakenteista ja varsinkin siitä, että ay-liike niitataan maan rakoon. Sayn-laki ja silleen.

Ehkä velkojat nyt kuitenkin vähän miettivät sitäkin, miksi Kreikka on tällaiseen jamaan ajautunut. Ehkäpä syytä nähdään rakenteissa. Väite, että troikka olisi jotenkin aiheuttanut Kreikan maksukyvttömyyden on outo. Kun kerran maahan ei voinut luottaa aiemmin, niin miksi siihen luotettaiisiin nyt ja rahahanat avattaisiin.

Jos Kreikka ei niillä rakenteilla, mitä maassa on, selvinnyt pienemmistä veloistaaan viisi vuotta sitten, niin miten se selviäsi isommista veloistaan nyt ja tulevaisuudessa? Pakkohan niitä rakenteita on muuttaa.

Nämä ekonomistien hokemat ovat mielestäni perin kummallisia: jos Kreikan ei tarvitsisi maksaa velkojaan, niin sillä olisi enemmän rahaa. Ja jos sillä olisi enemmän rahaa, niin Kreikan valtio voisi kuluttaa enemmän ja yksityissektorille (so. valtion palveluksessa oleville henkilöille ja eläkeläisille lähinnä) valuisi enemmän rahaa. Ja tällöin nämä ihmiset voisivat paremmin ja olisivat tyytyväisempiä. Täytyykö tällaisen päättelyketjuun aikaansaamiseksi käydä koulujakin?

Ainahan on enemmän rahaa, jos ei hoida velvollisuuksiaan ja silloin, kun on enemmän rahaa, voi taloudellisesti paremmin. Siksi juuri ei kannata ajaa itseään maksukyvyttömäksi. Kun petät velkojiesi luottamuksen, velkaa on vaikea saada. Näin se nyt vaan on.
 
...Nyt, kun ovat valtaan päässeet, niin voivatkin keskittyä kippaamaan paskaa tulevien sukupolvien niskaan (sitähän tuo kituuttaminen on) ja kerätä siinä sivussa henkilökohtaista hyötyä.

Minusta tuntuu, että lausuit juuri edustuksellisen demokratian ydinongelman. Kun yhteiskunta historian saatossa, vaalikausi vaalikauden jälkeen, on kehitetty siihen pisteeseen, että tulonsiirroissa saamapuolella on 70% äänestäjistä ja tulonkerryttäjiä enää 30%, niin lienee selvää, että päätökset tehdään saamapuolen ehdoilla.
 
Back
Ylös Bottom