Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Oletko käynyt koskaan Sveitsissä? Ensimmäinen asia mitä siellä pistää silmään on varsin epätasaiset pinnanmuodot. Väkilukuakin löytyy, Sveitsi on aika pieni alue. Kumpi on syy ja kumpi seuraus?

Kyllä.
Osasyy Sveitsin menestykseen on varmasti maan tiiviys. Aivan kuten Luxemburgissakin.

Muutenkin saat Stadin kuulostamaan silicon valleyltä..

Puhuin kasvukeskuksista ylipäätään. Mutta ei mitään Silicon Valleyta vastaavaa menestystä olisi Yhdysvalloissakaan, jos siellä ei olisi keskitetty bisnestä vaan kaikki firmat olisivat hujan hajan yksi jossain Texasin erämaassa ja toinen Alaskassa. Sicilon Valley on oikeastaan ihan hyvä esimerkki siitä kuinka osaaminen keskittyy ja sitäkautta omaa ruokkii menestystään.
Tämän takia Suomessakin rakennetaan business-parkkeja kasvukeskuksiin erityisesti korkeakoulujen ja esimerkiksi lentokenttien tai muiden logististen keskittymien läheisyyteen. Saadaan saman alan firmat, myyjät, asiakkaat ja osaajat lähelle toisiaan.

Maailma on täynnä taloudellisesti ei-menestyneitä metropoleja. Ensiksi tulee mieleen Ateena.

Sielläkin on taloa silmin kantamattomiin kun akropoliskukkulalta katsoo alas kaupunkiin..
Hieno paikka toki muuten.

Olisiko Ateena menestyneempi, jos se olisi levittäytynyt laajemmalle alueelle ja harvempaan asutuksi?

Kumpia tulee enemmän mieleen: erittäin harvaan asuttuja taloudellisesti menestyneitä alueita vai tiiviisti asuttuja vauraita kaupunkimaisia yhteisöjä? Jos ei nyt oteta huomioon jotain poikkeuksellisia luonnonvaroja.

On melko yleismaailmallinen ilmiö, että kaupungit ovat maaseutua vauraampia.
 
Tuli taas viime viikolla katsottua Shanghain nostokurki indeksiä ja taloja nousee aina vain kuin sieniä sateella. Siinä kun sitten ihmettelin kaverille että mitä hittoa ne kuvittelee että kaikki kaupunkiin muuttajat tekevät työkseen niin kaveri arveli että muuttajat rakentavat taloja uusille muuttajille :)

Kyllä Suomessakin pitäisi yhdyskunta rakentamista tiivistää, säätelyä purkaa ja keinotekoista maaseudun tukemista karsia. Esimerkkejä on loputtomasti alkaen niistä lukemattomista yliopistoista. Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu. Nuo hyväksyisin kasvukeskuksiksi ja lopuilta tuet, yliopistot, sairaalat yms pois. Ja rakentaminen niin halvaksi että ihmisillä on oikeasti varaa muuttaa.
 
^noista kaupungeista kai Helsinki on kasvava ja Tampere jossain määrin. Muut ovat ainakin omasta näkövinkkelistä kuihtuvia alueita. Mutta tämä tosiaankin näin insinöörin näkökulmasta. Oulussa ei kai ole muuta kuin YT-neuvotteluita eikä Turussakaan kyllä mitään alan töitä ole. Moni on omistakin tutuista muuttanut pois ja itselläkin alkaa se olemaan kohta ajankohtaista...

Muuttamisessa on se haaste, että kaikki työt ovat joko Helsingissä tai ulkomailla. Helsingissä on helvetin kallista ja sama ankea loska mitä muuallakin Suomessa. Joskus on käynyt mielessä muutto jonnekin, missä aurinko paistaa oikeasti eivätkä 6kk Mäntäsä cityyn muuttaneet yritä puhua slangia.

Etätyö ei työnantajia innosta oikein pätkääkään. Ja työmatkaaminen koitetaan kuristaa valtion puolesta - puhumattakaan työasunnoista ym. Monelle huonommin koulutetulle on nykyään kannattavampaa jäädä kotiin mitä maksaa älyttömät matkakustannukset ja vielä mahdolliset pääkaupungin vuokrat.
 
Puhuin kasvukeskuksista ylipäätään. Mutta ei mitään Silicon Valleyta vastaavaa menestystä olisi Yhdysvalloissakaan, jos siellä ei olisi keskitetty bisnestä vaan kaikki firmat olisivat hujan hajan yksi jossain Texasin erämaassa ja toinen Alaskassa. Sicilon Valley on oikeastaan ihan hyvä esimerkki siitä kuinka osaaminen keskittyy ja sitäkautta omaa ruokkii menestystään.

Sinänsä jännä esimerkki, että silicon valley nyt ei mikään varsinainen tihentymä ole, vaan lähinnä maaseutumaista esikaupunkia.

Tässä mittakaava on 100km, eli stadista mihinkä, hämeenlinnaan? http://techfluff.tv/wp-content/uploads/2010/05/siliconvalley-1.jpg
Tässä maisemaa legendaarisen xerox parcin tien päästä, aika Kallio eikö?
https://www.google.com/maps/@37.401...ata=!3m4!1e1!3m2!1sO3nHNvyVg3w7itWqLoFz_A!2e0

Suomessa homma on mennyt munilleen ja Helsingin kokoisesta kyläpahasesta on saatu ahdistava ja maailmanmittakaavaa lähinnä asumisen kalleudessa lähentelevä.
Köpis-Malmö on hyvä esimerkki pohjoismaisesta tihentymästä. Helsingistä Tallinnaan pitäisi saada metrolinja ja halpoja asuntoja joista pendelöidä suomeen töihin. Paitsi mitä veikkaatte kumpaan päähän kaikki uudet työpaikat valuisi? :lol2:

Ylipäätään teknologia-alalla (mistä nyt kasvua voi ainoana odottaa) toimitilat katellaan mahdollisimman syrjästä. Omalla työllä tienaavien pitää ajatella kustannuksia eikä insinöörit hingu kilpaa keskikaupungille latten perässä.
 
1. Rahaa lotraamalla ei rikastu. Raha on neutraali. Keskeisimpiä talousoppeja kuitenkin..
2. Inflaation käynnistäminen "kunnolla" ei ole ihan hirveän helppoa. Ei sitä inflaatiota niin van päätetä että nyt se on vaikka 25% ensi tammikuusta alkaen.
Rahan kvantiteettiteoria ? Wikipedia
Tossa linkissä siitä rahan neutraaliudesta.
3. Rahan voisi vaikka kuvailla olevan vähän niinkuin veri verisuonissa.. Se että sitä on ei pidä taloutta hengissä vaan sen pitää myös kiertää. Tässä tulee myös samalla vähän se syy miksei sitä voi luoda ohi pankkijärjestelmän: vähimmäisvarantojärjestelmä.

Olen vähentänyt tänne postailua, mutta nyt laskit sellaisen kakkakikkareen näppäimistöltäsi, että pakko puuttua.

1. Raha ei ole neutraalia. Kvantetiitteteoria perustuu hyödykeraha-ajatukseen, joka ei pidä paikkansa ympäröivässä velkarahajärjestelmässä. Kulloinen tuotannon ja talouskasvun taso riippuu kokonaiskysynnästä ja luotonannosta. Kokonaiskysyntä voi jämähtää kuinka pitkäksi aikaa tahansa paikoilleen, vaikka talouden tarjontatekijät olisivat aivan priimaa, jos kukaan ota velkakomponenttia kantaakseen taloudessa eli investoi, kulututa, velkaannu. Tuotannon kasvattaminen vaatii riittävää kokonaiskysyntää, jotta investointi koetaan voitolliseksi. Pitkä aikaväli siis riippuu kansanomaisesti ilmaistuna peräkkäisistä ''lyhyen aikavälin'' jaksoista. Lisäksi hyvät kysyntäolosuhteet parantavat tuottavuuden kehitystä ja lisäävät osallistumisastetta työvoimaan.

2. Ei niin, ainakin kun yksityisillä kotitalouksilla ja yrityksillä on maksukyvyttömyysriski ja viivan alle on jäätävä jotain eikä investointeja uskalleta tehdä tai kulutuksesta tingitään. Sen sijaan julkinen taho ei voi ajautua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan, ja voi näin lisätä kierroksia reaalitalouteen.

3. Tuotannon kasvattaminen vaatii rahan kiertämistä ja inflaatiota, mikä kannustaa lisäämään tuotantoa kilpailutilanteissa.


Ja tuo Mankiwin kirja on juuri niitä useimman yliopiston peruskurssien opuksia, joista päntätään matemaattiset mallit ja rationaaliset toimijat. Harmi, ettei toimi käytännössä eivätkä edes opettajat tosissaan lähde puoltamaan niiden todellisuuspohjaa. Ne luetaan, koska kuulemma jostain malleista on lähdettävä liikkeelle.


Olen tuosta todella paljon samaa mieltä, että Suomen pitäisi tiivistyä ainakin taloudellisen kehityksen nimissä. Ainakaan mielestäni ei pitäisi tukea harvaan asumista. Teknologiat, innovaatiot ja mittakaavaedut puoltavat asutuskeskittymiä. Empiirinen tuki taitaa olla aika kiistaton?
 
Sinänsä jännä esimerkki, että silicon valley nyt ei mikään varsinainen tihentymä ole, vaan lähinnä maaseutumaista esikaupunkia.

Isohko kaupunki suomalaisittain.

AHLB3882.jpg


225 000 työpaikkaa pelkästään korkeateknologian alalla, joka on noin kolmasosa Helsingin koko väestöstä.

Helsingistä Tallinnaan pitäisi saada metrolinja ja halpoja asuntoja joista pendelöidä suomeen töihin. Paitsi mitä veikkaatte kumpaan päähän kaikki uudet työpaikat valuisi? :lol2:

Riippuu työpaikoista. Viro houkuttelee ensisijaisesti hyvin pieniä parin tyypin yrityksiä, jotka hakevat sieltä jotain veroetua. Muutoin liiketoimintaympäristö siellä ei ole kovin houkutteleva suomalaisille.

Ylipäätään teknologia-alalla (mistä nyt kasvua voi ainoana odottaa) toimitilat katellaan mahdollisimman syrjästä. Omalla työllä tienaavien pitää ajatella kustannuksia eikä insinöörit hingu kilpaa keskikaupungille latten perässä.

Itse olen insinööri töissä suuressa insinöörifirmassa ja uutta toimitilaa haettaessa oli kyllä aivan muut kriteerit kuin mahdollisimman syrjään päästä. Paremminkin haettiin mahdollisimman keskeinen paikka hyvien kulkuyhteyksien varrelta ja läheltä avainhenkilöstön asuinpaikkoja. Se on yksi houkutin nimittäin osaavalle työvoimalle, että firma on hyvällä paikalla ja työmatka kohtuullinen.
 
Itse olen insinööri töissä suuressa insinöörifirmassa ja uutta toimitilaa haettaessa oli kyllä aivan muut kriteerit kuin mahdollisimman syrjään päästä. Paremminkin haettiin mahdollisimman keskeinen paikka hyvien kulkuyhteyksien varrelta ja läheltä avainhenkilöstön asuinpaikkoja. Se on yksi houkutin nimittäin osaavalle työvoimalle, että firma on hyvällä paikalla ja työmatka kohtuullinen.

Näitäkin on kahta lajia. Toisille on hyvä jos on kävelymatka ytimestä, toisille se että pääsee lähikunnasta autolla helposti ja riittää parkkipaikkoja. Ite tunnistan vain noita jälkimmäisiä, ei meillä ole citysankareita töissä.

e:

Piilaakso on kuin loputon espoo.

Tihentymä on hoidettu sillä, että osa jengistä asuu sikakalliilla san franciscossa ja niitä roudataan sieltä suburbiin töihin firmojen busseilla.

Miksei manux firmat hakeudu friscoon kerta työväki on siellä?
 
Piilaakso on kuin loputon espoo.

Tihentymä on hoidettu sillä, että osa jengistä asuu sikakalliilla san franciscossa ja niitä roudataan sieltä suburbiin töihin firmojen busseilla.
 
Olen vähentänyt tänne postailua, mutta nyt laskit sellaisen kakkakikkareen näppäimistöltäsi, että pakko puuttua.

1. Raha ei ole neutraalia. Kvantetiitteteoria perustuu hyödykeraha-ajatukseen, joka ei pidä paikkansa ympäröivässä velkarahajärjestelmässä. Kulloinen tuotannon ja talouskasvun taso riippuu kokonaiskysynnästä ja luotonannosta. Kokonaiskysyntä voi jämähtää kuinka pitkäksi aikaa tahansa paikoilleen, vaikka talouden tarjontatekijät olisivat aivan priimaa, jos kukaan ota velkakomponenttia kantaakseen taloudessa eli investoi, kulututa, velkaannu. Tuotannon kasvattaminen vaatii riittävää kokonaiskysyntää, jotta investointi koetaan voitolliseksi. Pitkä aikaväli siis riippuu kansanomaisesti ilmaistuna peräkkäisistä ''lyhyen aikavälin'' jaksoista. Lisäksi hyvät kysyntäolosuhteet parantavat tuottavuuden kehitystä ja lisäävät osallistumisastetta työvoimaan.

2. Ei niin, ainakin kun yksityisillä kotitalouksilla ja yrityksillä on maksukyvyttömyysriski ja viivan alle on jäätävä jotain eikä investointeja uskalleta tehdä tai kulutuksesta tingitään. Sen sijaan julkinen taho ei voi ajautua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan, ja voi näin lisätä kierroksia reaalitalouteen.

3. Tuotannon kasvattaminen vaatii rahan kiertämistä ja inflaatiota, mikä kannustaa lisäämään tuotantoa kilpailutilanteissa.


Ja tuo Mankiwin kirja on juuri niitä useimman yliopiston peruskurssien opuksia, joista päntätään matemaattiset mallit ja rationaaliset toimijat. Harmi, ettei toimi käytännössä eivätkä edes opettajat tosissaan lähde puoltamaan niiden todellisuuspohjaa. Ne luetaan, koska kuulemma jostain malleista on lähdettävä liikkeelle.


Olen tuosta todella paljon samaa mieltä, että Suomen pitäisi tiivistyä ainakin taloudellisen kehityksen nimissä. Ainakaan mielestäni ei pitäisi tukea harvaan asumista. Teknologiat, innovaatiot ja mittakaavaedut puoltavat asutuskeskittymiä. Empiirinen tuki taitaa olla aika kiistaton?

En ole mikään kansantaloustieteilijä, joten se siitä.
Miten silti eikö siitä että valtio velkaantuu ja velkaantuu ja velkaantuu tule kuitenkin esimerkiksi vastaan se että ei ole mahdollista elvyttää äärettömyyksiin asti koska ennenpitkää ainoa investoinneista vastaava taho on valtio? Tulee tota crowding out efektiä ja yksityissektorin investoinnit syrjäytyy.

Mitä talousoppeja noi valtio voi velkaantua ihan loputtomiin ja inflaatiota vaan kehiin edustaa? Myönnän etten ymmärrä kansantaloudesta paskaakaan en mä ole mikään kansiksen tohtori, olen lukenut tasan ne is-lm mallit..

Kysymys sitten? Paljon se optimaalinen valtionvelka on? Entä tarpeeksi hyvä inflaatio? Paljon pitäisi julkisen sektorin olla BKT:stä?

Entä mitä innovaatioita eri kunnallishallinnon virkamiehet, virastojen virkamiehet, ministeriöiden virkamiehet ja muut stadi-duunit kehittää?
 
S-kolmonen; ...Kulloinen tuotannon ja talouskasvun taso riippuu kokonaiskysynnästä ja luotonannosta. Kokonaiskysyntä voi jämähtää kuinka pitkäksi aikaa tahansa paikoilleen sanoi:
Tuotannon kasvattaminen vaatii riittävää kokonaiskysyntää, jotta investointi koetaan voitolliseksi [/B] ...

Jollain tavalla, ehkä, ymmärsin tuosta osan. Luultavasti väärin. Kysyisin kuitenkin: Eikö investoinnin voitolliseksi kokeminen riipu myös siitä, kuinka kilpailukykyiseksi tuotanto on investoinnilla saatavissa? Oletettavasti kilpailua kuitenkin aina on. Olettakaamme, että kansantalouteen saadaan kokonaiskysyntää lisäämällä rahan määrää. Miksi kysyntää tyydyttävä investointi tehtäisiin maahan, jonka tuotantotekijt eivät ole kilpailukykyiset? Eikö kysyntä olisi helpompi tyydyttää tällöin tuonnilla tai ainakin siirtämällä kystyn tuotteen tuotanto alihankintana kilpailukyisempään maahan?

Liityn siihen kuoroon, joka ei kannata harvaan asumisen tukemista.
 
Sinänsä jännä esimerkki, että silicon valley nyt ei mikään varsinainen tihentymä ole, vaan lähinnä maaseutumaista esikaupunkia.

Tässä mittakaava on 100km, eli stadista mihinkä, hämeenlinnaan? http://techfluff.tv/wp-content/uploads/2010/05/siliconvalley-1.jpg
Tässä maisemaa legendaarisen xerox parcin tien päästä, aika Kallio eikö?
https://www.google.com/maps/@37.401...ata=!3m4!1e1!3m2!1sO3nHNvyVg3w7itWqLoFz_A!2e0

Kannattaa tsekata tää. Kyl siellä populaa on melko tiheästi pakkaantunut. Ja joka tapuksessa vähän enemmän kuin uudenmaan metropolissa.

San Francisco Bay Area - Wikipedia, the free encyclopedia

Jenkkien cityt on muutenkin huomattavan väljempiä verrattuna eurooppalaisiin. Autokulttuuri ja omistusasuminen ehkä siellä tuottaneet pitkään matalan tehokkuuden lähiörakennetta, luulisin. En siis ole perehtynyt tarkemmin juuri Bay areaan. Aasian megakaupungit on omaa luokkaa.
 
Lisää vitutuksen aiheita.

Karmaiseva hintamuutos kauppojen hyllyillä ? miten tämä on mahdollista, S-ryhmä? - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

Yksi syy korkeaan ruuanhintaan on pitkät välimatkat ja kovat kiinteistökulut blaablaablaa..

Miksi mun pitää maksaa siitä että joka niemessä ja notkossa on S- tai K-ryhmän mökki? Vittu tänne tarvitaan Metropolimarket joka toimii vaan suurissa kaupungeissa ja hoitaa logistiikan ja kiinteistöt keskitetysti ja halvalla. Maksakoon landet itse kuljetuksensa!
 
Kyl siellä populaa on melko tiheästi pakkaantunut.

Jenkkien cityt on muutenkin huomattavan väljempiä verrattuna eurooppalaisiin.

Onko silicon valley sitten jenkkien mittakaavassa siis tiheästi pakkautunut, vai kumositko oman väitteesi seuraavassa lauseessa? :confused:

Hei, toinenkin hauska kalifornia-esimerkki. Se on edelleen kasvava teknologiakeskus, vetää jengiä puoleensa ja kukoistaa. Sillä seurauksella että asuntojen hinnat on pompanneet taivaisiin ja osavaltio keikkuu konkurssin partaalla vaikka verot on säädyttömän kovat jenkkimittapuulla. Mikä tässä yhtälössä mättää?
 
Onko silicon valley sitten jenkkien mittakaavassa siis tiheästi pakkautunut, vai kumositko oman väitteesi seuraavassa lauseessa? :confused:

Hei, toinenkin hauska kalifornia-esimerkki. Se on edelleen kasvava teknologiakeskus, vetää jengiä puoleensa ja kukoistaa. Sillä seurauksella että asuntojen hinnat on pompanneet taivaisiin ja osavaltio keikkuu konkurssin partaalla vaikka verot on säädyttömän kovat jenkkimittapuulla. Mikä tässä yhtälössä mättää?

Lähde wikipedia:

Uusimaa, asukastiheys 170/km2, pinta-ala 9,567.71 km2

Bay area, asukastiheys 411/km2, pinta-ala18,088 km2

"The combined urban area of San Francisco and San Jose is the second-largest in California (after the Greater Los Angeles area), the fifth-largest in the United States, and the 56th-largest urban area in the world."

Suomen ykköspaikkaan verrattuna Bay area on tiivis ja väestöltään iso, globaalisti ei mitenkään erityinen.
 
Lähde wikipedia:

Uusimaa, asukastiheys 170/km2, pinta-ala 9,567.71 km2

Bay area, asukastiheys 411/km2, pinta-ala18,088 km2

Ja Helsinki 2873. Onhan kyseessä aito metropoli. Bay Areakin on tiheään asuttu jos sitä vertaa umpimetsään.
 
Ja Helsinki 2873. Onhan kyseessä aito metropoli. Bay Areakin on tiheään asuttu jos sitä vertaa umpimetsään.

50 km Helsingistä mihin tahansa suuntaan on metsää ja siellä välissä ehkä jotain keskittymiä. Noissa oikeissa metropoleissa se 50 km on eritasoista rakennettua vyöhykettä tai usein muuten hyödynnetty viljelyyn tms. Jenkeissä okt-mattoa, Aasiassa tornitaloja.

Tarkoitus oli vaan demoja että suomi de facto metsää.
 
Noissa oikeissa metropoleissa se 50 km on eritasoista rakennettua vyöhykettä tai usein muuten hyödynnetty viljelyyn tms.

Useassakin Suomen metropolissa 50km säde tai jopa 100km säde on hyödynnetty viljelyyn. Meillä sitä kutsutaan landeksi :D

Lähinnä Suomessa nyppii se, että tavoitteena tuntuu olevan vain yksi kaupunki. Muu maa kuolee. Samaan aikaan itketään asuntopulaa, kun toisaalla on kerrostaloja tyhjillään.
 
Hei, toinenkin hauska kalifornia-esimerkki. Se on edelleen kasvava teknologiakeskus, vetää jengiä puoleensa ja kukoistaa. Sillä seurauksella että asuntojen hinnat on pompanneet taivaisiin ja osavaltio keikkuu konkurssin partaalla vaikka verot on säädyttömän kovat jenkkimittapuulla. Mikä tässä yhtälössä mättää?

Kalifornialla ei ole omaa valuuttaa?
 
Mutta kun Kalifornia on USAn Saksa. Niidenhän pitäisi hyötyä muun maan kurjuudesta halvan valuutan muodossa?
Eikä ole teksasillakaan omaa valuuttaa mutta silti pärjäävät ilman tuloveroa.
 
Mutta kun Kalifornia on USAn Saksa. Niidenhän pitäisi hyötyä muun maan kurjuudesta halvan valuutan muodossa?
Eikä ole teksasillakaan omaa valuuttaa mutta silti pärjäävät ilman tuloveroa.

Teksasilaisilla on öljyä. Se on oikeaa rikkautta toisin kuin jotku Facebook osakkeet ;)
 
Back
Ylös Bottom