Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Goodwin sanoi:
Ihmiskunta on 1930-luvulta asti, Keynesin ajatuksiin pohjautuen, tiennyt kuinka tällaiset kriisit tulisi ratkaista. Ja silti turvaudutaan tarjontapuolen toimiin. Tällaisen toiminnan täytyy jo lähennellä jonkinlaista hulluuden määritelmää.
Click to expand...

Jenkit 1930-luvulla vs. Suomi 2010-luvulla vertaus nostaa aina väkisinkin hymyn huulille.
 
higher physics sanoi:
Jenkit 1930-luvulla vs. Suomi 2010-luvulla vertaus nostaa aina väkisinkin hymyn huulille.
Click to expand...

Suomen kohtalo on EU-integraation ja euron käyttöönoton myötä sidottu EU/EMU:n kohtaloon. Ja tällä hetkellä Euroopan kriisiä yritetään nimenomaan ratkaista tarjontapuolen toimilla. Ja aika vitun huonolta näyttää suoraan sanottuna.
 
Goodwin sanoi:
Suomen kohtalo on EU-integraation ja euron käyttöönoton myötä sidottu EU/EMU:n kohtaloon. Ja tällä hetkellä Euroopan kriisiä yritetään nimenomaan ratkaista tarjontapuolen toimilla. Ja aika vitun huonolta näyttää suoraan sanottuna.
Click to expand...

Ongelma on aikalailla EU:ssa sisäänrakennettu, koska Saksa ei varmasti tule vapaaehtoisesti toimimaan kysyntäpumppuna velalla.
 
higher physics sanoi:
Jenkit 1930-luvulla vs. Suomi 2010-luvulla vertaus nostaa aina väkisinkin hymyn huulille.
Click to expand...
Jep, vientivetoinen EU-Suomi globalisoituneessa verkostotaloudessa on toki identtinen kaksonen, kun vertailukohtana on lähes 100%sti sisämarkkina USA teollisen aikakauden alkupuoliskolla.

Näistä kansantaloustieteen ajankohdasta riippumattomista lainalaisuuksista tulee mieleen vitsi, mitä Otaniemessä aikanaan kerrottiin kemisteistä. Kemisti tekee 3 mittausta, jonka jälkeen tehtävänä on löytää asteikko, jolla mittaukset asettuvat samalle suoralle. Jos tuollaista asteikkoa ei löydy, hylätään yksi mittaustulos. Ekonomisteilla näköjään riittää yksi datapistekin ihan mainiosti koulukunnan perustamiseen.
 
Kuten jo totesin, Suomen kohtalo on sidoksissa EU/EMU:n kohtaloon. Näin myös viennin osalta. Suomen viennistä noin 72 prosenttia suuntautuu Euroopan maihin.

Ja Dopeyn esimerkistä käy ilmi, ettei hän ole varmaan lukenut sivuakaan Keynesin omaa tuotantoa. Keynesin ajatusten pohjalle luotu läntinen talousjärjestelmä vuodesta 1945 aina 1970-luvun alkupuolelle loi ennenäkemätöntä vakautta ja vaurautta. Tästä kun luovuttiin niin ollaan jouduttu todistamaan jatkuvaa pankki- ja finanssikriisien vuorottelua... aivan kuten tapahtui myös ennen Keynesin käänteentekeviä oivalluksia.
 
Goodwin sanoi:
Keynesin ajatusten pohjalle luotu läntinen talousjärjestelmä vuodesta 1945 aina 1970-luvun alkupuolelle....
Click to expand...

Tämä on kyllä aika vahvasti sanottu. Eiköhän läntisellä talousjärjestelmällä ole jonkun verran muutakin pohjaa ja aika pitkä historia.

Minun käsitykseni jotenkin on aina ollut, että Bretton Woodsiin Keynesillä oli hyvin suuri vaikutus, mutta aika monta hänen keskeistä ajatustaan ei mennyt läpi. Eli, jos pidämme 1945-1970 lukua kulta-aikana, ja ajattelemme sen oleva Bretton Woodsin ansiota, niin ei se välttämättä yksin Keynesin ajattelun ansiota ole.

Lisäksi tuo aikakausi oli aikamoista kolmannen maailman riistoa. Maailma on muuttunut aika paljon niistä ajoista. Vaikea kuvitella miten kehitystä käännettäisiin takaisin ja voitaisiin suojella ylihinnoiteltu länsimainen työ samalla tavalla tullimuurein.
 
Dopey sanoi:
... tulee mieleen vitsi, mitä Otaniemessä aikanaan kerrottiin kemisteistä. Kemisti tekee 3 mittausta, jonka jälkeen tehtävänä on löytää asteikko, jolla mittaukset asettuvat samalle suoralle. Jos tuollaista asteikkoa ei löydy, hylätään yksi mittaustulos...
Click to expand...

..aaahh. Tulee mieleen pikkujouluaika ja minuun aina yhtä kielteisesti suhtautuneet kemianosaston tytöt. Toivottavasti niiden silloiset hyväkäytöksiset vähäviinaiset poikaystävät on nyt alkoholisoituneet ja lihoneet.
 
Goodwin sanoi:
Kuten jo totesin, Suomen kohtalo on sidoksissa EU/EMU:n kohtaloon. Näin myös viennin osalta. Suomen viennistä noin 72 prosenttia suuntautuu Euroopan maihin.
Click to expand...

Ei varmasti Suomessa palkkoja saada kilpailukykyisiksi kiinalaisten kanssa, mutta enpä usko, että EU:n laajuinen elvytys saisi muita EU-kansalaisia tarttumaan sen enempää sanomalehteen kuin Nokian kännyköihin (ainiin, ne meni jo). Ja uusia Nokioita ei synny, koska työvoimakustannukset ja byrokratia. Mikäli näihin ehdottaa muutosta, niin ehdottaja leimataan milloin porvariksi ja milloin riistäjäksi. Tämä kuului selvästi esimerkiksi Dan Koivulaakson kyynisistä kommenteista torstain a-studiossa.
 
PappAna sanoi:
Tämä on kyllä aika vahvasti sanottu. Eiköhän läntisellä talousjärjestelmällä ole jonkun verran muutakin pohjaa ja aika pitkä historia.

Minun käsitykseni jotenkin on aina ollut, että Bretton Woodsiin Keynesillä oli hyvin suuri vaikutus, mutta aika monta hänen keskeistä ajatustaan ei mennyt läpi. Eli, jos pidämme 1945-1970 lukua kulta-aikana, ja ajattelemme sen oleva Bretton Woodsin ansiota, niin ei se välttämättä yksin Keynesin ajattelun ansiota ole.

Lisäksi tuo aikakausi oli aikamoista kolmannen maailman riistoa. Maailma on muuttunut aika paljon niistä ajoista. Vaikea kuvitella miten kehitystä käännettäisiin takaisin ja voitaisiin suojella ylihinnoiteltu länsimainen työ samalla tavalla tullimuurein.
Click to expand...

Mielenkiintoista kulta-aikaa jos maan myydyin auto oli Lada, juuri kukaan ei ollut koskaan päässyt käymään ulkomailla (ennen keihäsmatkoja ) ja sadat tuhannet joutuivat muuttamaan Ruotsiin paremman elintason perässä.

Kyllä nyt menee aika paljon paremmin kuin 1960-luvulla
 
Indica sanoi:
Mielenkiintoista kulta-aikaa jos maan myydyin auto oli Lada, juuri kukaan ei ollut koskaan päässyt käymään ulkomailla (ennen keihäsmatkoja ) ja sadat tuhannet joutuivat muuttamaan Ruotsiin paremman elintason perässä.

Kyllä nyt menee aika paljon paremmin kuin 1960-luvulla
Click to expand...

No aivan varmasti on. Sitä aikaa pidetään kulta-aikana toisten mielestä, koska talous kasvoi ripeän tasaisesti eikä isompia taantumia länsimaissa ollut. Työväestön palkkoja teollisuusmaissa voitiin nostaa säännöllisesti ja työttömyys pysyi aika hyvin kurissa. Palkkaerot pienenivät. Ei ihan huonoja saavutuksia.

Siihen on aika helppo päästä takaisin: tuhotaan ensin maailmansodalla infrastruktuuri. Otetaan vertailuvuodeksi sodan päättymisvuosi. Aletaan rakentamaan ihmisille perushyödykkeitä, joille on varma kysyntä: asuntoja, voimalaitoksia, teitä, satamia ja sairaaloita. Nämä projektit kestävät suunnittelusta tuotantoon kolmesta kymmeneen vuotta. Suojataan länsi tullimuurilla ja tehdään t-paitamme, kalsarimme ja tennarimme itse. Pakotetaan kehittyvä maailma hedelmien ja riisin tuottajaksi ja käytetään vahvemman valtaa hinnoittelussa. Aina kun kitisevät lyödään ohjuksella päähän.

Maailma on nykyään erilainen. Ostettujen palvelujen ja tuotteiden sykli on lyhyt. Osaamista löytyy lähes jokaisesta maailman kolkasta. Pääomia on muillakin kuin valtioilla ja kauppa on avointa.
 
Tuolla ajanjaksolla myös automatisaatioaste oli hyvin pieni ja ihmisille löytyi paljon keskipalkkaisia töitä perustteollisuudesta. Samalla ajanjaksolla nähtiin myös ennenäkemätön innovaatiobuumi, koska helposti toteutettavia, mutta vielä keksimättömiä keksintöjä oli paljon, mikä lisäsi työllisyytttä. Nyt uudet innovaatiot ovat paljon harvemmassa ja ne ovat paljon hankalampia toteuttaa kuin aiemmat helpot innovaatiot. http://takkirauta.blogspot.fi/2011/05/innovaatiosaturaatio.html
 
Takkirauta, vaikka varmaan suomenkielisen netin paras blogaaja onkin, on kyllä näissä asioissa helvetin pessimistinen ja negatiivinen ja maailmanloppua odotteleva..

Olihan joo ennen vanhaan vaarien aikaan töitä ihan eri tavalla kuin nyt. Se vaan että mitä sillä palkalla sai? Mopoilla ajoivat, ei ollut jokaisella kahta autoa.. Ei todellakaan ollut varaa käydä lomamatkoilla ulkomailla saati Kaakkois-Aasiassa.. Töitä oli 6 päivää viikossa ja lauantai-iltana raapaistiin pullo kossua..

Nykyinen elintaso on ihan täysin eri luokkaa.. Vai vaihtaisitteko menneeseen haikailevat autonne pappatunturiin, thaimaanmatkat pois, telkkari pois, lämmin vesi hanasta pois ja 6 päiväinen työviikko vaikka 500 euroa kuussa?
Sen ajan elintaso on ihan vietnamia..
 
PappAna sanoi:
Lisäksi tuo aikakausi oli aikamoista kolmannen maailman riistoa. Maailma on muuttunut aika paljon niistä ajoista. Vaikea kuvitella miten kehitystä käännettäisiin takaisin ja voitaisiin suojella ylihinnoiteltu länsimainen työ samalla tavalla tullimuurein.
Click to expand...

Tullimuurejahan nimenomaan alettiin purkaa moninkeskisesti pois BW-järjestelmään liittyneen GATT:n ja myöhemmän WTO:n myötä. BW:n idea oli hallittu maailmankaupan vapauttaminen ja laajan kansallisen finanssipoliittisen liikkumatilan salliminen.

Tarkoituksena oli nimenomaan se, että voitaisiin samanaikaisesti varmistaa maailmankaupan vapautuminen sekä täystyöllisyyspolitiikan tavoittelu kaikissa maissa niin ettei vapaamatkustaminen muiden maiden kokonaiskysyntään nojaten (malli Saksa) olisi mahdollista.

Eurojärjestelmähän on perustettu täysin toisenlaiselle perustalle. Täällä jäsenvaltioiden finanssipoliittinen liikkumatila on kuristettu minimiin, täystyöllisyyden tavoittelusta ei puhuta missään, markkinat on laitettu valvomaan valtioiden taloudenpitoa, suora keskuspankkirahoitus on kielletty jne. Täällä oikein ihaillaan saksalaista kilpailukykyä (sikäli kuin se tarkoittaa palkkamalttia ja ylijäämäistä vaihtotasetta), joka perustuu keinotekoisen alhaiseen valuuttakurssiin ja muiden maiden kokonaiskysyntään nojaamiseen.

BW-järjestelmällä melkein 30 vuotta vakaata ja tasaista kasvua, eurojärjestelmä kriisiytyi reilussa 5 vuodessa käteisvaluutan käyttöönotosta.

Muuten, täytyy olla aika dummy jos luulee että jonkin institutionaalisen järjestelyn pitäminen hyvänä tarkoittaisi paluuta ko. aikakauden elintasoon, palkkoihin ym. Ei jumalauta. :D
 
Aiheesta oli tänään taloussanomissa.

Toisin sanoen ainakaan tämän tutkimuksen perusteella sisäiset devalvaatiot eivät suju Draghin edellyttämällä notkeudella ja nopeudella ilman pakkokeinoja, joita EKP on yhdessä EU-komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa käyttänyt Kreikassa ja muissa euroalueen kriisimaissa.

Tutkimus viittaakin troikan toteuttamiin talouspakotteisiin ja toteaa niiden perusteella suuretkin palkkajoustot toki mahdollisiksi. Samalla se huomauttaa, että moiset joustot vaativat sopimusyhteiskunnan murtamista pakkokeinoin. Eikä kyse olisi tilapäisistä pakkokeinoista, vaan tutkimuksen mukaan heikoimpien euromaiden palkkajoustot olisivat pysyviä.

Tutkijat ovat Draghin kanssa samaa mieltä siitä, että euron rakenne tekee sisäiset devalvaatiot käytännössä välttämättömiksi – jos euro on tarkoitus säilyttää. Mutta siinä missä Draghi tällä perusteella vaatii palkkajoustoja, tutkijat neuvovat euromaita harkitsemaan rauhanomaisempaa ratkaisua: euron purkamista.
Click to expand...

Keskuspankkiirit kaipaavat palkkajoustoja, tutkijat varoittavat seurauksista | Taloussanomat

Kiitoksia vaan Niinistö ja Lipponen tästä eurosta. Mielenkiinnolla odotan Ranskan vaaleja. Uskon, että euron purkautuminen lähtee sieltä käyntiin. En näe, että euroa kannattaa pitää yllä väkisin siksi, että 90-luvun poliitikot saavat nimensä historiaan, taino saavat, mutta vähän eri tarkoituksessa mitä luulivat.
 
Yhteiskuntamme on nyt vaan yksinkertaisesti saavuttanut Maslowin tarvehierarkiassa viimeisen tason, itsensä toteuttamisen tarpeet, eikä talouskasvulla ole enää mitään tarjottavaa yhteiskunnan jäsenille niin että olisimme valmiita ponnistelemaan sen eteen. Ihan sama tapahtuuko valuutta devalvaatio vai joku muu romahdus, yhteiskunta voi alkaa rakentuman vasta kun on tultu rytinällä (tai vähemmän rytinällä) tasoja alas päin.
 
Goodwin sanoi:
Tullimuurejahan nimenomaan alettiin purkaa moninkeskisesti pois BW-järjestelmään liittyneen GATT:n ja myöhemmän WTO:n myötä. BW:n idea oli hallittu maailmankaupan vapauttaminen ja laajan kansallisen finanssipoliittisen liikkumatilan salliminen.D
Click to expand...

Kyllä. Mutta kolmannen maailman teollisuuden rakentaminen kesti. Vasta osittain 80-luvulla ja todella vasta 90-luvulla kehittyvien maiden tuotato alkoi oikeasti olla vahtoehto lansimaisten suuryritysten alihankinnassa. BW:n aikana kolmannella maailmalla oli merkitysta lähinnän kaakaon ja kahvin hinnan määrääjänä. Siksi tilanne on nyt niin erilainen.

Sinänsä ollaan kyllä ilmeisesti hyvin samaa mieltä siitä, että tämän hetkisiin kansainvälisiin sopimuksiin perustuva maailman talousjärjestelmä ajautuu väkisinkin liian usein kriiseihin ja on hyvin haavoittuva. Ja euro ei kerrassaan toimi.
 
Back
Ylös Bottom