Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Noihin lukuihinhan voi upottaa mitä vaan. Hallinto on tismalleen sitä, mikä hallinnoksi määritellään.

Kuntien henkilöstömääristä saa kuvan vertaamalla niitä johonkin suurena pidettyyn. Esimerkiksi Helsingillä on töissä noin kertaluokkana suurinpiirtein sama määrä ihmisiä kuin koko EU:lla. Ja EU:ta pidetään byrokraattisena. Suomen valtiolla, pollarit ja sotilaat mukaanlukien on kaksi kertaa Helsigin kaupungin työntelijöiden verran väkeä töissä.

Suomen kuntien pelkissä elinkeinoyhtiöissä ja toimistoissa on suurinpiirtein samanverran väkeä töissä, kuin kaikilla Suomen kaivoksilla. Elinkeinotoimistoen tehtävänä on houkutella Gigantti tai Robin Hood kuntaan. Oulussa sitä työtä esimerkiksi tekee 80 henkeä, Porissa 60 ja Kotkassa 50.
 
Lyhyt vastaus: väestön ikääntyminen (ja niihin liittyvä kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve) tulee yhä kalliimmaksi yhteiskunnalle. Hallinnon osuus ei THL:n tietojen mukaan näyttäisi olevan merkittävä säästökohde.

Sosiaalihuollon menot ja rahoitus
Terveydenhuollon menot ja rahoitus

No kysymys kuuluu haluatteko te jatkaa näin vai ei.

En minä ainakaan näe että sosiaali-terveyspuolen menot olisi joku pyhä lehmä mitä ei saa leikata..
Ihan varmasti on sellaisia potilaita esim alkoholistit, työttömät tai erittäin ylipainoiset joille annettavaa hoitoa voidaan harkita uudelleen ja jättää ne kalleimmat hoidot vaan esimerkiksi pois kokonaan.

Ja ei. Ei vaihtoehtona ole joko nykyinen tai kattavampi kuin nykyinen vs ei hoitoa ylipäänsä ollenkaan...
Kuinka paljon esimerkiksi käytetään rahaa puheterapiaan, vaikka r-vika ei ollenkaan haittaa jos sen ei anna haitata.
Tarviiko joka lapsen hampaita oikoa?
Tarviiko dementoituneita elättää väkisin sänkyyn silloinkin kun he eivät osaa enää itse syödä?
Kokeelliset syöpähoidot, joiden todennäköinen eliniän pidennys lasketaan kuukausissa?
Vanhustenhoito yleisesti, onko pakko esimerkiksi letkuruokkia, vai riittäisikö pelkkä kipulääkitys: morfiini on halpaa.
Sosiaalitoimen asiakkaat: tarviiko tuen varassa elävällä olla oikeus omaan kotiin vai voisiko ne majoittaa yhteismajoitukseen, tai Pelastusarmeijan yömajaan.
Entä opiskelijoiden tuet. Onko niitä pakko maksaa? Vai esimerkiksi pelkkä laina?
Asumistuet voi poistaa ihan suorilta. Jokainen asukoon tasan niin hyvin kun rahaa on, jos ei ole varaa asua mannerheimintiellä voi muuttaa vaikka Kajaaniin.

Kyllä siellä säästettävää on ilman että sorrutaan älyttömiin ehdotuksiin, julmuuksiin tai trollauksiin että hyvinvointivaltio sitä ja tätä ja tota.
 
Jep, kunnat työllistävät 20% Suomen työväestöstä. Jos kuntatyönantajat olisi firma, se olisi juuri ja juuri maailman top-10:n ulkopuolella mitattuna työntekijöiden lukumäärällä.
 
Noihin lukuihinhan voi upottaa mitä vaan. Hallinto on tismalleen sitä, mikä hallinnoksi määritellään.

Kuntien henkilöstömääristä saa kuvan vertaamalla niitä johonkin suurena pidettyyn. Esimerkiksi Helsingillä on töissä noin kertaluokkana suurinpiirtein sama määrä ihmisiä kuin koko EU:lla. Ja EU:ta pidetään byrokraattisena. Suomen valtiolla, pollarit ja sotilaat mukaanlukien on kaksi kertaa Helsigin kaupungin työntelijöiden verran väkeä töissä.

Suomen kuntien pelkissä elinkeinoyhtiöissä ja toimistoissa on suurinpiirtein samanverran väkeä töissä, kuin kaikilla Suomen kaivoksilla. Elinkeinotoimistoen tehtävänä on houkutella Gigantti tai Robin Hood kuntaan. Oulussa sitä työtä esimerkiksi tekee 80 henkeä, Porissa 60 ja Kotkassa 50.

Näinhän se menee. Meidän pikku kaupungissa on kunnalla töissä n. 550 henkeä, tuossa lukumäärässä on mukana sivistystoimi mutta ei esimerkiksi sairaanhoitoa koska meillä on nykyään sairaanhoitoyhtymä. Kunnan työntekijöillä on päällä viiden vuoden irtisanomissuojat samoin kuin sairaanhoitoyhtymällä yhdistämisistä johtuen. Asukkaita on noin 10 000. Pikku kaupunkimme suurin yksityinen työnantaja työllistää noin satakunta työntekijää. Firmoja jotka työllistää yli 50 henkeä on alle viisi.

Ei tuosta yhtälöstä saa toimivaa minun kotitalousmatematiikalla mitenkään. Epäilen ettei siitä saa toimivaa edes kansantalousmatematiikalla.
 
Kuntien kustannusrakennetta:
ktt_2010_2011-11-04_tie_001_fi_001.gif


Populistinen ja suosittu säästökohde on tietysti ne 'virkamiehet' (poliisitkin ovat virkamiehiä), joilla yleensä tarkoitetaan hallintoa. Hallinnon osuutta voi toki fiilata ja höylätä mahdollisimman tehokkaasti ja pontevasti (hallintorakenneuudistusprojekteilla on saatavissa loputtomasti rahoitusta, koska kansa tykkää hallintoleikkauksista), mutta nykyisessä taloustilanteessa näyttää kyllä pahasti siltä, että siihen "toimeenpanevaan henkilöstöön"kin sen leikkurin on kohdistuttava, jos halutaan pysyvästi kulurakennetta keventää. Mun mielestä tällä hetkellä ois hyvä miettiä niitä muitakin menoja, ja erityisesti sitä, mitä palveluita julkisin varoin halutaan rahoittaa. Palvelujen alasajon kautta syntyy myös niitä kaivattuja virkamiesvähennyksiä. Itse alottaisin höyläilyn kulttuuripuolelta, ja erinäisistä julkisista varoista myönnettävistä tuista, mutta juustohöyläisin kyllä kaikkia sektoreita. Kovin vaikuttavuus varmaan saataisiin sosiaali- ja terveystoimen leikkauksilla, mutta ollaanko siihen valmiita?

Hallinnoksi voi määritellä tosiaankin mitä haluaa. Täältä voi kuitenkin katsella eri lafkojen määrärahoja http://budjetti.vm.fi. Hallintojen menoihin ei ole laskettu tilavuokria yms., jotka nekin tuolta kyllä löytyvät. Listaa ei tarvitse mennä kovinkaan pitkälle, kun hallintoihin huvennut ensimmäinen miljardi (per vuosi) on kasassa ja lista jatkuu sen jälkeen vielä pitkälle. Luonnollisesti eri virastojen (Evira, Trafi, THL, Tekes, Museovirasto, ...) hallintomenot tulevat sitten vielä tuohon päälle. Jos Suomen valtion menot kaikkine työttömyyskorvauksineen ja eläkkeineen ovat reilu 50 miljardia/vuosi, niin useamman miljardin hupeneminen pelkkään hallintoon tuntuu ainakin omaan korvaan melko suurelta summalta. Jos lasketaan pelkät valtion henkilöstökulut, niin taitaa hallinnon osuus olla melko suuri...
 
Taas kerran mainitaan sosiaali- ja terveysmenoja eniten nostavana tekijänä väestön ikääntyminen. Siinä on varmaan totuuttakin, mutta näin pakkiksen kontekstissa nostan taas esille kakkostyypin eli aikuisiän diabeteksen, itseaiheutetun ja ruokavaliomuutoksilla tutkitusti lääkitystä tehokkaammin poistettavan "sairauden" ja sen liitännäiset. On kovin helppoa vaatia paperinpyörittäjiä vähemmäksi, mutta kuka uskaltaa sanoa "Ei hoitoa läskeille!", tai "Keuhkoahtaumapotilaiden maksettava hoitonsa itse!", koska käytännössä sitäkään kallista ja vaikeaa sairautta ei muille tule kuin tupakoijille. Entä kuka vaatii verovaroin kustannetun terveysjärjestelmän lopettavan alkoholistien ja heidän ryyppäämisestä aiheutuneiden sairauksien hoidot? Niistäkin varmaan aika lujasti kuluja tulee.

Entä kuinka moni keskustelijoista on vieraillut vaikeavammaisten asuntoloissa tai mielisairaaloissa? Vaaditteko sinne säästöjä ja jos kyllä, niin minkä verran? Mille tasolle nuo palvelut pitää säästää? Venäjän tai Kiinan kenties?

Em. pointtina yrittää olla se, ettei ole epäilystäkään, etteikö turhia paperinpyörittäjiä olisi ja etteikö niitä pitäisi saada pois. Esim. se 5v irtisanomissuoja kuntaliitoksissa on kuvottavimpia tapauksia Suomen historiassa pitkään aikaan. Siinä ei mitenkään toteutunut ihan laissa mainittu tasavertaisuuden perusperiaate, koska tietty ihmisryhmä sai siinä verovaroin kustannetusti aika paljon paremman ja pitemmän irtisanomissuojan kuin mikään muu ihmisryhmä, eli heitä kohdeltiin etuoikeutettuina.

Kumminkin yksittäisistä verovaroin kustannetuista menoeristä ylivomaisesti suurin on sosiaali- ja terveysmenot. Siellä sisällä yksittäisistä eniten tässä viimeisen noin 30v aikana kustannuksia nostaneista tekijöistä on väestön lihominen ja kakkostyypin diebetes. En näe kovin monia enkä kovin voimakkaita vaatimuksia puuttua siihen. Miksi? En myöskään ole nähnyt kovin voimallisia vaatimuksia puuttua tupakointiin ja alkoholismiin, vaikka ne eittämättä aiheuttavat nimenomaan verovaroin kustannetulle terveysjärjestelmän osalle isoja kuluja.

Jaa, että pitäisi yksityistää terveysjärjestelmää entisestään? Sopii sitä silmällä pitäen tsekkailla vaikkapa USAn terveysjärjestelmän kustannustehokkuutta. Siitä on paljon tutkimustuloksia netissä, pistää hakukoneeseen vaikkapa "USA health care cost" sanat, niin saa niitä näkyvilleen.
 
Se lienee selvää, että oman ideologian puolesta argumentoidaan poimimalla tiedonvirrasta kaikki mahdollinen omaa kantaa puolustava.Vasemmisto on tässä poiminnassa kyllä huomattavan paljon oikeisoa kehittyneempi.

Ja kyllä, minusta ihan hyvin voidaan sanoa saadun tiedon perusteella, että julknen sektori on 57,7% BKT:sta, vaikka sen arvonlisa onkin pienempi. 57,7% kuvaa mielstäni aika hyvin sitä, minkä verran julkinen sektori allkoi talouden rahavirroista.

Argumentoivathan jotkut ihmiset julkista lisävelkaantumisen tarvetta ja oman kelluvan valuutan erinomaisuutta sekä talouden voimakkaampaa säätelyä täysin ilman tuoretta kokemusta siitä, kuinka sellainen oikeasti vaikuttaisi pieneen, avoimeen talouteen, pohjaten väitteensä lähinnä ideologiseen uskoon julkisen sektorin kaikkivoipaisuudesta ja huomioihin maailman talouden toipumiseen maailmansodan jälkeen 60 vuotta sitten. Nyt ei ole ollut maailmansotaa ja maailmantalus on avoin. Ehkä sekin kannattaisi ottaa huomioon.

Ja jottei tule väärinkäsityksiä, niin luen itseni siihen joukkoon. Tunnustan vain avoimesti, että mitään tutkittua tietoa Suomen kaltaisen talouden toipumisesta noilla keinoilla ei ole olemassa. Kyseessä on puhdas päättely, johon arvot ja usko johonkin ideologiaan varmasti vaikuttaa.

Meillähän on 20 vuotta vanha esimerkki miten markan kellutus vaikutti Suomessa. Ei maailma niin paljoa ole muuttunut sentään.

Julkinen sektori ei ole 57% BKT:stä vaan 20%, yksityinen on 80%. Julkisen sektorin kautta menee rahamäärä 57% BKT:stä ja yksityisen kautta. Sitten taas yksityisellä puolella:

2012 yritysten ja rahoituslaitosten menot olivat 160,8 prosenttia ja kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen menot 103,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Presidentti Niinistö ja julkisen talouden kauhuluvut | Kalevi Sorsa -säätiö
 
T
Jaa, että pitäisi yksityistää terveysjärjestelmää entisestään? Sopii sitä silmällä pitäen tsekkailla vaikkapa USAn terveysjärjestelmän kustannustehokkuutta. Siitä on paljon tutkimustuloksia netissä, pistää hakukoneeseen vaikkapa "USA health care cost" sanat, niin saa niitä näkyvilleen.
Ketä palvelee huonon esimerkin esiin tuominen? Pitäisikö mallia ottaa huonoista toteutuksista vai onko USAn tilanteessa jotain uutta ja yllättävää? Pitääkö julkisen terveydenhuollon esimerkiksi ottaa Neuvostoliitto?
 
Jep. Tuohon mallin ottamiseen, niin edelleen korpeaa se, että Suomessakin kokeiltiin kymmenien tuhansien väestöpohjalla Ranskan tyylistä ratkaisua lääkärien kohdalla 90-luvun alussa, siitä uutisoitiin muistaakseni vielä tänä keväänä ja ihmeteltiin, miten onnistunut kokeilu oli haudattu ja unohdettu. Siis tämä:
Professori: Miksi hyvin onnistunut lääkärikokeilu haudattiin? | Yle Uutiset | yle.fi

Eli kyllä mallia voisi ottaa tuolta ja täältä, kunhan homma hoidettaisiin oikeasti järkevästi. Oma pointtinsa on tunnetusti Suomessa nämä surkuhupaisat it-sekoilut terveysalalla.

Näköjään Osmo Soininvaarakin on asiaa käsitellyt ja ottanut myös Ruotsin verrokiksi:
http://www.soininvaara.fi/2014/07/06/terveyskeskuslaakareista-ammatinharjoittajia/
 
Nämä Suomen terveydenhuoltopuolen IT-hommat ovat vain sellaisia, että siellä on niin paljon kokkeja sopassa, joiden intressit voivat olla niin pahasti ristiriidassa, että tietäneekö/haluaako kukaan edes päästä lopputulemaan.

Se lopputulema (ainakin yksi niistä) joskus käsittäkseni oli yhtenäinen rekisteri suomalaisten sairaushistoriasta yms.

Ehkä ymmärrettävää, että yksityisillä palveluntarjoajilla ei välttämättä ole kovin suurta hinkua jakaa tietojaan kilpaileville, mutta on se oikeasti perkele, ettei esim. sairaaloilla, kuntien terveysasemilla, YTHS:llä yms. julkisen puolen instansseilla ole yhteistä tietojärjestelmää (tietokantaa).
 
Jep, kunnat todella tyollistavat noin viidesosan tyovaestosta. Taman ei pitaisi tulla kenellekaan yllatyksena koska elamme hyvinvointivaltiossa. Naita menojen (tai minka tahansa rahan) suhteuttamisia bkt:hen tehdessa kannattaa tosiaan muistaa se etta bkt:n heilahtaessa absoluuttinen rahasumma ei muutu, vain suhdeluku muuttuu. Kaikesta huolimatta on bkt verrokkilukuna ihan kelvollinen, taytyy vain ymmartaa mita se tarkoittaa.

Ihmettelen sita kuinka jotkut kirjoittelijat pokerina vaittavat etta hallinto on kasvanut vaikka hallintohenkiloston maarastakaan ei ole tietoa.

Samat asiat mista viranomaisia haukutaan patee myos yrityksiin. Ei se oma pesakaan puhdas ole. Eika naita paljon puhuttuja paperinpyoristysta, lupien ja todistusten hakua ja muuta tyota (jonka paalle odottelua) vaativia vaatimuksia tule pelkastaan viranomaisilta, niita tulee yrityksille myos asiakkailta. Viranomaiset vaan on se iso morko.

Mulla on pitkaaikaissairaus ja itsea kylla on muuten useamman kerran ottanut paahan tuo yhteisen rekisterin puuttuminen. Silloin talloin olen uutta laakaria tavatessani joutunut korjailemaan tietoja kun laakarilla on vaarat tiedot.
 
Kyllä täällä vaan kaikenlaista toimistoa, säätiötä ja yhdistystä riittää. Alkoholin parissakin (siis ei tuotanto/myynti vaan kukkahattuilu) työskentelee varmaan satoja ja satoja ihmisiä ja lopputulos on mikä?

Sitä vaan että yleisesti hyöty/palvelu saataisiin tuotettua tehokkaasti mutta kuka keksis mitä ne ylimääräiset tyypit sit tekee..

E: Jos nyt noita IT-juttuja miettii, valtiolla vois olla oma vaikka monisatapäinen lauma koodareita ja suunnittelijoita jotka väsäis järjestelmiä. Ja hyviä sellasia.
 
Luin jostain juttua kuinka Viron järjestelmän yksi pääarkkitehdeista on ollut nyt muutaman vuoden Suomessa kehittämässä järjestelmää. Jos oikein muistan niin Viro oli jopa valmis antamaan oman järjestelmänsä lähdekoodin ilmaiseksi Suomelle tämän kaverin ansiosta. No nyt on hihat palaneet täysin suomalaisten päättämättömyydestä johtuen ja lähtee jonnekkin USA:an tjsp. Sanoi että Virossa tehtiin paljon oikeita ja vääriä päätöksiä järjestelmää rakentaessa mutta Suomessa ei saada edes päätöksiä aikaiseksi.

Ja sitten se pointti; onhan se nyt perkele ettei yhtä järjestelmää saada pelittämään. Jos ja kun varmasti eri ohjelmistot rajapintoineen ja tietokantoineen on se Suomen uuden järjestelmän ydin ongelma niin eikö nyt voida palkata vaikka sihteereitä muutama tuhat (kymmenen tuhatta?) hakkaamaan manuaalisti tiedot vanhoista järjestelmistä uuteen. Ei tarvitsisi välittää hevonpersettä vanhoista tietokannoista ja niiden yhteensopivuuksista. Tulisi pirun paljon halvemmaksi, järjestelmä olisi jo valmiiksi olemassa ja työkin on sellaista jossa ei tarvita palavereita ja kampaviinereitä vaan urakka hinnoiteltua datan syöttöä uuteen järjestelmään. Otetaan sihteerit vaikka Virosta jos ei ole varaa suomalaisiin.
 
Taas kerran mainitaan sosiaali- ja terveysmenoja eniten nostavana tekijänä väestön ikääntyminen. Siinä on varmaan totuuttakin, mutta näin pakkiksen kontekstissa nostan taas esille kakkostyypin eli aikuisiän diabeteksen, itseaiheutetun ja ruokavaliomuutoksilla tutkitusti lääkitystä tehokkaammin poistettavan "sairauden" ja sen liitännäiset. On kovin helppoa vaatia paperinpyörittäjiä vähemmäksi, mutta kuka uskaltaa sanoa "Ei hoitoa läskeille!", tai "Keuhkoahtaumapotilaiden maksettava hoitonsa itse!", koska käytännössä sitäkään kallista ja vaikeaa sairautta ei muille tule kuin tupakoijille. Entä kuka vaatii verovaroin kustannetun terveysjärjestelmän lopettavan alkoholistien ja heidän ryyppäämisestä aiheutuneiden sairauksien hoidot? Niistäkin varmaan aika lujasti kuluja tulee.

Entä kuinka moni keskustelijoista on vieraillut vaikeavammaisten asuntoloissa tai mielisairaaloissa? Vaaditteko sinne säästöjä ja jos kyllä, niin minkä verran? Mille tasolle nuo palvelut pitää säästää? Venäjän tai Kiinan kenties?



Kumminkin yksittäisistä verovaroin kustannetuista menoeristä ylivomaisesti suurin on sosiaali- ja terveysmenot. Siellä sisällä yksittäisistä eniten tässä viimeisen noin 30v aikana kustannuksia nostaneista tekijöistä on väestön lihominen ja kakkostyypin diebetes. En näe kovin monia enkä kovin voimakkaita vaatimuksia puuttua siihen. Miksi? En myöskään ole nähnyt kovin voimallisia vaatimuksia puuttua tupakointiin ja alkoholismiin, vaikka ne eittämättä aiheuttavat nimenomaan verovaroin kustannetulle terveysjärjestelmän osalle isoja kuluja.

Jaa, että pitäisi yksityistää terveysjärjestelmää entisestään? Sopii sitä silmällä pitäen tsekkailla vaikkapa USAn terveysjärjestelmän kustannustehokkuutta. Siitä on paljon tutkimustuloksia netissä, pistää hakukoneeseen vaikkapa "USA health care cost" sanat, niin saa niitä näkyvilleen.

Olen ihan valmis korostamaan ihmisen omaa vastuuta omasta terveydestä. Jonkunlaisen siirtymäajan puitteissa vaikkapa (esim koskemaan 1970 ja jälkeen syntyneitä 2020 alkaen. Aikaa siis vielä korjata elintapansa.
Ihan hyvin voisi laittaa painoindeksirajaksi 25 tai 27 ehtona ilmaiselle hoidolle. Siirtymäajan jälkeen.

Alkoholin ja tupakan ja huumeiden aiheuttamia sairauksia ei minusta tarvitse mitenkään hoitaa. Oma syy kukaan ei käske käyttämään.

En ole ollut vaikeavammaisten asuntoloissa tai mielisairaaloissa. Niistä kuitenkin voi hyvin leikata, tuskin ne tajuaa kovin hyvin mitä maailmassa tapahtuu. Olen sen sijaan ollut sekä tet-harjoittelijana saattohoito-osastona toimineella terveyskeskuksen vuodeosastolla kuolevien parissa että myös vierailevana omaisena saattohoito-osastolla myös omaisen viimeisenä elinpäivänä.
Sinnekin kuitenkin riittäisi ehkä vähän vähempi henkilökunta ja tärkeää on enemminkin hyvä kivunhoito.

Kuitenkin ei mun mielestä sosiaali&terveyssektorin pidä olla pyhä lehmä jota ei saa leikata. Kyllä saa ja suorastaan täytyy. Halvempi on ennaltaehkäistä kun hoitaa sairautta. Siksi tupakoinnin jyrkkä vastustaminen ja hoidon epääminen siitä huolimatta tupakoitsijoilta kuten myös lihavilta ja juopoilta on ihan ok.
 
Ja sitten se pointti; onhan se nyt perkele ettei yhtä järjestelmää saada pelittämään. Jos ja kun varmasti eri ohjelmistot rajapintoineen ja tietokantoineen on se Suomen uuden järjestelmän ydin ongelma niin eikö nyt voida palkata vaikka sihteereitä muutama tuhat (kymmenen tuhatta?) hakkaamaan manuaalisti tiedot vanhoista järjestelmistä uuteen. Ei tarvitsisi välittää hevonpersettä vanhoista tietokannoista ja niiden yhteensopivuuksista. Tulisi pirun paljon halvemmaksi, järjestelmä olisi jo valmiiksi olemassa ja työkin on sellaista jossa ei tarvita palavereita ja kampaviinereitä vaan urakka hinnoiteltua datan syöttöä uuteen järjestelmään. Otetaan sihteerit vaikka Virosta jos ei ole varaa suomalaisiin.
Väkisin tulee mieleen että konversio olis oikeasti mahdollista helposti, mutta se vaatii ohjelmistojen valmistajien osallistumista eli ryöstömaksuja.

Lyödään pätevälle tyypille määrittelypaperit käteen, tämä tietokanta on tällainen, konvertoi sieltä tiedot x ja loput viimeistellään käsin. Ei voi olla niin vaikeaa.
 
Katselin tässä hieman määrärahojen kehitystä, kun alkoi itseänikin arveluttamaan, että kuinka paljon hallinto oikein nielee rahaa. Aiemmin linkkaamani budjettisivu ylsi vuoteen 2002 asti, joten otin sen vertailukohdaksi. Valitsin pari kohtaa (en ehtinyt nyt enempää) ihan satunnaisesti ja tässä tulos. Tarkistakaa ihmeessä luvut, ei ole mahdotonta, että olisi tullut joku virhe. Pyöristelin myös hieman noita siistimmän näköisiksi.

Oikeusministeriön määrärahat olivat vuonna 2002 564 miljoonaa euroa, vuonna 2013 ne olivat 869 miljoonaa, eli kasvua reilu kolmannes. Samaan aikaan hallinnon kulut (mikäli tulkitsin vuotta 2002 oikein) ovat kasvaneet 40 miljoonasta 123 miljoonaan, eli yli 3-kertaistuneet. Niinpä niin. Jatketaan. Työministeriön kulut ovat kasvaneet n. 2 miljardista 3,8 miljardiin, eli lähes 2-kertaistuneet. Samaan aikaan hallinnon kulut ovat kasvaneet 34 miljoonasta 157 miljoonaan, eli yli 4-kertaistuneet. Onko todella niin, että maailma ja Suomi on muuttunut 11 vuoden aikana niin paljon, että kasvaneelle hallinnolle on tarvetta? Vai onkohan syy jossain muualla ja tarve olematonta?



Jep, kunnat todella tyollistavat noin viidesosan tyovaestosta. Taman ei pitaisi tulla kenellekaan yllatyksena koska elamme hyvinvointivaltiossa. Naita menojen (tai minka tahansa rahan) suhteuttamisia bkt:hen tehdessa kannattaa tosiaan muistaa se etta bkt:n heilahtaessa absoluuttinen rahasumma ei muutu, vain suhdeluku muuttuu. Kaikesta huolimatta on bkt verrokkilukuna ihan kelvollinen, taytyy vain ymmartaa mita se tarkoittaa.

Ihmettelen sita kuinka jotkut kirjoittelijat pokerina vaittavat etta hallinto on kasvanut vaikka hallintohenkiloston maarastakaan ei ole tietoa.

Samat asiat mista viranomaisia haukutaan patee myos yrityksiin. Ei se oma pesakaan puhdas ole. Eika naita paljon puhuttuja paperinpyoristysta, lupien ja todistusten hakua ja muuta tyota (jonka paalle odottelua) vaativia vaatimuksia tule pelkastaan viranomaisilta, niita tulee yrityksille myos asiakkailta. Viranomaiset vaan on se iso morko.

Mulla on pitkaaikaissairaus ja itsea kylla on muuten useamman kerran ottanut paahan tuo yhteisen rekisterin puuttuminen. Silloin talloin olen uutta laakaria tavatessani joutunut korjailemaan tietoja kun laakarilla on vaarat tiedot.

Yrityksissä ja virastoissa/valtiossa on se ero, että yrityksen asiakkaana ei tarvitse olla, jos ei halua. Eikä näin ollen yrityksen ylisuuren hallinnon rahoitukseen tarvitse osallistua.
 
Yrityksissä ja virastoissa/valtiossa on se ero, että yrityksen asiakkaana ei tarvitse olla, jos ei halua. Eikä näin ollen yrityksen ylisuuren hallinnon rahoitukseen tarvitse osallistua.

Just juttelin tänään yhden ex nokialaisen kanssa: Jossain vaiheessa unohdettiin asiakas. Hiottiin isolla porukalla prosesseja tehokkaammaksi ottamatta huomioon että se mitä prosessista saadaan ulos, ei kukaan enää ole halukas ostamaan.

Niinpä. Tekis varmaan julkisellakin sektorilla hyvää palata takaisin perusteisiin: miksi tämä tehdään, kuka tätä tarvitsee jne. Tunnen myös ihmisiä julkiselta sektorilta ja ei kaikki siellä käsiään hieroen ole tyytyväisiä että kaiken tukahduttava byrokratia paisuu koko ajan. Eräs koulutuspuolella oleva kaveri tuskaili kun nykyään neljännes työajasta palaa kehityspalavareihin, tehostamis exel taulukoiden täyttämisiin jne. Ei hän sen takia mennyt opettajaksi ammattikorkeakouluun vaan sen takia että halusi opettaa omaa intohimoaan tuleville ammattilaisille.
 
Ja sitten se pointti; onhan se nyt perkele ettei yhtä järjestelmää saada pelittämään. Jos ja kun varmasti eri ohjelmistot rajapintoineen ja tietokantoineen on se Suomen uuden järjestelmän ydin ongelma niin eikö nyt voida palkata vaikka sihteereitä muutama tuhat (kymmenen tuhatta?) hakkaamaan manuaalisti tiedot vanhoista järjestelmistä uuteen. Ei tarvitsisi välittää hevonpersettä vanhoista tietokannoista ja niiden yhteensopivuuksista. Tulisi pirun paljon halvemmaksi, järjestelmä olisi jo valmiiksi olemassa ja työkin on sellaista jossa ei tarvita palavereita ja kampaviinereitä vaan urakka hinnoiteltua datan syöttöä uuteen järjestelmään. Otetaan sihteerit vaikka Virosta jos ei ole varaa suomalaisiin.

Tuossa olisi oiva tapa elvyttää. Ikäcä kyllä Suomesta ei vain löydy sellaista poliittista johtajaa joka pystyisi tekemään yksinkertaisen päätöksen siitä, millainen järjestelmä rakennetaan ja miten edetään. Siellä täällä rakennellaan omia toimimattomia järjestelmiä eikä kokonaisuutta saada hallintaan. Tieto ja accenture kiittävät.

Paperilappujen varassa pyörivä Suomi on kuin joku muinaisjäänne. Entinen IT:n edelläkävijä on tippunut rupusakkiin. 4G-verkonkin rakentaminen laahaa rankasti muuta maailmaa jäljessä. Suomen koneisto sutii vain paikallaan ja muu maailma menee eteenpäin. Lopputuloksena tuskin tulee olemaan mitään hyvää. Kukapa olisi uskonut 15 vuotta sitten, että Venäjä on vuonna 2014 Suomea paljon edellä näissä asioissa.
 
Back
Ylös Bottom