Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Joo kannatan.

Opintotuet tekisin näin: jokaiselle sama tukisumma ilman mitään tulorajoja. Ja sieltä opintotukitililtä saa rahaa sitä mukaa kun tutkinto edistyy. Ja jos on viksu ja nopea saa hyvät tulot jos ei niin ei saa.

Motivoipahan paremmin
 
Vieläkin tuosta lääkäri vs siivoja -tilanteesta. Palvelun ostajat tai käyttäjät pystyvät parhaiten määrittelemään sen, kuinka tärkeää jokin työ on. Kuluttajat päättävät työn tärkeydestä ostopäätöstä tehdessään eivätkä silloin, kun ilmoittavat tv-uutisten haastattelussa, että: "niille ja niille pitäisi maksaa enemmän/vähemmän". Yhdessä työntekijöiden kanssa markkinat muodostavat kysynnän ja tarjonnan mukaisesti optimaalisen toimivan hintatason. Esimerkiksi, jos minulla olisi siivousfirma, niin firma ei pyöri, mikäli sen palveluita ei osteta. Mikäli vaadin asiakkaalta 100 e/h siivouksesta, niin ei taida paljon asiakkaita löytyä tai asiakkaat ottavat halvemmalla jostain muualta. Tämän takia siivoojalle ei ole mahdollista maksaa kovin kummoista palkkaa. Mikäli firma laskuttaa esim. 20e tunnilta, niin tuostahan lähtee ensin alv ja sitten yhteisövero. Jäljelle jäävästä n. 15 eurosta pitää saada maksettua välineet, pesuaineet sekä kirjanpitoon ja myyntiin yms. liittyvät kulut, mahdollisen toimipisteen vuokra, jne. Jäljelle jäävästä rahamäärästä pitää maksaa vielä työnantajan sivukulut ennen kuin jäljelle jäävä raha voidaan maksaa työntekijälle palkkana (josta työntekijä tietty maksaa vielä tuloveron). Voitte itse huviksenne miettiä, että kuinka paljon olisitte valmiita maksamaan tunnin siivoustyöstä tai mitä veikkaatte ihmisten yleisesti olevan valmiita siitä maksamaan ja laskeskella siitä, kuinka paljon itse siivojalle voi edes teoreettisesti jäädä summasta käteen.

Lääkärin palveluista taas ollaan valmiita maksamaan 20 euroa kymmeneltä minuutilta ja enemmänkin. Vaikka summasta menee varmasti suurempi osa välineiden käyttö- ja hankintakustannuksiin yms. niin silti jäljelle jäävä summa on hieman toista luokkaa.

EDIT: En tiedä, mitä siivouksesta laskutetaan. Keksin 20e täysin hatusta, mutta pointti oli, että nyrkkisääntönä laskutussummasta ei ole mahdollista maksaa edes puolia työntekijälle palkkana. Tai käänteisesti, työntekijän on tuotettava työnantajalle myyntiä n. 2,5 kertaa oma palkkansa, jotta homma on kestävällä pohjalla.
 
Oikeasti pitäisi mahdollistaa pienehköjen, tiiviiden oikeaan osaamiseen tähtäävien koulutusten järjestämiseen. Ja nimenomaan joustavasti, kerran tai kaksi haku vuodessa ja min 3-5v ei ole sitä. Se on kuitenkin se minimi sillä ilman tutkintoa et ole mitään.

Ihan älytön systeemi.
 
Suomessa on onnistuttu valtaosalla aloista erottamaan palkkatyöstä maksettava korvaus sekä siitä, mitä muut ovat työsuorituksista valmiita maksamaan että siitä, miten hyvin ko. työntekijä tuon työsuoritteensa tekee. Koulutustasolla ei pitäisi olla mitään vaikutusta työn hintaan varsinkaan maassa, missä kaikki yliopistokoulutuskin on ilmaista. Suomen työllisyysastetta kannattaa yrittää shortata jotenkin.
 
Perus ongelma on se että jos kaikki on kaikille ilmaista, jokainen tienaa saman verran riippumatta makaako sohvalla vai tekeekö töitä tai mitä töitä tekee, ei kukaan enää arvosta työn tekemistä. Kivempi opiskella jotain huuhaa alaa ja olla työtön jos ei oman alan unelma hommia löydy. Saman verranhan siinä tienaa kuin töitäkin tehden.

Jos tätä yhtälöä pitää pyörittää julkisen sektorin lisärahoittamisella jolla saadaan lisää huuhaa työpaikkoja ja parempia tulonsiirtoja niille jotka ei pääse töihin huuhaa työpaikkoihin, niin en kyllä ymmärrä kuka enää viitsii tehdä niinkin raskasta ja huonopalkkaista työtä kuin vaikkapa maanviljelys. Nämä kansantaloustieteilijät herää varmaan vasta siinä vaiheessa kun kaupassa ei olekkaan enää leipää kun kaikki maanviljelijät ovat opiskelleet taidehistorioitsijoiksi ja musiikkiterapeuteiksi ja tekevät hommia kunnalla.

Ei se hyvinvointi jumalauta lisäänny muuta kuin työtä ja jalostusarvoa tekemällä ja mitä suorempaan asiakas voi maksullaan hinnoitella työsuoritteen, sen suoremmin työnteko ohjautuu aloille mistä asiakkaat on valmiita maksamaan. Kysyntää tarvitsee luoda, mutta jos se luodaan Suomen tapaan tulonsiirroilla ja velalla virkamieskoneiston kautta turhake virkoja lisäämällä ja niiden palkat pilviin nostamalla, saamme kysyntää asioihin joista kukaan ei ole oikeasti valmis maksamaan mitään. Sitten kun leipä loppuu pöydästä ihmetellään mites tässä näin kävi, otettaisko vaikka pienet musiikki terapiat jos siitä vaikka tulisi parempi mieli.

(pahoittelut jos joku on taidehistorioitsija tai musiikkiterapeutti, epäilemättä ihan suoran kysynnän ja tarjonnan maailmassa Suomessakin muutamalle tällaiselle henkilölle olisi kysyntää)
 
Jami2003 sanoi:
Perus ongelma on se että jos kaikki on kaikille ilmaista, jokainen tienaa saman verran riippumatta makaako sohvalla vai tekeekö töitä tai mitä töitä tekee, ei kukaan enää arvosta työn tekemistä. Kivempi opiskella jotain huuhaa alaa ja olla työtön jos ei oman alan unelma hommia löydy. Saman verranhan siinä tienaa kuin töitäkin tehden.

Jos tätä yhtälöä pitää pyörittää julkisen sektorin lisärahoittamisella jolla saadaan lisää huuhaa työpaikkoja ja parempia tulonsiirtoja niille jotka ei pääse töihin huuhaa työpaikkoihin, niin en kyllä ymmärrä kuka enää viitsii tehdä niinkin raskasta ja huonopalkkaista työtä kuin vaikkapa maanviljelys. Nämä kansantaloustieteilijät herää varmaan vasta siinä vaiheessa kun kaupassa ei olekkaan enää leipää kun kaikki maanviljelijät ovat opiskelleet taidehistorioitsijoiksi ja musiikkiterapeuteiksi ja tekevät hommia kunnalla.

Ei se hyvinvointi jumalauta lisäänny muuta kuin työtä ja jalostusarvoa tekemällä ja mitä suorempaan asiakas voi maksullaan hinnoitella työsuoritteen, sen suoremmin työnteko ohjautuu aloille mistä asiakkaat on valmiita maksamaan. Kysyntää tarvitsee luoda, mutta jos se luodaan Suomen tapaan tulonsiirroilla ja velalla virkamieskoneiston kautta turhake virkoja lisäämällä ja niiden palkat pilviin nostamalla, saamme kysyntää asioihin joista kukaan ei ole oikeasti valmis maksamaan mitään. Sitten kun leipä loppuu pöydästä ihmetellään mites tässä näin kävi, otettaisko vaikka pienet musiikki terapiat jos siitä vaikka tulisi parempi mieli.

(pahoittelut jos joku on taidehistorioitsija tai musiikkiterapeutti, epäilemättä ihan suoran kysynnän ja tarjonnan maailmassa Suomessakin muutamalle tällaiselle henkilölle olisi kysyntää)
Click to expand...

Maatilojen rakenne -tilasto: maatiloja 59 042 | Maataloustilastot.fi
Tiloja on lopettanut ihan käsittämättömän moni 2000 luvulla.
Muuten ihan spot on myös. Nimenomaan ihmetyttää myös se että miten tällaisella talouspolitiikalla mitä Suomessa harjoitetaan on näin suuri kansan tuki?
 
Koska suurin osa kansasta on tulonsiirtojen saamapuolella. Demokratia.
 
Indica sanoi:
Nimenomaan ihmetyttää myös se että miten tällaisella talouspolitiikalla mitä Suomessa harjoitetaan on näin suuri kansan tuki?
Click to expand...

Niin moni elää tulonsiirtomekanismien varassa, että kannattaa niitä. Puoluepolitiikka on eturyhmien politiikkaa. Miltei kaikki haluavat maksattaa omat huvinsa muilla, eli he kannattavat tulonsiirtomekanismeja ja pyrkivät vaikuttamaan vain siihen, mihin suuntaan tulonsiirtovirrat kulkevat. Ainoat erottavat tekijät ovat huvit ja ketkä luokitellaan muiksi. Eihän mikään puolue halua varsinaisesti järkeistää systeemiä, vaan homma pyörii siten, että puolueiden ajamat leikkaukset kohdistuvat aina muiden puolueiden äänestäjiin ja elvytystoimet kohdistuvat oman puolueen äänestäjiin. Lähes kaikki vaalilupaukset voidaan tiivistää tähän lauseeseen: "Lupaan ottaa rahaa niiltä, jotka eivät äänestä minua ja antaa niille, jotka äänestävät minua"
 
Olin tässä viime viikolla tilaisuudessa jossa te-keskuksen työntekijät kävivät lobbaamassa rekry messujaan. Kysyin miksi meidän yrityksen pitäisi osallistua messuille. Vastaus oli että koska olemme maksaneet niin paljon veroja vuosi kausia että kannattaa käyttää veroilla tuotettuja palveluita ja ottaa itselleen hyötyä takaisin päin.

Tuo vastaus tiivistää kaiken mikä on pielessä julkisen sektorin palvelun tuottamisessa.
 
pååtta sanoi:
Tarjonta on tärkeintä, ei makseta palkkoja lainkaan tai maksetaan vaihdettavina tavaroina. Tarjontahan luo oman kysyntänsä.
Click to expand...

Kuten tuossa jo aikaisemmin ilman vastaväitteitä todistin, kysyntää maailmassa kyllä riittää yhden Suomen tarpeisiin. Vaihtotalouskin toimii pirun hyvin verrattuna rajattoman kysynnän ja olemattoman tuotannon talouteen verrattuna. Jakainenvoi katsoa niitä maita, jotka eivät konttaa tällä hetkellä syvällä suossa. Perustuuko siellä hyvinvointi työn tekemiseen vain lainalla kysynnän luomiseen?

- - - Updated - - -

Jami2003 sanoi:
Olin tässä viime viikolla tilaisuudessa jossa te-keskuksen työntekijät kävivät lobbaamassa rekry messujaan. Kysyin miksi meidän yrityksen pitäisi osallistua messuille. Vastaus oli että koska olemme maksaneet niin paljon veroja vuosi kausia että kannattaa käyttää veroilla tuotettuja palveluita ja ottaa itselleen hyötyä takaisin päin.

Tuo vastaus tiivistää kaiken mikä on pielessä julkisen sektorin palvelun tuottamisessa.
Click to expand...
Keräämme veroa teiltä palveluun, josta ei ole teille hyötyä, puhumattakaan siitä, että haluaisitte kyseistä palvelua.
 
NHB sanoi:
Mitkäs ne Euroopan alhaisen työttömyyden maat olivatkaan? Norja, Sveitsi, Saksa, Itävalta ja Luxenburg taitaa olla aika edustava kokoelma. Lainalla työpaikkojen luominen ei varsinaisesti taida kuvata noita maita. Lainojensa kanssa ongelmissa olevat maat eivät tainneet oikein onnistua myöskään tuossa työttömyyden poistamisessakaan.
Click to expand...

Jos lainoista puhutaan niin pitää katsoa kaikkia talouden sektoreita. Saksassa on vahvasti ylijäämäinen kauppatase, eli ulkomaiden velkakomponentin kasvu ajaa talouden kasvua. Saksalla on myös paljon enemmän julkista velkaa kuin Suomella.

Itävallasta kirjoitti Tommi Uschanov taannoin hesarissa

Itävallan ihmettä ei näytä voivan selittää mikään, mitä Suomen julkisessa keskustelussa tarjotaan lääkkeeksi talousvaivoihin.

Devalvoitavissa oleva valuutta? Ei, Itävalta on euromaa.

Tehokkaat työmarkkinat? Ne ovat varsin jäykät, ja ay-liike on vahva hyvin vanhakantaisella tavalla.

Suuret ja kannustavat tuloerot? Tulonjaon epätasaisuutta kuvaava Gini-indeksi on 0,263 (Suomessa 0,268).

Matalat verot? Veroaste oli viime vuonna 43,4 prosenttia (Suomen 43,6 prosenttia). Pienet yksikkötyökustannukset? Viime vuonna yksityisen sektorin työtunti maksoi 30,50 euroa (Suomessa 30,80 euroa).

Työurien pidentäminen? Itävalta on Euroopan musta lammas – vanhuuseläkkeille jäävien keski-ikä on alle 59 vuotta, kun se Suomessa on 63 vuotta.

Työttömyyden epäsuhta on siten aavemainen, lähes yliluonnollinen.

Tärkein selitys Itävallan ihmeelle on se, josta Suomessa on kiellettyä puhua: keynesiläinen suhdannepolitiikka. Täällä siihen viitataan kammoksuen "velkaelvytyksenä".

Itävallassa tehtiin kapitalismin kultaisina vuosina 1960–70-luvulla tietoinen linjapäätös: velkaantumisen voi hyväksyä, kunhan se vähentää työttömyyttä eikä riistäydy täysin käsistä. Liittokanslerina 1970–83 toiminut Bruno Kreisky, Itävallan Kekkonen, sanoi vuonna 1979: "Muutama miljardi velkaa vie yöuniani vähemmän kuin muutama satatuhatta työtöntä."

Koska ei oltu Suomessa, Kreisky voitti vaalit – neljättä kertaa peräkkäin. Ja hänen linjansa on pitänyt.

Työttömyyden ja eläkeiän ohella kolmas tärkeä talousluku, joka erottaa Itävallan Suomesta, onkin valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen. Suomessa se on noin 55 prosenttia, Itävallassa noin 75 prosenttia.
Click to expand...

Talouden yllättävä mallimaa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Norjalla aina suuri nettovienti myös varmaan kaikkien tietämästä syystä, muutenhan maa on perinteinen pohjoismainen hyvinvointivaltio. Sveitsillä on oma valuutta, jonka keskuspankki pitää tietoisesti heikkona suhteessa euroon, aika hyvin näyttää onnistuneen kun katsoo maan kauppataseen ylijäämään kasvua.

switzerland-balance-of-trade.png


Joskin ihan viimeisimmällä neljänneksellä Sveitsikin oli ajautunut taantumaan. Luxenburgia en jaksa kaivella aamusta, mutta näyttäisi olevan vähäisten työttömyyden maiden yhdistävä tekijä joko julkinen kysynnänhallinta ja/tai voimakkaasti ylijäämäinen vaihtotase.
 
Tänään elämysmatkailua julkisilla: pääkaupunkiseudulla työmatka 25 km. Ensimmäinen bussilippu 5,5 € kehä I:lle. Kehä I:llä totean ettei länteenpäin kulje bussia kuin n. 2 km matkan. No, hyppään ainoaan bussiin ja maksa 5€ n. 5 km matkasta ja kävelen 3 km töihin. Sama juttu takaisinpäin. Aikaa menee helvetisti ja tästä huvista köyhtyy lisäksi 21€ päivässä. Jumalauta jos olisin pienipalkkainen niin tuollainenkin matka tekisi ison loven lompakkoon. Suomessa on sopivat asiat järkyttävän kalliita vs. käteen jäävä palkka.
 
pååtta sanoi:
Itävallan ihmetaloudesta.
Click to expand...

Muistan oikein hyvin, kun luin tuon artikkelin ja ihmettelin asiaa. Aina mielenkiintoista oppia jotain uutta, mutta valitettavasti menin pilaamaan kokemuksen tarkistamalla faktat. Heritagen työmarkkinoiden vapautta ja joustavuutta kuvaava indeksi antaa Itävallalle pisteet 80,4 maailman keskiarvon ollessa 60,6 ja Suomen madellessa kehitysmaiden rinnalla pisteillä 45,3.

Muita havaintoja: Itävallassa on varain hyvä työllisyystilanne, vaikkei mikään mullistava, nutta nuorisotyöttömyys on käsittääkseni Euroopan alhaisimpia. Tarkempi tutkimus osoittaa, että Itävallassa jopa 40 % ikäluokasta menee peruskoulun jälkeen eräänlaisella oppisopimuksella töihin muutamaksi vuodeksi. Käytännössä tämä on töissä oppimista, josta maksetaan nimellistä palkkaa. Ammatin opittuaan mennään sitten normaalisti töihin. Suomessahan tällainen järjestely on kielletty ay-liikkeiden toimesta myös niiltä, jotka eivät halua ay-liikkeeseen kuulua.

Niinpä niin. Jäykät työmarkkinat, jotka pyörivät elvytyksellä...

Edit. Ahaa, esille otettiin myös Luxemburg ja Sveitsi. Luxemburghan on nykykielessä veroparatiisi ja Sveitsissäkin kokonaisveroaste on n. 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomella, taitaa olla vähän yli 10 itse asiassa. Sveitsihän on muuten maailman 4. vapain talous ja Luxemburgikin listalla Suomen edellä. Yllättävää. Syyt näiden maiden menestykseen johtuvat kuitenkin varmasti jostain muusta.
 
Täällä kun kansantaloustieteilijät parjaavat Pauli Vahteraa joka sentään on KHT tilintarkastaja kansantalouden ymmärtämättömyydestä niin nyt tulee Paulilta niin kovaa tekstiä hänen omimmalta alueeltaan, yritys taloudesta, että kannattaa lukea ja tarkkaan. Tässä syy miksi saa kipata vaikka omaisuudet lainattua ja itse painettua valuuttaa ja silti Suomi ei tule tästä suosta nousemaan ennen kuin järjestelmää radikaalisti muutetaan.

Ministeriverojahti | Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi
 
En tiedä Itävallasta kauheasti, mutta palkat ovat Suomeen verrattuna selvästi pienempiä. IT-alalla samoista hommista n. puolet ja paritonnia lienee maassa keski-palkka. Lännessä on huonoin palkkataso, mutta asuminen on puolestaan kalleinta maapulan takia. Liksoja tulee periaatteessa yleensä 12+2 kertaa vuodessa, joista kahdesta (kesäfyrkat ja joulufyrkat) melkein verottomina. Muuten verotus on kovaa, tai sairausvakuutusmaksu (tai mikä sossumaksu nyt sitten onkaan) verojen kanssa yhteenlaskettuna verottaa pientäkin palkkaa enemmän kuin Suomessa. Työttömyys on pientä, mutta käsittääkseni ei ole kauheasti "varaa" myöskään jäädä työttömäksi. Ainakaan verrattuna Suomeen. Itävaltalaista henkilöä lainatakseni: "Itävaltalaiset ovat juntteja, laiskoja ja rasisteja". En osaa kommentoida tämän paikkaansa pitävyyttä.

Mutta pari viestä takaperin parjaamani julkinen liikenne toimii silti huomattavasti paremmin, ainakin lännessä. Tämä varmasti siitä syystä että maata on ollut vähemän käytössä ja on ollut pakko rakentaa infra ja kylät jotenkin tolkullisesti, ainakin verratuna pk-seutuun.
 
Suomessa käytetään harjoittelijatyövoimaa hyväksi jo nyt. Lisäksi "työkokeilut" ja muut. Tuskin kannattaa olla kateellinen Itävallan jengille, joka ei vuosiin pääse kunnon palkoille, kuten ei täälläkään.

Ruotsin -vetin isosta budjetista menee neljännes maahanmuuton kustannuksiin. Suomi kirii perässä. Sen hullutuksen kustannusten paikkaamiseen ei riitä ay-liikkeen kieltäminen, l. Kiinan/Eestin malli. Tosin Suomen ay-liike kannattaa maahanmuuttoa, mikä tarkoittaa sen haluavan kurjistaa jäsentensä asemaa. Akateemisten ay-liikkeellä (sitäkin on, uskokaa pois) ei tätä kurjistamisongelmaa ole, koska ei ole kilpailua ulkomailta.

Li A. porukoineen esitti mahtavan ajatuksen, jota itse olen kannattanut toistakyt vuotta, l. työn jakamisen (vapaaehtoisesti). Li ja ay-liike haluaa vain valitettavasti sen avulla vapautuviin työpaikkoihin panna kehitysmaiden ihmisiä. Tiedän, että mahtitalojen maksajat haluavat tehdä duunia vaikka 14 tuntia päivässä. Meille joillekin muille riittäisi 6 tunnin päivä. Olen ollut paskafirmassa, joissa velvoitettiin töihin myös viikonlopuiksi seurauksena, että kesäkuukatena oli ehkä 1 vapaa vkl. Ei kauaakaan ole siitä. Hullun hommaa.
 
^^
Kenenkään ei ole pakko mennä Itävallassa oppisopimuksella töihin. Suomessa kaikkien on pakko olla menemättä, vaikka haluaisivat tehdä toisin. Vapaaehtoisuuden ja pakon ero on huima.
 
Jami2003 sanoi:
Täällä kun kansantaloustieteilijät parjaavat Pauli Vahteraa joka sentään on KHT tilintarkastaja kansantalouden ymmärtämättömyydestä niin nyt tulee Paulilta niin kovaa tekstiä hänen omimmalta alueeltaan, yritys taloudesta, että kannattaa lukea ja tarkkaan. Tässä syy miksi saa kipata vaikka omaisuudet lainattua ja itse painettua valuuttaa ja silti Suomi ei tule tästä suosta nousemaan ennen kuin järjestelmää radikaalisti muutetaan.

Ministeriverojahti | Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi
Click to expand...

Kirjoituksen toinen puoli on myös asiaa, mihinkään mediaan ei voi luottaa. Lehdistä kun lukee otsikot ja selvittää sitten itse, pysyy mukana maailmanmenossa.

Mitä suurempi kohu, sitä vähemmän faktat on kohdillaan...
 
mskomu sanoi:
Muistan oikein hyvin, kun luin tuon artikkelin ja ihmettelin asiaa. Aina mielenkiintoista oppia jotain uutta, mutta valitettavasti menin pilaamaan kokemuksen tarkistamalla faktat. Heritagen työmarkkinoiden vapautta ja joustavuutta kuvaava indeksi antaa Itävallalle pisteet 80,4 maailman keskiarvon ollessa 60,6 ja Suomen madellessa kehitysmaiden rinnalla pisteillä 45,3.

Muita havaintoja: Itävallassa on varain hyvä työllisyystilanne, vaikkei mikään mullistava, nutta nuorisotyöttömyys on käsittääkseni Euroopan alhaisimpia. Tarkempi tutkimus osoittaa, että Itävallassa jopa 40 % ikäluokasta menee peruskoulun jälkeen eräänlaisella oppisopimuksella töihin muutamaksi vuodeksi. Käytännössä tämä on töissä oppimista, josta maksetaan nimellistä palkkaa. Ammatin opittuaan mennään sitten normaalisti töihin. Suomessahan tällainen järjestely on kielletty ay-liikkeiden toimesta myös niiltä, jotka eivät halua ay-liikkeeseen kuulua.

Niinpä niin. Jäykät työmarkkinat, jotka pyörivät elvytyksellä...

Edit. Ahaa, esille otettiin myös Luxemburg ja Sveitsi. Luxemburghan on nykykielessä veroparatiisi ja Sveitsissäkin kokonaisveroaste on n. 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomella, taitaa olla vähän yli 10 itse asiassa. Sveitsihän on muuten maailman 4. vapain talous ja Luxemburgikin listalla Suomen edellä. Yllättävää. Syyt näiden maiden menestykseen johtuvat kuitenkin varmasti jostain muusta.
Click to expand...

Suomessa työttömät suorittavat näyttötutkintoja työvoimapoliittiseen koulutukseen kuuluvalla työssäoppimisjaksoilla täysin ilmaiseksi. Noita eri indeksejä on niin paljon, että voi valita mieleisensä.
 
Back
Ylös Bottom