En ole mikään kansantaloustieteilijä, joten se siitä.
Miten silti eikö siitä että valtio velkaantuu ja velkaantuu ja velkaantuu tule kuitenkin esimerkiksi vastaan se että ei ole mahdollista elvyttää äärettömyyksiin asti koska ennenpitkää ainoa investoinneista vastaava taho on valtio? Tulee tota crowding out efektiä ja yksityissektorin investoinnit syrjäytyy.
Rahan ja luotonannon määrä eivät ole mitään vakioita, vaan ovat sisäsyntyisiä/kysyntälähtöisiä: liikepankit voivat aina mahdollistaa yksityisen investoinnin, jos toiminta on kannatavaa molempien osapuolien mielestä. Pitäen valtion velkakirjojen korot matalina ja rahavirrat liikkeellä, löytyy kannattavia yksityisiä investointeja ja luotoille on kysyntää.
Mitä talousoppeja noi valtio voi velkaantua ihan loputtomiin ja inflaatiota vaan kehiin edustaa? Myönnän etten ymmärrä kansantaloudesta paskaakaan en mä ole mikään kansiksen tohtori, olen lukenut tasan ne is-lm mallit..
Täsmennyksenä, että voi velkaantua omassa valuutassaan ja asettaahan reaalitalous rajoituksia, joita on järkevä noudattaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa tuotantokapasiteettia ei voida joustavasti kasvattaa, aiheuttaa valtion alijäämän lisääminen / halvan rahan pumppaaminen kiihtyvää inflaatiota. Eikä tarkoitus ole, että pyrkimyksenä pitää inflaatio käynissä, tavoitteena olisi hyperinflaatio, jotta velat sulavat. Yksinkertaisesti vain kapitalistinen rahatalousjärjestelmä ei toimi ilman inflaatiota. Mitä vakaampi ja ennustettavampi hintojen nousu on, sitä parempi.
Kysymys sitten? Paljon se optimaalinen valtionvelka on? Entä tarpeeksi hyvä inflaatio? Paljon pitäisi julkisen sektorin olla BKT:stä?
Jaa, ei sellaista täsmällistä vastausta ole. Miksi pitäisi olla? Tärkeämpää on tarkastella valtion budjetin efektiivistä vaikutusta. Yksityisen säästämistavoitteen ja työttömyyden kasvaessa, julkista alijäämää olisi paisutettava (vastasyklinen finanssipolitiikka). Päin vastoin taas suhdanteen kuumentuessa, jos ei tahdota varta vasten tulla kovaa alas.
Entä mitä innovaatioita eri kunnallishallinnon virkamiehet, virastojen virkamiehet, ministeriöiden virkamiehet ja muut stadi-duunit kehittää?
Ei varmaan mitään siinä mielessä, kun me heidän työnsä kuvittelemme. Ehkä palvelevat julkisen sektorin muita tavoitteita, kuten että tuet kohdistetaan niitä tarvitseville ja rakennusten katot kestävät? Julkinen kulutus on kyllä paljon muutakin koko kansantalouden kannalta.
Jollain tavalla, ehkä, ymmärsin tuosta osan. Luultavasti väärin. Kysyisin kuitenkin: Eikö investoinnin voitolliseksi kokeminen riipu myös siitä, kuinka kilpailukykyiseksi tuotanto on investoinnilla saatavissa? Oletettavasti kilpailua kuitenkin aina on. Olettakaamme, että kansantalouteen saadaan kokonaiskysyntää lisäämällä rahan määrää. Miksi kysyntää tyydyttävä investointi tehtäisiin maahan, jonka tuotantotekijt eivät ole kilpailukykyiset? Eikö kysyntä olisi helpompi tyydyttää tällöin tuonnilla tai ainakin siirtämällä kystyn tuotteen tuotanto alihankintana kilpailukyisempään maahan?
Liityn siihen kuoroon, joka ei kannata harvaan asumisen tukemista.
Jos kyse ei ole monopolista tai muuten erityisen jäykistä markkinoista, rahavirtojen kasvaminen (kysyntä) kannustaa yrityksiä lisäämään tuotantoa. Tuotantoa kasvatetaan investoimalla pääomaan ja työvoimaan. Pyrkimyksessä kasvattaa voittoja, investoidaan myös teknologiaan, jolla on merkittävä vaikutus tuottavuuden kehitykseen. Ja valuuttakurssit/hintatasot, tuottavuus ja osaamisen erikoistuminen eri maissa tasaavat kilpailuetuja, ja suhteellisen edun periaattenkin mukaan, ei yhden maan kannataa kaikkeen tuotantoon keskittyä. Toivottavasti en ihan kysymyksen vierestä mennyt.