Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Goodwin]

Ja ihan selvennykseksi, käytän tuota "ideologiseen lähtökohtaan perustuva argumentointi" ihan piruillakseni, koska eräät tunnetut suomalaiset uusklassisen talousteorian kannattajat (taloustieteen professorit) ovat käyttäneet sitä diskreditoidakseen jälkikeynesläisiä kuvauksia esimerkiksi rahatalousjärjestelmän toiminnasta ynnä muusta.

 

[Jami2003]

Ei se ole mielestäni joko-tai-kysymys. Nyt tarvittaisiin Euroopan laajuista investointiohjelmaa. Lisäksi pitäisi ottaa käyttöön mekanismit, joilla euroalueen sisäiset epätasapainot tasataan ja mahdollistetaan täystyöllisyyspolitiikan tavoittelu koko euroalueella niin ettei mikään yksittäinen valtio voi nojata ainoastaan vientivetoisen kasvun strategiaan (muiden kustannuksella).

Mutta näin Suomen tasolla ensinnäkin peruttaisiin kaikki menoleikkaukset ja veronkorotukset ja lisäksi julkiset investoinnit tulisi kaksinkertaistaa useammaksi vuodeksi sekä arvonlisäveroa voitaisiin leikata.

Investointien kaksinkertaistaminen tarkoittaisi aluksi noin viittä miljardia euroa lisää vuodessa. Kerroinvaikutuksesta johtuen best case scenario olisi, että nämä investoinnit maksaisivat itsensä pois, koska investointi lisää talouskasvua ja verotuloja.

Muuten samaa mieltä mutta mielestäni julkista sektoria voidaan virtaviivaistaa ja järkeistää samaan aikaan kun investointeja lisätään rutkasti.

Rautalanka esimerkki; leikataan rajusti trafia ja moninkertaistetaan tie määrärahat.

 

[mskomu]

Mikäli elvyttäminen todella on ratkaiseva tekijä ja julkisen sektorin suuri rooli ei ole ongelma, niin luulisi löytyvän esimerkkimaita. Maailmasta kuitenkin löytyy vain parisen kymmentä taloudellisesti vapaata maata ja lähemmäs sata ei-vapaata. Jostain syystä kaikki elvytysesimerkit löytyvät ensiksi mainittujen joukosta ja suurin osa vielä sen listan kärkipäästä.

 

[aslak82]

Julkisen puolen kulutukstakin on useammanlaista. Väärää elvyttämistä mielestäni on se, että julkiselle puolelle toimistoihin ja projekteihin palkataan paperinpyörittelijöitä syöttöporsaiksi. Siinä ei ole mitään järkeä, he eivät tee tuottavaa työtä, vaan ovat kulu ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa heikentävät myös muiden työtehoa.

Parempaa elvyttämistä on sellaisen työn tekeminen, joka oikesti gyödyttää jotain, eli infran rakentaminen ja parantaminen, koulu-, hoiva- ja pelastushenkilökunnan palkkaus ets.. Mutta mitä itse olen sivusta seurannut, niin näitä valtion kannalta oeellisia asioita leikataan kyllä. Silti meillä on aika karmeita syöttöporsaita monessa julkisessa organisaatiossa. Jos nämä turhat ja tuottamattomat henkilöt potkittaisiin pois, uskallan väittää että siitä vapautuisi niin paljon resurssia, että rata jäämerelle ja useampi iso liikennehanke maksettaisiin vuodessa.

 

[func]

Ja tutkimukseen. Nythän yliopistoissa kasvava ryhmä on byrokraatit ja tutkijoiden yms työajasta, jos sitä nyt on, menee suuri osa rahoituksen vonkaamiseen ja byrokraattien paperisotaan.

 

[Indica]

Aktuaalinen työttömyysaste riippuu kokonaiskysynnästä. Suomessa on tällä hetkellä ainakin 2 % tuotantokuilu, joka tarkoittaa sitä, että kokonaiskysyntää voitaisiin lisätä ilman huolta kysyntävetoisen inflaation luomisesta. Kokonaiskysyntää voidaan tässä tilanteessa luoda joko veroja alentamalla (ja menoleikkauksista pidättymällä) tai julkista kulutusta ja investointeja lisäämällä (ja veronkorotuksista pidättäytymällä).

Rakenteellisilla uudistuksilla (eläkeiän nostaminen ym.) voidaan luoda enemmän tilaa elvyttävälle politiikalle tässä tilanteessa, mutta niillä ei ole vaikutusta aktuaaliseen työttömyysasteeseen.



Siinä ei ole mitään järkeä, että suomalaiset poliitikot ovat käyneet saarnaamassa ympäri Eurooppaa (ja varmaan koko maailmaa) talouskuripolitiikan ja vyönkiristysten auvoisuudesta, koska Suomen näkökulmasta tämä on vaikuttanut ulkomaansektorin kysyntään heikentävästi. Ja kun superkomissaari-Kataisen juttuja on kuunnellut, niin sama linja jatkuu.

Mielestäni tässä kohtaa järkevä keskustelu koskisi sitä kumpaa painotetaan enemmän: julkisten investointien lisäämistä vai verojen alentamista.

Sen sijaan Suomessa keskustelu on täysin perverssiä. Pahimmillaan täällä ollaan sekä leikkaamassa julkisia investointeja ja menoja että korottamassa veroja (Sailaksen linja?). Sellainen perus Esson baari -linja tuntuu olevan, että pitää leikata veroja (mikä olisi ihan järkevää tässä tilanteessa), mutta samanaikaisesti vaaditaan myös leikkauksia julkisiin menoihin ja investointeihin (tällä poistetaan veronalennusten mahdollisesti elvyttävä vaikutus). Taustalla on selkeästi se omituinen ajatus, että budjetin tulee olla tasapainossa kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa... ja vielä parempi olisi kun valtio tekisi ylijäämäisiä budjetteja tässä taloustilanteessa... sillähän sitä vasta talous laitettaisiinkin kuriin...

Ihan hyvä kirjoitus mutta loppuosasta kysyisin. Eikö muka mielestäsi Suomessa ole turhaa ja haitallista byrokratiaa jonka leikkaaminen ei olisi haitaksi vaan hyödyksi. Eikö voitaisi tehdä niin että vastaavasti leikattaisi veroja vielä enemmän ja poistettaisiin turhaa hallintoa mutta ei leikattaisi toimeenpanevaa henkilöstöä malliin poliisit ja sairaanhoitajat. Sen sijaan virkamiehiä voisi vähentää.

 

[NHB]

Ei se ole mielestäni joko-tai-kysymys. Nyt tarvittaisiin Euroopan laajuista investointiohjelmaa. Lisäksi pitäisi ottaa käyttöön mekanismit, joilla euroalueen sisäiset epätasapainot tasataan ja mahdollistetaan täystyöllisyyspolitiikan tavoittelu koko euroalueella niin ettei mikään yksittäinen valtio voi nojata ainoastaan vientivetoisen kasvun strategiaan (muiden kustannuksella).

Noilla tasausmekanismeilla tarkoitat ilmeisesti sitä, että kilpailukyvyn heiketessä valuutan pitäisi devalvoitua. Eikö tuolla devalvoinnilla juurikin pyritä tuohon viennin vetoon?

 

[Goodwin]

Ihan hyvä kirjoitus mutta loppuosasta kysyisin. Eikö muka mielestäsi Suomessa ole turhaa ja haitallista byrokratiaa jonka leikkaaminen ei olisi haitaksi vaan hyödyksi. Eikö voitaisi tehdä niin että vastaavasti leikattaisi veroja vielä enemmän ja poistettaisiin turhaa hallintoa mutta ei leikattaisi toimeenpanevaa henkilöstöä malliin poliisit ja sairaanhoitajat. Sen sijaan virkamiehiä voisi vähentää.

Jos löydät turhaa ja haitallista byrokratiahallintoa niin toki voidaan mun mielestä poistaa.

Kokonaisuudessaanhan julkisen sektorin (valtio ja kunnat) työntekijämäärä on vähentynyt eikä paisunut. Vähennystä 20 vuodessa on tullut noin 20 000 henkilöä.

https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisu...o_tyonantajana/08_valtion_henkilosto/name.jsp

 

[NHB]

Julkisen budjetin lihottamisessa pitää ehdottomasti erottaa investoinnit yleisestä hallintokoneiston pöhöttämisestä. Investoinnille aallon pohja on hyvä aika monessakin mielessä. Julkeata sektoria lihotettaessa homma vaan tahtoo mennä niin, että rahat menevät koneiston pulskistumiseen.

Nyt ollaan jo pisteesssä, jossa koneisto on jo joissakin asioissa täysin toimintakyvytön. Hyvä esimerkki on julkisen sektorin tietohallintajärjestelmä. Suomessa neppaillaan kaikenmaailman osakokonaisuuksien ympärillä. Välillä vain suunnitelmien vahingossa julkiseksi tuleminen estää jotain koneiston osaa tuhlaamasta tähtitieteellisiä summia taas yhteen epäönnistuvaan hankkeeseen. Samaan aikaan sellaiset tietoteknologian jättiläiset kuten Turkki, Viro ja jopa Venäjä ovat tässä jo pitkällä, eikä keskitetyn tiedonhallin toteuttaminen edes maksanut kuin murto-osan suomalaisen koneiston villeimmistä suunnitelmista. Suomen virkamieskoneisto ei pysty tekemään päästöstä edes näin yksinkertaisessa asiassa. Mieluimmin maksatetaan kansalla kaiken maailman tarpeeton papereiden pyörittely ja tiedon saavuttamattomuus. Mutta hei, pysyypähän ainakin julkean budjetti isona ja talouskasvu on taattu...

Koneistoon lisärahan syöttäminen tarkoittaa ainoastaan lisää kitkaa järjestelmään ja entistä hankalampaa toimintaympäristöä yrittäjille. Sieltä ei ole tuottoja luvassa vaan ainoastaan menoja senkin jälkeen kun elvyttämisen jälkeen pitäisi seurata kiristelyvaihe korkeasuhdanteen aikana. Suomessa tuo on ihan pirun iso vaara.

 

[Deleted member 96894]

Ihan hyvä kirjoitus mutta loppuosasta kysyisin. Eikö muka mielestäsi Suomessa ole turhaa ja haitallista byrokratiaa jonka leikkaaminen ei olisi haitaksi vaan hyödyksi. Eikö voitaisi tehdä niin että vastaavasti leikattaisi veroja vielä enemmän ja poistettaisiin turhaa hallintoa mutta ei leikattaisi toimeenpanevaa henkilöstöä malliin poliisit ja sairaanhoitajat. Sen sijaan virkamiehiä voisi vähentää.

Kuntien kustannusrakennetta:

Populistinen ja suosittu säästökohde on tietysti ne 'virkamiehet' (poliisitkin ovat virkamiehiä), joilla yleensä tarkoitetaan hallintoa. Hallinnon osuutta voi toki fiilata ja höylätä mahdollisimman tehokkaasti ja pontevasti (hallintorakenneuudistusprojekteilla on saatavissa loputtomasti rahoitusta, koska kansa tykkää hallintoleikkauksista), mutta nykyisessä taloustilanteessa näyttää kyllä pahasti siltä, että siihen "toimeenpanevaan henkilöstöön"kin sen leikkurin on kohdistuttava, jos halutaan pysyvästi kulurakennetta keventää. Mun mielestä tällä hetkellä ois hyvä miettiä niitä muitakin menoja, ja erityisesti sitä, mitä palveluita julkisin varoin halutaan rahoittaa. Palvelujen alasajon kautta syntyy myös niitä kaivattuja virkamiesvähennyksiä. Itse alottaisin höyläilyn kulttuuripuolelta, ja erinäisistä julkisista varoista myönnettävistä tuista, mutta juustohöyläisin kyllä kaikkia sektoreita. Kovin vaikuttavuus varmaan saataisiin sosiaali- ja terveystoimen leikkauksilla, mutta ollaanko siihen valmiita?

 

[higher physics]

Populistinen ja suosittu säästökohde on tietysti ne 'virkamiehet' (poliisitkin ovat virkamiehiä), joilla yleensä tarkoitetaan hallintoa. Hallinnon osuutta voi toki fiilata ja höylätä mahdollisimman tehokkaasti ja pontevasti (hallintorakenneuudistusprojekteilla on saatavissa loputtomasti rahoitusta, koska kansa tykkää hallintoleikkauksista), mutta nykyisessä taloustilanteessa näyttää kyllä pahasti siltä, että siihen "toimeenpanevaan henkilöstöön"kin sen leikkurin on kohdistuttava, jos halutaan pysyvästi kulurakennetta keventää. Mun mielestä tällä hetkellä ois hyvä miettiä niitä muitakin menoja, ja erityisesti sitä, mitä palveluita julkisin varoin halutaan rahoittaa. Palvelujen alasajon kautta syntyy myös niitä kaivattuja virkamiesvähennyksiä. Itse alottaisin höyläilyn kulttuuripuolelta, ja erinäisistä julkisista varoista myönnettävistä tuista, mutta juustohöyläisin kyllä kaikkia sektoreita. Kovin vaikuttavuus varmaan saataisiin sosiaali- ja terveystoimen leikkauksilla, mutta ollaanko siihen valmiita?

Kertoo tuon 0,7 pinnaa reilulla kolmella sadalla niin alkaa sitä karsittavaa löytyä.

 

[Deleted member 96894]

Kertoo tuon 0,7 pinnaa reilulla kolmella sadalla niin alkaa sitä karsittavaa löytyä.

Se on ihan totta, kertomalla 0,7 prosenttia kuntayhtymien kokonaiskuluista kolmellasadalla kunnalla, säästöjä voidaan tosiaan saada jopa 210 % kokonaiskustannuksista. .

Tuo 0,7 on kuntayhtymien keskimääräisiä kustannuksia, yksittäisillä kunnilla taitaa liikahdella siinä 2-3 % välillä. Jos pistetään ensialkuun vaikka puolet kunnan hallinnosta pihalle, saadaan jo reilun prosentin säästöt aikaan.

 

[NHB]

Mun mielestä tällä hetkellä ois hyvä miettiä niitä muitakin menoja, ja erityisesti sitä, mitä palveluita julkisin varoin halutaan rahoittaa. Palvelujen alasajon kautta syntyy myös niitä kaivattuja virkamiesvähennyksiä. Itse alottaisin höyläilyn kulttuuripuolelta, ja erinäisistä julkisista varoista myönnettävistä tuista, mutta juustohöyläisin kyllä kaikkia sektoreita. Kovin vaikuttavuus varmaan saataisiin sosiaali- ja terveystoimen leikkauksilla, mutta ollaanko siihen valmiita?

Tulonsiirrot esitetään keskusteluissa monesti köyhien pelastamisena ja yhteiskuntarauhan luojana, vaikkakin suurin osa tulonsiirroista jaetaan suurelle keskiluokalle erilaisten tukien muodossa. Ensin kerätään rahat pois verottamalla ja jaetaan takaisin samoille veronmaksajille. Tuolle välille tietenkin katoaa iso osa rahoista pahoinvoinnin jakokoneiston elättämiseen. Samalla tuon kiertokulkuun ajautuneen rahan jaosta poliittisen koneiston on hyvä repiä vaaliteemoja. Miksi ihmisen, joka maksaa veroa, pitäisi ylipäätäänkään saada tukia? Miksi tukien sajan pitäisi maksaa myös veroa? Miksi työssä käyvän kansalaisen rahojen pitää kulkea virkamieskoneiston käsien kautta?

 

[Indica]

Kuntien kustannusrakennetta:

Populistinen ja suosittu säästökohde on tietysti ne 'virkamiehet' (poliisitkin ovat virkamiehiä), joilla yleensä tarkoitetaan hallintoa. Hallinnon osuutta voi toki fiilata ja höylätä mahdollisimman tehokkaasti ja pontevasti (hallintorakenneuudistusprojekteilla on saatavissa loputtomasti rahoitusta, koska kansa tykkää hallintoleikkauksista), mutta nykyisessä taloustilanteessa näyttää kyllä pahasti siltä, että siihen "toimeenpanevaan henkilöstöön"kin sen leikkurin on kohdistuttava, jos halutaan pysyvästi kulurakennetta keventää. Mun mielestä tällä hetkellä ois hyvä miettiä niitä muitakin menoja, ja erityisesti sitä, mitä palveluita julkisin varoin halutaan rahoittaa. Palvelujen alasajon kautta syntyy myös niitä kaivattuja virkamiesvähennyksiä. Itse alottaisin höyläilyn kulttuuripuolelta, ja erinäisistä julkisista varoista myönnettävistä tuista, mutta juustohöyläisin kyllä kaikkia sektoreita. Kovin vaikuttavuus varmaan saataisiin sosiaali- ja terveystoimen leikkauksilla, mutta ollaanko siihen valmiita?

Yritin etsiä sitä uusi-seelanti-kirjoitusta joka on aina välillä vilahdellut kauppalehden keskustelupalstalla. Jos joku muistaa sen ja tietää missä se piileskelee niin postatkoon ihmeessä tänne, se on aika valaiseva.

Kyllä mä uskon että suomi ei muuttuisi banaanitasavallaksi ja huonoon suuntaan jos kulttuurin puolelta leikataan..
Kyllä siellä sosiaali-terveyspuolellakin on varmasti leikattavaa.. Voitaisiin vaikkapa esimerkiksi lopettaa kansaneläkelaitos ja siirtyä vaikka negatiiviseen tuloveroon/kansalaispalkkaan.

Voitaisiin vaikka karsia korkeakouluverkkoa ja miksei vaikka lopettaa alle 5000 asukkaan kunnat ja pakkoliittää isompiin yksiköihin. Ilman 5 v suoja-aikaa.

Olisi tuolla oikeasti aika paljon karsittavaa..

 

[mountainer]

Kun niin hyvin tuntuu ihmisilla olevan tietoa siita miten paljon hallintohenkilokunta on millakin sektorilla kasvanut niin olisi kiva saada jotain lukua poytaan tai linkkia johonkin tilastoon. Yksittaisia esimerkkeja voi antaa jostain Trafin palkoista mutta jos puhutaan isoista luvuista ja sektorista kokonaisuudessaan niin yksittaiset karjistetyt esimerkit ei ihan riita.

 

[NHB]

Kuntien kustannusrakennetta:

Populistinen ja suosittu säästökohde on tietysti ne 'virkamiehet' (poliisitkin ovat virkamiehiä), joilla yleensä tarkoitetaan hallintoa.

Paljonko tuon 99,3 prosentin sisällä kuluu rahaa hallinnollisiin toimiin?

 

[D.Yates]

Jos ei kerran byrokratiaa ole missään ylimääräistä, niin ei tässä auta kuin iskeä sosiaali ja terveystoimen menoihin. Eikä mitään vedetään juustohöylällä tai lomautetaan terveyskeskuksen väki, vaan mietitään kunnolla läpi keitä ja mitä vaivoja hoidetaan ja millä kustannuksella, esimerkiksi kannattaako 80-vuotiaalle vaihtaa tekolonkka vai ei. Laitetaanko kakkostyypin diabeetikolle tai korkeaan kolesteroliin lääkitys, määrätäänkö masentuneelle juopolle diapamia jnejne. Yksityispuolen kelakorvaukset veke.

Ja vastaavasti kuka saa tulonsiirtoja ja miten paljon.

 

[Dopey]

Kunta-alan työvoimakustannukset ovat v. 2013 arviolta 21,6 mrd euroa. Tästä on palkkakustannuksia 16,6 mrd euroa ja 5 mrd euroa työnantajan maksamia sosiaalivakuutusmaksuja ja muita välillisiä työvoimakustannuksia. Kuntien ja kuntayhtymien menoista noin puolet on henkilöstömenoja.

Lähde: Työvoimakustannukset - KT Kuntatyönantajat. Tämäkin on hyvä linkki: http://www.kunnat.net/fi/tietopanki...tot/Documents/menot_ja_tulot_huhtikuu2014.pdf

Eivät kunnat taida olla halukkaita paljastamaan aitoja hallintomenoja. Tuossa yllä hallintomenoiksi luetellut taitavat olla pelkästään kuntien itsensä hallintokulut, mutta erilaisten kuntayhtymien ja eri hallinnonalojen omia hallintokuluja ei taida kukaan tilastoida erikseen.

 

[Deleted member 96894]

Lähde: Työvoimakustannukset*-*KT Kuntatyönantajat. Tämäkin on hyvä linkki: http://www.kunnat.net/fi/tietopanki...tot/Documents/menot_ja_tulot_huhtikuu2014.pdf

Eivät kunnat taida olla halukkaita paljastamaan aitoja hallintomenoja. Tuossa yllä hallintomenoiksi luetellut taitavat olla pelkästään kuntien itsensä hallintokulut, mutta erilaisten kuntayhtymien ja eri hallinnonalojen omia hallintokuluja ei taida kukaan tilastoida erikseen.

Niin siis kerrataanpa vielä, määritelläänkö me nyt tosiaan kaikki palkkakustannukset hallintomenoiksi? Eli ei vähennetä niistä toiminnallisista työntekijöistä eikä poliiseista ja sairaanhoitajista, vähennetään vaan aidoista hallintomenoista kuten niiden palkasta?

Kunnat paljastavat hallintomenonsa kuntien sivuilta löytyvissä taloustiedoissa. Jos tarkkuus ei ole sinulle riittävä, julkisia tietoja saa kuka tahansa kysyä, yhteystiedot varmasti löytyvät samoilta sivuilta. Jos haluat tällaisella hassulla lelulla tutkia kustannusrakenteita, niin etsi oma kuntasi täältä:

Kunnan kustannusrakenne - Kuntaliiton Kunnat.net

Sieltä saa esimerkiksi selville, että kun keskimäärin kunnissa kunnan sisäisten palvelujen tuottaminen maksaa 19 euroa per asukas, akaalaiset joutuvat pulittamaan 24 euroa naamaa kohden, ja hyrynsalmelaiset 58 euroa per asukas. Missä on oikeus?

Paljonko tuon 99,3 prosentin sisällä kuluu rahaa hallinnollisiin toimiin?

Varmasti jonkin verran. Vaikka yleis-, henkilöstö- ja taloushallinnon ja it:n jonnekin keskittää, varmasti vieläkin joku ydintoiminnassa ottaa kopion. Mahtaako yksityisellä sektorilla olla näin?

 

[darker]

Jos ei kerran byrokratiaa ole missään ylimääräistä, niin ei tässä auta kuin iskeä sosiaali ja terveystoimen menoihin. Eikä mitään vedetään juustohöylällä tai lomautetaan terveyskeskuksen väki, vaan mietitään kunnolla läpi keitä ja mitä vaivoja hoidetaan ja millä kustannuksella, esimerkiksi kannattaako 80-vuotiaalle vaihtaa tekolonkka vai ei. Laitetaanko kakkostyypin diabeetikolle tai korkeaan kolesteroliin lääkitys, määrätäänkö masentuneelle juopolle diapamia jnejne. Yksityispuolen kelakorvaukset veke.

Ja vastaavasti kuka saa tulonsiirtoja ja miten paljon.

Lyhyt vastaus: väestön ikääntyminen (ja niihin liittyvä kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve) tulee yhä kalliimmaksi yhteiskunnalle. Hallinnon osuus ei THL:n tietojen mukaan näyttäisi olevan merkittävä säästökohde.

Sosiaalihuollon menot ja rahoitus
Terveydenhuollon menot ja rahoitus