Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Sieppaa.jpg :lol2:

 

[Jami2003]

Sieppaa.jpg :lol2:

Microsoft osaa jo lukea ajatuksia :D

Lähde: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf

 

[Jerico]

Julkisen sektorin tehtävistä, koosta ja ideologiasta saa esittää, mitä näkemyksiä haluaa, mutta keskustelun taustaoletukset ja useat väitteet ovat erittäin hataralla pohjalla ja suorastaan virheellisiä. Se minua ainakin vaivaa, että isoista ja merkityksellisistä linjoista ei osata keskustella. Äkkiä nämäkin viestit katoavat tänne, kun käydään laittamaan taloutta kuriin sosiaalitukien indeksisien jäädytyksellä, kilometrikorvauksien leikkaamisella, torkkupeittojen poistamisella ja kirjastotätien karsimisella. Ymmärrän sen, että tavallisen ihmisen mieltä kiihdyttävät lapsilisien määrä, Kreikan tukipaketit ja mulkku virkamies eikä pihtiputaankaan mummo voi velkaa ottaa velan päälle - mutta näpertyly on näpertelyä ja aika kaukana pysytään koko Europaan kokonaiskysynnän ongelman ratkaisemisesta.

Mä olenkin tyhmä juntti, mutta yritän tässä vaan sitä miettiä että voiko tämä maa velkaantua nykyisillään tappiin saakka. Kun meillä ei ole enää omaa valuuttaa ja velkaannumme "ulkomaan valuutassa" Onko Suomi nyt rahapoliittisesti suvereeni valtio? Toteuttaako EKP jossain tuota lender of last resorttia? Sivistä minua oi oraakkeli.

Olen kyllä jo sanonut etten edelleenkään kannata mitään Kreikan tietä. Ymmärrän että suuret leikkaukset taantumassa eivät paranna näkymiä, mutta katso se mun lista ja kerra kuinka paljon se vaikuttaisi esim sun päivittäiseen elämään. Kuten sanottua yritin etsiä sellaisia kohteita jotka vaikuttavat mahdollisimman vähän duunariin ja työnantajaan. Paremmin nuo toimisi kuin Urpolaisen solidaarisuusverot. Olen siinä uskossa että markkinat tarkkailevat mitä täällä tehdään velkaantumisen hillitsemiseksi ettei rahahanat mene kiinni. Olenko väärässä?

Miten itse hoitaisit tämän tilanteen?

 

[ilkka_83_]

Itse olisin valmis maksmaan veroja vaikka paljonki enemmän hetkellisesti kunhan se typerä rahan puskeminen loisiin(kreikkaan,märmätteihin,narkkareihin,valtion suojatyöpaikkoihin...ymsyms..) loppuu. Oikein vituttaa luopua "omista" rahoista kun tietää että suuri osa siitä menee johonki ei hyödylliseen.

Leikkauksetkin ymmärrän tosi hyvin jos ei ole vientiä niin ei tietenkää voida pitää samaa elintasoa yllä velkarahalla vaikka kuinka elvytettäs ja toivottaisiin että kyllä tämä tästä. Mielummin leikkauksia kuin korotuksia.

 

[pååtta]

Suuri osa viesteistä liittyy julkisen sektorin paisumiseen kuin pullataikina. Ei kai se mitään näpertelyä ole:
katso liitettä 113513

Arvaan jo että elvytys on vastaus jonka kumoan sillä että samalla korotetaan verotusta. Vähintään samaan tulokseen päästäisiin vähentämällä julkisen sektorin kokoa ja leikkaamalla verotusta. Itse veikkaan että jopa parempaan.

Julkisen sektorin työntekijämäärä näyttäisi pysyneen siis suhteellisen vakaana 20 vuoden ajan. Yksityinen sektori on toiminut aika surkeasti, nettona vähennystä vaikka kansalaisia on tullut lisää vaikka kuinka.

 

[Mika1979]

Miettikää tätä:

EKP:n ja Komission tilastosta:

Julkiset menot:

Saksa: v. 2000 923,4 miljardia euroa, v. 2013 1223,2 miljardia euroa, kasvu 32 %
Suomi: v. 2000 63,9 miljardia euroa, v. 2013 113,2 miljardia euroa, kasvu 77 %

Julkisen sektorin kokonaispalkkasumma :

Saksa: v. 2000 169,8 miljardia euroa, v. 2013 208,9 miljardia euroa, kasvu 23 %
Suomi: v. 2000 17,3 miljardia euroa, v. 2013 28,4 miljardia euroa , kasvu 64 %

En ole opiskellut pääaineena taloutta, mutta voin silti antaa analyysin edellä mainitusta: vittu mitä paskaa.

 

[Andy]

Julkisen sektorin työntekijämäärä näyttäisi pysyneen siis suhteellisen vakaana 20 vuoden ajan. Yksityinen sektori on toiminut aika surkeasti, nettona vähennystä vaikka kansalaisia on tullut lisää vaikka kuinka.

Väärin. Julkisella sektorilla on ollut pitkään laajamittaisia yhtiöittämisiä. Tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakouluja, kaupunkien hankintaorganisaatioita jne jne on eriytetty yrityksiksi ja henkilöstöt ovat siis kyseisen yrityksen alla. Yritys on luonnollisesti sen julkisen toimijan omistuksessa. Näennäisesti erillään julkisesta toimijasta, mutta oikeasti ei.

 

[Jami2003]

Julkisen sektorin työntekijämäärä näyttäisi pysyneen siis suhteellisen vakaana 20 vuoden ajan. Yksityinen sektori on toiminut aika surkeasti, nettona vähennystä vaikka kansalaisia on tullut lisää vaikka kuinka.

Eli tuottavuus on kasvanut yksityisellä sektorilla toisin kuin julkisella sektorilla. Miksi siis julkiselle sektorille on maksettu palkankorotuksia ?

 

[pååtta]

Väärin. Julkisella sektorilla on ollut pitkään laajamittaisia yhtiöittämisiä. Tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakouluja, kaupunkien hankintaorganisaatioita jne jne on eriytetty yrityksiksi ja henkilöstöt ovat siis kyseisen yrityksen alla. Yritys on luonnollisesti sen julkisen toimijan omistuksessa. Näennäisesti erillään julkisesta toimijasta, mutta oikeasti ei.

Yliopistot ainakin luokitellaan julkiseen sektoriin yhä. Päätöksestä:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/yliopistot_paatos.pdf

 

[pååtta]

Eli tuottavuus on kasvanut yksityisellä sektorilla toisin kuin julkisella sektorilla. Miksi siis julkiselle sektorille on maksettu palkankorotuksia ?

50-luvulla ties kuinka paljon ihmisiä oli esim metsätöissä verrattuna nykypäivään. Automaatio syö paikkoja yksityiseltä sektorilta ja nostaa tuottavuutta.

- - - Updated - - -

Julkisen sektorin tehtävistä, koosta ja ideologiasta saa esittää, mitä näkemyksiä haluaa, mutta keskustelun taustaoletukset ja useat väitteet ovat erittäin hataralla pohjalla ja suorastaan virheellisiä. Se minua ainakin vaivaa, että isoista ja merkityksellisistä linjoista ei osata keskustella. Äkkiä nämäkin viestit katoavat tänne, kun käydään laittamaan taloutta kuriin sosiaalitukien indeksisien jäädytyksellä, kilometrikorvauksien leikkaamisella, torkkupeittojen poistamisella ja kirjastotätien karsimisella. Ymmärrän sen, että tavallisen ihmisen mieltä kiihdyttävät lapsilisien määrä, Kreikan tukipaketit ja mulkku virkamies eikä pihtiputaankaan mummo voi velkaa ottaa velan päälle - mutta näpertyly on näpertelyä ja aika kaukana pysytään koko Europaan kokonaiskysynnän ongelman ratkaisemisesta.

Näinpä. Ongelma ei ole julkisen sektorin paisuminen vaan yksityisen tippuminen.

 

[Mika1979]

Näinpä. Ongelma ei ole julkisen sektorin paisuminen vaan yksityisen tippuminen.

No eikö tuo ole aika luonnollinen seuraus kaikista "sopeutustoimista", joilla halutaan pitää kynsin hampain kiinni julkisesta sektorista (mielellään vaikka kasvattaakin) ja vastaavasti ostovoimaa heikennetään? Suomessa on kuitenkin aika perkeleesti yrityksiä (esim. rakennusala), jotka ovat riippuvaisia ihan kotimaan sisällä tapahtuvasta kysynnästä.


edit.

Miks Suomessa ei koskaan tehdä mitään tällasta:

"Hollannin uusi hallitus on päättänyt leikata maan kehitysapua miljardilla eurolla osana maan säästöpakettia. Vuonna 2011 maan apubudjetti oli 4,6 miljardia"

"Ruotsin kehitysyhteistyövarojen uskotaan vähenevän viidellätoista prosentilla vuonna 2010. Leikkausta perustellaan kansainvälisellä taantumalla, kertoo Ruotsin radion uutistoimitus Ekot."

 

[Jami2003]

50-luvulla ties kuinka paljon ihmisiä oli esim metsätöissä verrattuna nykypäivään. Automaatio syö paikkoja yksityiseltä sektorilta ja nostaa tuottavuutta.

Eli sinäkin olet sitä mieltä että tuottavuus ei ole kasvanut julkisella puolella. Miksi palkankorotukset. Vai onko nyt niin että tässä maassa on kaksois standardi, yksityisen ja julkisen puolen työntekijöille. (no tämä oli vitsi. Tottakai meillä on kaksois standardi, palkkausta ja irtisanomista myöten).

 

[ABO-Ville]

Juu, aika heikosti on työn tuottavuus julkisella sektorilla kehittynyt.

katso liitettä 113495

Yleensä sinulta Jami tulee asiallisia postauksia, mutta et mitenkään voi vetää työntekijämäärän kehityksen kasvusta johtopäätöksiä työn tuottavuudesta.
Työn tuottavuus = euromääräinen työn tuloksellisuus / työnteon määrällä. Eli pelkkä työntekijöiden määrä ei ratkaise yhtälöä.

Olet silti luultavasti oikessa että työn tuottavuus on huonompi julkisella sektorilla. Mutta miten sitä mitataan? Tehtaalaisten työn tuottavuus on helppo laskea, mutta sosiaalitoimiston tai terveyskeskuksen työntekijöiden ei.

Muutamia vuosia sitten opiskellessani eräs luennoitsija kertoi, että rikollisuutta vähennettiin eri vaihtoehdoista tehokkaimmin kattavilla neuvolapalveluilla. Siis neuvola oli tehokkaampi ehkäisemään rikollisuutta kuin vaikkapa poliisin määrärahojen lisääminen. Sitä en tiedä, miten tutkimustulokseen oli päästy, sillä neuvolan tehokkuuden tai sanoisiko vaikuttavuuden selvittämisen kuvittelisi olevan äärimmäisen haastavaa: tutkimusaika olisi vähintään 20 vuotta ja muita muuttujia olisi kovin vaikea sulkea tutkimuksesta pois.

 

[pååtta]

No eikö tuo ole aika luonnollinen seuraus kaikista "sopeutustoimista", joilla halutaan pitää kynsin hampain kiinni julkisesta sektorista (mielellään vaikka kasvattaakin) ja vastaavasti ostovoimaa heikennetään? Suomessa on kuitenkin aika perkeleesti yrityksiä (esim. rakennusala), jotka ovat riippuvaisia ihan kotimaan sisällä tapahtuvasta kysynnästä.


edit.

Miks Suomessa ei koskaan tehdä mitään tällasta:

"Hollannin uusi hallitus on päättänyt leikata maan kehitysapua miljardilla eurolla osana maan säästöpakettia. Vuonna 2011 maan apubudjetti oli 4,6 miljardia"

"Ruotsin kehitysyhteistyövarojen uskotaan vähenevän viidellätoista prosentilla vuonna 2010. Leikkausta perustellaan kansainvälisellä taantumalla, kertoo Ruotsin radion uutistoimitus Ekot."

Kehitysavun voisi minusta vaikka lakkauttaa. Toki sopisi hyvin sellainen kehitysapu, että rahat korvamerkitään suomalaisten tuotteiden ostamiseen, eli suomalaiset duunarit rakentamaan gepardihattudiktaattorin palatsia. Samoin myös aseiden vienti voisi olla napakka bisnes, turha sinisilmäisyys siitäkin pois.

Veronkorotukset ovat pahasta, olen siitä ihan samaa mieltä. Leikkaukset syövät vaan kysyntää yksityiseltä sektorilta.

 

[ABO-Ville]

Lisätään vielä esimerkki miten julkisella sektorilla voidaan olla kovinkin tuottavia. Jos lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa yhdenkin huostaanoton ehkäistyä per vuosi, voi huostaanotosta säästyneillä rahoilla maksaa tuon sosiaalityöntekijän palkan + vähän muutakin.

Tietenkin voidaan spekuloida, että jos lastensuojelua ja siten huostaanotettuja lapsia ei olisi lainkaan, niin suoraviivaisesti ajateltuna siitä saisi satojen miljoonien säästöt vuodessa. Mutta kuinka paljon nykyistä enemmän meillä olisi psyykkisistä syistä työkyvyttömiä 20 vuoden päästä?

 

[pååtta]

Eli sinäkin olet sitä mieltä että tuottavuus ei ole kasvanut julkisella puolella. Miksi palkankorotukset. Vai onko nyt niin että tässä maassa on kaksois standardi, yksityisen ja julkisen puolen työntekijöille. (no tämä oli vitsi. Tottakai meillä on kaksois standardi, palkkausta ja irtisanomista myöten).

Olen sitä mieltä, että tuottavuutta on hyvin vaikea mitata julkisella sektorilla, kuten ABO-Ville totesi. Miten mittaat poliisien tuottavuuden, kuinka monta kertaa antaa pampusta puliukolle? Näin nyrkkisääntönä pitäisin kuitenkin, että julkisen sektorin palkkojen nousu pitäisi kuitenkin olla pienempää kuin yksityisen. Eli julkiset palkat voisi jäädyttää, alentaa verotusta kauttaaltaan ja sitten pitää palkankorotukset matalina julkisella puolella kunhan nousukausi alkaa.

Mutta siis yhä korostan, että julkisen sektorin tuottavuutta on todella vaikea mitata ja arvelen, ettei se ole edes tarkoituksen mukaista.

 

[Mika1979]

Yleensä sinulta Jami tulee asiallisia postauksia, mutta et mitenkään voi vetää työntekijämäärän kehityksen kasvusta johtopäätöksiä työn tuottavuudesta.
Työn tuottavuus = euromääräinen työn tuloksellisuus / työnteon määrällä. Eli pelkkä työntekijöiden määrä ei ratkaise yhtälöä.

Olet silti luultavasti oikessa että työn tuottavuus on huonompi julkisella sektorilla. Mutta miten sitä mitataan? Tehtaalaisten työn tuottavuus on helppo laskea, mutta sosiaalitoimiston tai terveyskeskuksen työntekijöiden ei.

Laitan uudestaan alla olevat luvut, mutta epäilen, että Suomessa ei julkisen sektorin tehtävämäärät ole kasvaneet suhteessa noin paljon enemmän kuin Saksassa, joten voisin väittää ettei työ ole ihan hirveän tuottavaa....


Julkiset menot:

Saksa: v. 2000 923,4 miljardia euroa, v. 2013 1223,2 miljardia euroa, kasvu 32 %
Suomi: v. 2000 63,9 miljardia euroa, v. 2013 113,2 miljardia euroa, kasvu 77 %

Julkisen sektorin kokonaispalkkasumma :

Saksa: v. 2000 169,8 miljardia euroa, v. 2013 208,9 miljardia euroa, kasvu 23 %
Suomi: v. 2000 17,3 miljardia euroa, v. 2013 28,4 miljardia euroa , kasvu 64 %

 

[ABO-Ville]

Ehkä helpoin tapa arvioida julkisen sektorin tuloksellisuutta on maavertailujen kautta. Esimerkiksi terveydenhuollon tuloksellisuutta voisi mitata maiden terveydenhuoltoon käyttämästä bkt-prosentin ja väestön terveyden suhteella. Muistaakseni Suomi pärjää tällaisessa vertailussa ihan kohtuullisesti.

 

[Crrc]

Onkos jossain nuo kaikki säätötoimenpiteet listattuna?

 

[Jami2003]

No halusin tuoda työntekijöiden lukumäärän koska esimerkiksi kustannukset suhteutettuna bruttokansantuotteeseen ei kuulemma kelpaa.

Kyllä päälukumäärä on ihan yksi hyvä mittari, toki siihen rinnalle pitäisi ottaa bruttokansantuote tai joku/joitain muita talouden kokoa kuvaavia lukuja. Ei se nyt ihan niin ole että kaikki tekninen kehitys on kohdistunut yksityissektorille (=metsurit pois metsästä) eikä niistä ole mitään apua julkiselle puolelle (=monenko poliisin pitää pamputtaa). Yksityissektorilla on töitä joita on mahdoton automatisoida (no ne tietysti osin valuu halpamaihin) ja julkisella puolella töitä mitä voisi automatisoida tai tehostaa. Vaikka nyt nämä surullisen kuuluisat julkisen puolen tietohallinto sekoilut.

e: ihan kohtuu hyvä blogi kirjoitus aiheesta. Aika monesta kohtaa samaa mieltä: http://www.hannuvisti.com/blog/files/39cd42dfa54147e2aa169cbf3595b317-1425.php#unique-entry-id-1425