Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Niinpä. Kaikki muu on jo keksitty, paitsi ammattimainen johtaminen. Ei hyvin ja ammattimaisesti johdetut yrityksetkään sinkoile joka syksy sinne tänne. Jännä.
Poliittisesti johdetuille organisaatioille on ihan luonnollista vaalikausien mukainen syklisyys. Tempoilun sijasta nykyhallitusta olisi ehkä oikeampi syyttää päättämättömyydestä, pysymisestä paikallaan. Firmojen sinkoilu taas riippuu täysin toimialasta: öljybusinesta suunnitellaan 10 vuotta eteenpäin, kun taas kännykkäbusinesta yritti Noksu suunnitella 3 vuotta eteenpäin, mutta jo vuoden horisontti oli useimmiten liian kaukana.
 
Poliittisesti johdetuille organisaatioille on ihan luonnollista vaalikausien mukainen syklisyys. Tempoilun sijasta nykyhallitusta olisi ehkä oikeampi syyttää päättämättömyydestä, pysymisestä paikallaan. Firmojen sinkoilu taas riippuu täysin toimialasta: öljybusinesta suunnitellaan 10 vuotta eteenpäin, kun taas kännykkäbusinesta yritti Noksu suunnitella 3 vuotta eteenpäin, mutta jo vuoden horisontti oli useimmiten liian kaukana.

Itse asiassa olen tuosta toimialojen eroista eri mieltä. Jokaisessa firmassa pitäisi katsoa vähintään 10 vuoden päähän. Mutta se on toisen ketjun aihe. Päättömyydestä olen kanssasi täysin samaa mieltä.
 
Valtion 1300 hengen it-virasto: nämä palvelut ostetaan sieltä - CIO.fi - Tietoviikko

Mitäs mieltä palstan it asiantuntijat ovat tästä valtion uudesta it virastosta. Toki it toimia pitäisi keskittää ja järjestelmiä yhtenäistää mutta minun kaltainen ikuinen skeptikko näkee tässäkin valtavan byrokraattisen koneiston joka synnyttää massiivisia projekteja ja järjestelmiä joiden taloudellisuus on kyseenalaista ja päätehtävä on viraston itse itsensä työllistäminen. Toivottavasti olen väärässä :)
 
Jos tuota tehdään järkevästi, niin säästömahdollisuudet ovat todella isot ja myös mahdollisuudet tehdä julkisen puolen palveluista yhtenäisempiä ja siten helpompia käyttää. Kaikenhan voi aina toki sählätä suoritusvaiheessa, mutta noin kaikki isot firmat ovat asian hoitaneet.
 
Anteeksi vain, mutta tuo on idioottimaisin idea. Kuka ne viisaimmat ja parhaat virkamiehet valitsee ja keitä he olisivat? No niin, yleisöstä nousee jo monta kättä ja mielipiteitä on laidasta laitaan. Esimerkiksi sinä varmaan laittaisit Juhana Vartiaisen ja Raimo Sailaksen, koska mielestäsi on tärkeää leikata ja ''eihän kukaan voi velaksi elää''. Itse katson vaikka mielummin nykyhallituksen töhöilyä kuin ottaisin jonkun kovan ''talousnikkarin'' sinun favorite-listaltasi. Demokratia on vain järjestelmistä se vähiten paska.

Olet aika lailla ymmärtänyt asemani yhteiskunnassa väärin, jos luulet minun pääsevän valitsemaan virkamieshallityusta suomeen ; ))

No, jos et ymmärrä poittiani siitä miten kalliiksi poliittisiin tyhmiin lupauksiin sitoutunut hallitus tekemättömyydessään kansalaisilleen tulee, syy on yksinkertaisesti lukijassa.

ja Vanhasen teilattu ajatus eläkeiän nostamisesta olisi pitänyt toteuttaa heti eikä vasta seuraavalla hallituskaudella.
 
Valtion 1300 hengen it-virasto: nämä palvelut ostetaan sieltä - CIO.fi - Tietoviikko

Mitäs mieltä palstan it asiantuntijat ovat tästä valtion uudesta it virastosta. Toki it toimia pitäisi keskittää ja järjestelmiä yhtenäistää mutta minun kaltainen ikuinen skeptikko näkee tässäkin valtavan byrokraattisen koneiston joka synnyttää massiivisia projekteja ja järjestelmiä joiden taloudellisuus on kyseenalaista ja päätehtävä on viraston itse itsensä työllistäminen. Toivottavasti olen väärässä :)

IT:tä myyvänä henkilönä sanon, että riski kalliista ja tehottomasta suojatyöpaikasta, on erittäin todellinen. IT ala vetää puoleensa turvallisuushakuisia jotka eivät hirveästi kuluista piittaa. Rakennetaan sellainen IT-himmeli, ettei kukaan muu osaa sitä ylläpitää, niin siinähän sitten olet. Vaatii perhanan osaavaa johtamista että niin ei pääse käymään. En ole nähnyt vielä sen sen kuopan pohjalle, mihin kaikki IT rahat saadaan kaadettua. Case HUS on hyvä esimerkki..

Ajatus keskittämisestä on kyllä hyvä.
 
Miettikää nyt etenkin tuota Urpilaista, nuorehko nainen joka oli muistaakseni äidinkielen opettaja. Mitä helvettiä se tekee maan talousasioista päättämässä? Väitän että minä suoriutuisin tehtävästä vähintään yhtä hyvin, osaan vaan huonommin englantia ja ruotsia. :jahas:

niinpä. ja joku kemistikö tuo liikenneministerikin on?
 
Professori ehdottaa euroeron kiihkotonta selvittämistä - Euro - Talous - Helsingin Sanomat

Mutta niin pitkään kuin Stubb, Katainen, Urpilainen ja Niinistöt pyörivät vallassa ei kasvojen menetyksen myötä voida eurosta lähteä. On se kummallista kuin oma poliittinen tulevaisuus on tärkeämpää kuin Suomen hyvinvointi. Noh ehdotankin, että koko jengillä maksetaan ikuiset ylikomissaarin virat EU:n ja lähetään pois rahaliitosta mieluusti heti. Se tulisi huomattavasti halvemmaksi.

Suureksi ongelmaksi näen Suomessa sen, että poliitikasta on tulossa amerikkalaistyylistä showbisnestä. Ei keikaroinnilla pitäisi olla mahdollista päihittää parempaa argumenttia.

noujj6.jpg


Tämä oli muuten ihan mielenkiintoinen kirjoitus (joskin otsikko aika banaali):
http://www.saloniemi.net/miksei-kukaan-tee-mitaan/

ja tämä:
http://www.revalvaatio.org/wp/ilmarisen-talousjohtaja-suomen-valtiontalous-on-euroalueen-vahvin/
 
niinpä. ja joku kemistikö tuo liikenneministerikin on?
Ei ole kemisti.

Muuten. Aika moni tietynlinjan henkilö (tässäkin triidissä sellaisia on) tuskin harmittelisi jos meillä olisi poliitikkona eräs kemisti ollut. Ai kuka kemisti on kyseessä? Margaret Thatcher ? Wikipedia

Maahanmuuttopolitiikassakaan ei kovin monia tunnu erään kielitieteilijän koulutus harmittavan.
 
Ei ole kemisti.

Muuten. Aika moni tietynlinjan henkilö (tässäkin triidissä sellaisia on) tuskin harmittelisi jos meillä olisi poliitikkona eräs kemisti ollut. Ai kuka kemisti on kyseessä? Margaret Thatcher ? Wikipedia

Maahanmuuttopolitiikassakaan ei kovin monia tunnu erään kielitieteilijän koulutus harmittavan.

Aika lähellä Thatcheriä monet kokoomusnuoret ovatkin, elleivät jopa radikaalimpia. Kun puhutaan leikkauksista ja palkkojen alennuksista, niin haluaisin kysyä näitä kaikilta alentajilta ja leikkaajilta, että paljonko teidän palkkojanne lasketaan?
 
Näin on. Itseäni ei henkilön koulutus ollenkaan haittaa, jos hän muuten on mielestäni pätevä/ajaa oikeita asioita. On helppo sanoa "Liikenneministerimme on ihan paska. Mitä kemisti voi siitä tietää?", mutta toisaalta tämä toinen rouva jonka mainitsin sitten ei olekkaan yhtään paska, vaikka on kemisti, koska on samaa mieltä henkilön kanssa. Tai tämä eräs muinaiskirkkoslaavia tutkinut akateeminen herra.

Lisäksi vielä esim. ekonomisteistakin löytyy erilaisia mielipiteitä omaavaa väkeä. Koulutus on hyvästä ja kannattaa kouluttautua, mutta autuaaksi se ei tee.
 
Ei ole kemisti.

Muuten. Aika moni tietynlinjan henkilö (tässäkin triidissä sellaisia on) tuskin harmittelisi jos meillä olisi poliitikkona eräs kemisti ollut. Ai kuka kemisti on kyseessä? Margaret Thatcher ? Wikipedia

Maahanmuuttopolitiikassakaan ei kovin monia tunnu erään kielitieteilijän koulutus harmittavan.

Olihan Thatcher myös asianajaja, joka omasta mielestä onkin aika paljon lähempänä optimi koulutusta poliitikolle.
 
Aika lähellä Thatcheriä monet kokoomusnuoret ovatkin, elleivät jopa radikaalimpia. Kun puhutaan leikkauksista ja palkkojen alennuksista, niin haluaisin kysyä näitä kaikilta alentajilta ja leikkaajilta, että paljonko teidän palkkojanne lasketaan?
Saman verran kuin kaikkien muidenkin yksityisellä sektorilla työskentelevien, joko absoluuttisesti tai prosenttimääräisenä. Julkisella alennuksen pitäisi mielestäni olla isompi. Osan tästä voisi valtio korvata tuloveroalennuksena, ALV tuottaa nykyään paljon tuloveroa enemmän muutenkin.

Jos tähän lähdettäisiin, pitäisi firmojen sitoutua pitkään irtisanomisvapaaseen ajanjaksoon niinkuin esim. Saksassa taidettiin tehdä. Tällä voisi kuluttajaluottamusta saada ylöspäin. Lisäksi voisi hyvin vaatia firmoja työllistämään jonkun määrän lisää porukkaa tietyn kokokynnyksen ulkopuolella, sekä rajoittaa osingonjakoa.

Aika teoreettinen ajatusleikki, sillä suomalaista AY-liikettä ei tunnu työllisyys kiinnostavan pätkän vertaa. Seuraavasta neuvottelusta on päänavaus jo nähty ja se oli riittävän isot palkankorotukset...
 
No, jos et ymmärrä poittiani siitä miten kalliiksi poliittisiin tyhmiin lupauksiin sitoutunut hallitus tekemättömyydessään kansalaisilleen tulee, syy on yksinkertaisesti lukijassa.
Niin kuin tässä aikaisemmin keskusteltiin, nousee ongelma siitä, kuka sinne norsunluutorniin laitetaan ja kuka tälle valinnalle antaa mandaatin. Lopulta se toteutettava linjakaan ei ole politiikasta irtonainen, absoluuttinen ja oikea tapa toteuttaa asiat yhteiskunnassa, kun maailma ei ole mustavalkoinen paikka.
 
Aika lähellä Thatcheriä monet kokoomusnuoret ovatkin, elleivät jopa radikaalimpia. Kun puhutaan leikkauksista ja palkkojen alennuksista, niin haluaisin kysyä näitä kaikilta alentajilta ja leikkaajilta, että paljonko teidän palkkojanne lasketaan?

Mä voin leikata tulojani 10%:lla, jos muutkin, yli 50 000 vuodessa tienaavien joukosta samoin tekevät.

- - - Updated - - -

Ei ole kemisti.

Muuten. Aika moni tietynlinjan henkilö (tässäkin triidissä sellaisia on) tuskin harmittelisi jos meillä olisi poliitikkona eräs kemisti ollut. Ai kuka kemisti on kyseessä? Margaret Thatcher ? Wikipedia

Maahanmuuttopolitiikassakaan ei kovin monia tunnu erään kielitieteilijän koulutus harmittavan.

Jaa niin , on ollu tuo Kyllönen muuten vaan apteekissa töissä. On bioanalyytikko, joka varmasti antaa rautaisen ammattitaidon liikenneministerin vaativaan virkaan.:rock::dance:

"Kyllönen suoritti ylioppilastutkinnon Suomussalmen lukiossa 1996, bioanalyytikon tutkinnon Oulun seudun ammattikorkeakoulussa vuonna 2000 ja toimi 2001 Suomussalmella laboratoriohoitajana ja teknisenä apulaisena apteekissa 2002–2007.[3]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merja_Kyllönen

Loikkaa: valikkoon, hakuun


Bioanalyytikko tai myös laboratoriohoitaja työskentelee muun muassa terveyskeskuksen, sairaalan tai muun terveydenhuoltoyksikön laboratoriossa sekä entistä enemmän myös yliopistojen ja erilaisten tutkimuslaitosten laboratorioissa. Bioanalyytikon toimenkuvaan kuuluu näytteenotto, -analysointi ja -tulostus sekä analytiikan laadunarviointi. Potilas tai asiakas on bioanalyytikonkin työn lähtökohta, vaikka häntä ei nähdä yleensä muualla kuin näytteenoton yhteydessä lyhyesti. Koulutusta annetaan ammattikorkeakouluissa. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopisteen arvoinen ja tutkinnon suorittaminen kestää noin 3,5 vuotta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioanalyytikko
 
Tässä kirjoitus, joka on juuri sitä mihin minä uskon. Linkki uutiseen.

--

Jos Suomeen halutaan kasvua ja uusia keksintöjä, monta asiaa pitää ajatella uudelleen, sanoo Taloussanomien haastattelema tutkija Mariana Mazzucato. Esimerkiksi valtion ja markkinoiden rooli pitää nähdä toisin. Eikä rahaa pidä enää syytää pk-yrityksille – ainakaan kaikille niille.

Elinkeinoelämän tukijalat murenevat. Tuhansia työpaikkoja liukenee ulkomaille paperi- ja elektroniikkateollisuudesta. Suomalaisen innovaation symboli, Nokia, on varjo entisestä.

Hallitus haluaa vastata näihin haasteisiin muun muassa maltillisella palkkaratkaisulla, yritysten verotuksen keventämisellä sekä rakenteellisilla uudistuksilla.

Innovaatiota ja talouskasvua tutkivan professorin Mariana Mazzucaton mielestä kaikki tämä on väärin. Näillä eväillä ei rakenneta seuraavaa Nokiaa.

Sussexin yliopiston professori ja Euroopan komission asiantuntija Mazzucato on äskettäin julkaissut kirjan nimeltä The Entrepreneurial State.

Monien mielestä valtio on byrokraattinen, innovaatiota hidasta tekijä. Mutta Mazzucato näyttää kirjassaan, miten julkinen sektori on vaikuttanut käytännössä kaikkien suurten teknologisten innovaatioiden kehitykseen internetistä bioteknologiaan.

– Kaikki teknologiat, jotka tekivät iPhonesta "älykkään" ovat julkisen sektorin rahoittamia. Internet, langattomat verkot, GPS-järjestelmä, mikroelektroniikka, kosketusnäyttö ja Siri-ääniohjaus, Mazzucato kirjoittaa.

Steve Jobs voi olla nero, mutta hänen työnsä rakentui vuosikymmeniä kestäneeseen, julkisen sektorin rahoittamaan tutkimukseen. Sama koskee myös Nokiaa.

– Sitra rahoitti Nokiaa hyvin varhaisessa vaiheessa, kun sen kännykkä-liiketoiminta nähtiin vielä eksentrisenä oikkuna, Mazzucato sanoo Taloussanomille.

Mazzucaton mukaan myös Apple, Compaq ja Intel saivat alkurahoituksensa valtiolta, eivät yksityiseltä sektorilta. Myös Googlen algoritmi kehitettiin julkisen rahoituksen tuella, ja Yhdysvaltain terveysvirasto rahoittaa noin 75 prosenttia kaikista uusista, innovatiivisista lääkkeistä.

Suomi tarvitsee vision

Suomelta Mazzucato kaipaa pitkän aikavälin näkemystä innovaation ja talouskasvun kehittämiseksi. Ja niin, että julkinen sektori tukee innovaatioiden syntymistä.

– Miettiessämme seuraavia suuria vallankumouksia innovaatioissa, tulisi muutosta ajatella koko talouden kannalta, Mazzucato sanoo.

– Esimerkiksi vihreä teknologia ei koske vain aurinko- ja tuulienergiaa, vaan sen pitäisi koskea talouden jokaista sektoria. Tähän suuntaan esimerkiksi Kiina on menossa.

Esimerkkinä Suomelle Mazzucato tarjoaa Tanskan, joka on suunnannut talouttaan kohti vihreää teknologiaa. Nykyään Tanska on maailman suurin korkean teknologian palveluiden tarjoaja Kiinan "vihreälle teollisuudelle".

– Palvelualalla on paljon töitä, joten valmistusteollisuuden työpaikkojen katoamisen ei tarvitse tarkoittaa työttömyyttä, Mazzucato sanoo.

– Oleellista on se, minkälaisia palveluita. Palvelut voivat olla matalapalkkaisia ja matalia tuottavuudeltaan, tai sitten sellaisia, joita Tanska tarjoaa.

Hyvät palvelualan ja valmistusteollisuuden työpaikat kulkevat käsi kädessä. Tanska on investoinut valtavasti myös vihreän teknologian valmistusteollisuuteen.

– Palveluiden pitäisi olla dynaamisesti linkittyneitä valmistusteollisuuden osaamiseen. Tanska on hyvä esimerkki tästä.

Pk-yritykset eivät ole pyhiä

Suomessa on annettu suurta painoarvoa pienten ja keskisuurten (pk) yritysten rahoitukselle.

– Tuhlaamme valtavasti rahaa pk-yritysten rahoittamiseen. Iso osa niistä ei tuota juuri lainkaan työtä tai innovaatiota, Mazzucato laukoo.

– Tarvitsemme kasvavia, innovatiivisia yhtiöitä minkä kokoisina tahansa, pieninä tai isoina. Ei ole mitään todisteita, että yhtiön koolla olisi väliä.

Eivätkö pk-yritykset ole suurimpia työllistäjiä?

– Suurin osa näistä töistä katoaa kolmessa vuodessa, joten pitää katsoa pidemmälle. Puolet ajasta pk-yritykset tuhoavat enemmän työtä kuin luovat, sanoo Mazzucato.

Noin kuusi prosenttia pk-yrityksistä tuottaa töitä ja innovaatiota. Olennaista on kanavoida rahaa juuri näille yrityksille. Aidosti innovatiivisille, kasvaville yrityksille tulee liian vähän rahaa, koska sitä jaetaan niin paljon surkeille yrityksille.

Yritykset ovat kissanpentuja, eivät tiikereitä

Mazzucatoa rasittaa myös se, miten merkittävä rooli verohelpotuksille annetaan.

– Britannia on yhtä verohelpotusta – ihan kuin se edistäisi uusien teknologioiden ja innovaation kehitystä.

Mazzucaton mukaan verohelpotukset perustuvat ajatukseen, että yritykset ovat häkkeihinsä vangittuja tiikereitä, jotka vain odottavat valtion riisuvan turhat rasitteet niiden yltä.

Tämä on tutkijan mielestä väärä kuva, pikemminkin yritykset ovat kissanpentuja.

– Innovaatio on todella riskialtista. Se epäonnistuu lähes aina.

Siksi julkisen sektorin pitää luoda optimaalinen sijoitusympäristö.

Suomen hallituksen päätöksestä leikata yhteisöveroa 900 miljoonan euron edestä hän ei innostu.– Uskomatonta. Ja tuollainen ei ole pelkästään outoa, se on poliittisesti hyvin suosittua.

Ei valtio vs. markkinat, vaan valtio ja markkinat

Yksi perustavanlaatuinen kasvun ongelma liittyy väärinymmärrykseen valtion roolista, Mazzucato sanoo.

Kun roolia ei ymmärretä, vastauksia haetaan väärästä työkalupakista: palkkojen leikkauksista, verohelpotuksista, "rakenteellisista uudistuksista". Samalla talouskasvun ja innovaation historian opit heitetään roskakoppaan.

– Ensimmäinen asia on myöntää, että valtio on innovaation avaintekijä. Sen jälkeen on käytävä kansallista keskustelua siitä, mihin valtion voimavaroja halutaan ohjata.

Hän toppuuttelee ajatusta valtiosta jotenkin kaikkivoipana.

– Tarkoituksena ei ole sanoa, että valtio on aina oikeassa, tai luoda vastakkainasettelua valtion ja markkinoiden välille, Mazzucato sanoo.

– Pointti on, että valtio on erittäin tärkeä. Ekonomistit ovat viitanneet tälle kintaalla ja yleinen ideologia on vastustanut ajatusta. Mutta juuri siksi että se on niin tärkeä. Meidän pitää keskustella siitä, mitä valtion pitäisi tehdä.

--

Hyvä kirjoitus. Esimerkkinä siitä, miten Suomessa edes media ei ymmärrä tämän pitkäjänteisen innovoinnin arvoa, on KONEen innovaation jättäminen kokonaan huomioimatta. Kyseessä on kuitenkin AINOA suomalaisyritys joka sille listalle pääsi.

Näillä Suomi nousuun.
 
Tuntuupa olevan koneisto taas harvinaisen sekaisin:
HS: Pelätytyt rengaslukot pölyttyvät hyödyttöminä - lue virkamiesten selitykset! - Autot - Ilta-Sanomat

Toivottavasti rengaslukot ovat jotain metallia, josta saisi takaisin edes romun hinnan.

Mun mielestä toi kuulostaa enemmänkin siltä, että siellä on poliitikot lautakunnassa sanoneet, että "nyt lukot käyttöön" ja ilman sen tarkempaa ohjeistusta laittaneet virkamiehet toteuttamaan tätä. Virkamiestenkin toimintaa ohjaavat kuitenkin erinäiset lait, joten ei kai siellä yksittäiset lappuliisat voi lukkoja lätkiä autoihin kiinni jos ei ole tiedossa miten "asiakas" saa autonsa jälleen käyttöön. Jos näin tapahtuisi niin täällä porattaisiin taas julmetusti virkamiesten toiminnasta.

Ehkä olisi ollut parempi että kaupunki olisi investoinut hinauskalustoon ja nopeammin kävisi poimimassa nuo väärinpysäköidyt pois ja veisi Tattarisuolle. Usein se ongelma on käsittääkseni se, että väärinpysäköidyt autot haittaavat liikennettä. Siihen ei paljon rengaslukot auta.
 
Back
Ylös Bottom