Vai onko todella? Eikö tuossa ole siirretty valtion duunareita kunnille ja "yksityistetty" liikelaitoksiin, "yrityksiin" jotka pyörivät verorahoilla ja veroluonteisilla maksuilla - usein monopoliasemassa?
Kyllä on todella.
En minä sitä kiellä, etteikö valtion tehtäviä olisi tuona aikana siirretty kunnille, enkä sitäkään etteikö tuona aikana virastoja olisi liikelaitostettu (16 kappaletta). Oletko sinä todella sitä mieltä, että reilu puolet porukasta on tosiaan vähennetty vain noista kuvailemistasi syistä, todellista vähenemää ei ole?
Mä en väitä että kaikkien virkamiesten ja paperinpyörittäjien kadulle laittaminen olisi avain onneen, mutta pakkohan sitä on olla järkevämpi tapa pitää kansantalouden rattaat pyörimässä.
Ja mäkään en väitä, että kaikki virkamiehet ja paperinpyörittäjät ehdottomasti pitää säilyttää, aivan varmasti on löysää ja vielä varaa järkevöittää. Tälle hetkellä tuo valtion henkilöstövähennys on vaan niin kovasti suosittu vähennyskohde ja helppo myydä isolle yleisölle, että kukaan ei tunnu oikeasti pysähtyvän miettimään että vähennetäänkö nyt väärästä kohtaa sitä porukkaa, ja oisko jossain muualla parsittavana huomattavasti isompia vuotoja kuin henkilöstökustannuksissa, kuten esimerkiksi noissa käsiin räjähtävissä järjestelmäkustannuksissa. Mutta ei, järjestelmien avullahan me voidaan vähentää valtion henkilöstöä!!! Joten järjestelmähankkeisiinhan voi kaataa ihan niin paljon kun ikinä kerkiää. Sama ilmiö organisaatiouudistuksissa: uudistus saa maksaa ihan tasan niin monta miljoonaa kun se nyt vaan sattuu maksamaan, KUNHAN sen avulla saadaan säästettyä 0,07 henkilötyövuotta. Kolmenkymmenenvuoden päästä tällä säästöllä onkin sitten katettu siihen organisaatiouudistushankkeeseen käytetty työaika.
Tossa samassa TALSAN jutussa oli linkattu tutkimukseen, jossa sanotaan näin:
"Kun julkisella sektorilla tukihenkilöstö tienaa noin 7 % yksityistä sektoria enemmän, asiantuntijoiden palkkaus on 10 - 20 % yksityistä sektoria jäljessä. Ylin johto ansaitsee vain noin 65 % siitä, mitä saman vaativuustason johtaja ansaitsee yksityisellä sektorilla." Sama nättinä kuvana:
Julkisen sektorin palkkaongelmana on tosiaan se, että ns. vähemmän vaativat tehtävät on melko hyvin (no, todella hyvin) palkattuja, ja sen jälkeen käyrä lähteekin jyrkkään laskuun, missä uskoakseni on taustalla se, että julkisella on vahvat liitot juuri sillä sektorilla, ja yleinen mielipide on enemmän matalapalkka-aloihin suuntautuvien korotusten takana. Kun vähemmän vaativissa tehtävissä luonnollisesti on määrällisesti moninkertaisesti henkilöstöä kun johdossa, noi tilastot yleensä uutisoidaan otsikoinneilla "Helsingin herrat vie leivätkin lasten suusta". En tiedä mikä puolue uskaltaisi lähteä vaatimaan nimenomaan duunariportaan palkkojen tiukennuksia. Huomattavan kalliilla suorittavalla portaalla on haastavaa olla kovin kustannustehokas missään hommassa.
Populistinen vastaus on tietysti se, että julkisen sektorin ongelmana on liiat johtajat ja ne ansaitseekin ansaita vähemmän, mutta pienen porukan palkoista on vaikea säästää suuria summia, jos me tosiaan ei keksitä mitään muuta säästökohdetta kuin henkilöstökulut. Toisekseen, julkinen sektori tulee aina kilpailemaan työntekijöistä yksityisen sektorin kanssa, ja tulee johtajien ja asiantuntijoiden kohdalla aina häviämään sen kilpailun juurikin yllä olevista syistä. Samaan aikaan on hankalaa löytää pienempään palkkaan tyytyviä johtajia (varsinkaan pikkupomoja), ja pätevämpiä johtajia jotka saa paremmat tehot irti niistä kalliista alaisistaan. Markalla saa markan tavaran, ja pikkupalkalla ei välttämättä ihan sitä terävintä kärkeä. Sitten päästäänkin siihen kuinka epäpätevää johtoa valtiolla on, josta kehäpäätelmänä tullaan siihen että julkiselta sektorilta pitää potkia johto pois. Tästä taas päästään johonkin uuteen tuottavuushankkeeseen, jolle perustetaan ohjausryhmä, projektiryhmä ja henkilöstön osallistamiseksi myös muutama henkilöstötyöryhmä, ja sen jälkeen ollaan tyytyväisiä kun taas saatiin vähennettyä 0,07 henkilötyövuotta.
Samaan aikaan toisaalla:
Valtion suorat itc-kustannukset kasvavat:
Valtion it-menot kasvoivat - Tietoviikko
Valtion it-hankinnoista reilu kolmannes epäonnistuu:
http://www.talouselama.fi/uutiset/itjarjestelmahankinnoista+33+menee+metsaan++tassa+syyt/a2190229
Armeijan it-hankinnan budjetti lipsahti yli, mutta ei se haittaa, koska se voidaan sen jälkeen säästää henkilöstöä vähentämällä:
Näin valtio mokaa it-hankinnoissa
Ja vielä varmuuden vuoksi loppukaneettina, että uskon kyllä että jatkossakin valtion porukkaa vähennetään, koska parhaillaankin on suunnitteilla esimerkiksi ministeriöiden yhdistäminen yhdeksi hallinnoksi. Mutta uskoisin että niitä säästökohteita on kohtapuoliin pakko löytää muualtaKIN kun niistä Helsingin herroista.
Tuollaisessa tilanteessa yrittäisin tehdä avainhenkilöiden kanssa sopimukset sinne Mällikkälään. Se on kuitenkin selvää, että äärimmäisen harvoin siellä ketään niin korvaamatonta tyyppiä on, että kannattaisi haluta 2-4 kertainen miehitys 5-15 vuoden irtisanomissuojalla. Itse asiassa vain todella harvat firmat voisivat edes selviytyä tuollaisesta tilanteesta.
Niin, pointtihan oli siinä, että ne avainhenkilöt eivät halua lähteä sinne Mälikkälään, jonne sun firma on lähiaikoina lähdössä. Nyt sun pitäis estää niitä lähtemästä samantien kun saavat hyvän työpaikan, muttet vielä osaa sanoa Mälikkälään lähdetään. Hankalaksi menee.
Minkä uudistuksen yhteydessä muuten on annettu 15 vuoden irtisanomissuoja ja kenelle?
No kerro toki sitten nuo perusteet, joilla perustelet nyt toista väitettäsi.
No kiitos mielelläni. Viiden vuoden irtisanomissuoja ei ole mikään automaattisesti vain virkoihin liittyvä juttu, joten siitä ei päästä irti muuttamalla virat työsuhteiksi. Yhtä lailla liittojen ja kunnallispoliittikkojen painostuksessa se 150 vuoden irtisanomissuoja on sovittavissa työsuhteisille.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on ohjeistanut kuntia palvelussuhdeturvan suhteen kuntaliitoksissa näin:
"Kuntien ei ole järkevää tehdä paikallisia sopimuksia, joilla turvataan henkilöstölle esim. viiden vuoden palvelussuhdeturva. Tällaiset sopimukset eivät motivoi palvelurakenteen ja tehtävien muutoksiin mikä on uudistuksen tavoite ja lähtökohta. Tällaiset sopimukset asettaisivat siirretyn henkilöstön perusteettomasti muita, esim. uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä parempaan asemaan. Sopimukset ’vesittäisivät’ henkilöstörakenteen ja tehtävien muutoksia vaikuttamalla kielteisesti tehtävien muutoshalukkuuteen ja ylipäätään tuloksellisuuteen. Jotkut ajattelevat, että miksi suostua muutoksiin, kun palvelussuhdeturva on joka tapauksessa taattu.
Juridisesti tällaisilla sopimuksilla ei olisi edes sitovaa virka- ja työehtosopimusvaikutusta, koska Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole antanut valtuutusta sopimuksen tekemiseen ja koska sopimus rajoittaisi viranomaisen päätösvaltaa."
http://www.kuntatyonantajalehti.fi/.../306_Yhteiset_ohjeet_henkilöstön_asemasta.pdf
