Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Sft]

Voit katsoa muualta miten paljon Suomi käyttää terveydenhuoltoon rahaa vrt. muut länsimaat. Sitten voit vertailla terveydenhuollon tuloksia Suomessa vrt. muut maat. Jos esim. Yhdysvalloista mallia otetaan, niin terveydenhuollon kustannukset tai tehokkuus ei taida kyllä parantua yhtään. Liekkö yllätys, jos rahaa käytetään enemmän niin yleensä saadaan parempia tuloksia? (Tosin ei kyllä Yhdysvalloissa taida niin olla)

Btw, en ole väittänyt, että Suomessa kaikki on parhautta. Mutta onhan se niin, että jos NHB:llä on Suomessa ollut huonoja kokemuksia ja ulkomailla hyviä, niin kansainväliset vertailut menettää arvonsa. Yhdysvalloissakaan kukaan ei jonota sairaalassa. Omat kokemukseni suomalaisesta terveydenhuollosta on hyviä, siinä ei siis ole mitään vikaa etc.

 

[Dopey]

Tuo on täysi hypoteesi, et tarjoa mitään väitteesi tueksi. Sun täytyisi kyetä selittämään miksi näin ei ole tapahtunut Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa, vaikka niissä työttömyys on lisääntynyt hurjasti, varsinkin Espanjassa.

Tottakai se on teoreettinen ja vaatisi Suomessa pidemmän ajanjaksonkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan takia. Edellytyksenä olisi työttömyyden nousun lisäksi se, että työvoima pystyisi liikkumaan vapaasti kilpalukykynsä menettäneeltä firmalta vielä kilpailukykyiselle. Etelä-Euroopan ja Irlannin tapauksessa lähes kaikki alat ovat kyykyssä samaan aikaan eikä juuri minnekään palkata lisää henkilökuntaa, joten palkat pysyvät samoina kun kaikki vanhat työntekijät pitävät duuneistaan ja palkkatasostaan kiinni.

Omasta mielestäni olisi huomattavasti järkevämpää huolehtia kysynnänsääntelystä vähintäänkin euroalueen laajuisesti. Nauttisimme suuremmasta tuotannon määrästä, jos näin tehtäisiin. Nyt luovumme tästä kaikesta, koska täällä yritetään saada julkisia budjetteja osumaan johonkin poliitikkojen päästä vetämiin alijäämätavoitteisiin sun muihin, joilla ei ole minkäänlaista teoreettista perustaa.

No, euroalueen korjaaminen lienee vähintään yhtä teoreettinen mahdollisuus, koska euromaat ovat niin erilaisessa tilanteessa ja koska vaaditaan yksimielisyys. Saksa ei suostu mihinkään, missä nähdään inflaatioriski. Näinollen päädytään Suomen sisäisiin keinoihin, ja koska AY-liike ei tule ikipäivänä suostumaan pitkään nollalinjaan tai palkanalennuksiin työttömyyden ja kilpailukyvyn korjaamiseksi, lienee massatyöttömyys ainoa tapa yrittää korjata tilanne? Kai se kaikkien mielestä on yhtä suositeltavaa kuin polvileikkaus moukarilla, mutta mielestäni silti parempi kuin ajaa julkinen sektori velkarahalla 100%:iin BKT:sta.

Ei välttämättä pidä paikkaansa. Käytämme tällä hetkellä Suomessa euroa, joka on meille vieras valuutta. Suomen valtio ei ole euron suvereeni liikkellelaskija. Jos valtio velkaantuu vieraassa valuutassa niin varmasti sama pätee myös silloin maassa toimiville yrityksille, kotitalouksille yms. Eli meillä saattaa tällä hetkellä olla pelkästään valuuttavelkoja pelissä.

No tämähän riippuu siitä, mitä Euroopan keskuspankki sitten aikanaan tulee tekemään. Siinä vaiheessa, kun Suomi on vaarassa kaatua, on nurin mennyt monta muutakin maata nykyisten koomapotilaiden lisäksi. Voisi kuvitella EKP:n laittavan setelinpainon käyntiin ennenkuin Saksa on viimeinen "terve" euromaa.

 

[D.Yates]

Voit katsoa muualta miten paljon Suomi käyttää terveydenhuoltoon rahaa vrt. muut länsimaat. Sitten voit vertailla terveydenhuollon tuloksia Suomessa vrt. muut maat. Jos esim. Yhdysvalloista mallia otetaan, niin terveydenhuollon kustannukset tai tehokkuus ei taida kyllä parantua yhtään. Liekkö yllätys, jos rahaa käytetään enemmän niin yleensä saadaan parempia tuloksia? (Tosin ei kyllä Yhdysvalloissa taida niin olla)

Ei päde yhdysvaltoihin eikä päde etelä-koreaan. Olisiko niin että järjestämällä terveydenhoito järkevästi saadaan niin kustannukset kuin laatu kohdilleen.

Tosin suomen pääasiallinen ongelma ei ole terveydenhoito, vaan sosiaaliset tulonsiirrot.

 

[NHB]

Jos esim. Yhdysvalloista mallia otetaan...

Miksi ihmeessä haluat ottaa mallia juuri Yhdysvalloista? Itse en halua, enkä ole kenenkään muukaan nähnyt tässä keskustelussa olevan tuomassa tuota mallia Suomeen. Tuskin olet ottamassa mallia Pohjois-Koreastakaan.

Btw, en ole väittänyt, että Suomessa kaikki on parhautta.

'

Mutta aloit syöttämään jotain satuja sepittämistäsi toisten harhaluuloista. Vastaukseni näköjään onnistui sinun huomaamaan tässä olennaisen pointin.

Mutta onhan se niin, että jos NHB:llä on Suomessa ollut huonoja kokemuksia ja ulkomailla hyviä, niin kansainväliset vertailut menettää arvonsa. Yhdysvalloissakaan kukaan ei jonota sairaalassa. Omat kokemukseni suomalaisesta terveydenhuollosta on hyviä, siinä ei siis ole mitään vikaa etc.

En muuten kritisoinut vertailuasi kokemuksillani, vaan esitin luotettavia lukuja. Sinä et näköjään halua vaivautua miettimään lainkaan sitä, miksi vertailussasi on vain murto osa hoitajien kokonaismäärästä ja miten se vaikuttaa lopputulokseen. Mieluimmin satuilet omiasi. Jos haluat jatkaa samaan malliin, niin suosittelen olemaan tuhlaamatta aikaasi.

 

[Sft]

Katsotaanpa nyt mitä sanoit niistä hoitajien määrästä...

Tuo tutkimus listaa esimerkiksi hoitajien määrän olevan Suomessa vähän vajaa 8 per tuhat asukasta eli siis noin 40 000. Kuulostaa todella vähältä. Veikkaan, että esimerkiksi lähihoitajat ja kätilöt eivät kuulu tuohon lukemaan.

Viittaat ilmeisesti tuohon Sjuksköterskor per 1000 invånare 2005 kohtaan? Totta kai siihen ei kuulu lähihoitajat. Miksi lähihoitajat listattaisiin sairaanhoitajiksi? Ne on kaksi eri duunia. Olisi melko outoa listata lähihoitajat sairaanhoitajien tilastoon. Listaisitko sinä myös rakennusinsinöörien määrästä kertovaan tilastoon lautapojat?

Lisäksi tuolla on erikseen terveydenhuollon kustannukset. Suomessa on melkein alimmat kustannukset - silti tulokset on varsin hyviä, eli toiminta on kustannustehokasta. Onko sinulla jostain osoittaa, että Suomessa esimerkiksi terveydenhuoltomenot ovat suurempia kuin mitä tuo tutkimus esittää (verrattuna muihin maihin)? Oletko katsonut muualta miten Suomi kuluttaa rahaa terveydenhuoltoon vrt. muut maat? Olennainen pointtini on ollut tämä kustannustehokkuus.

Edit: toki suomalaisessa terveydenhuollossa on omat ongelmansa, ei siinä. Mutta näitä aihetta käsitteleviä keskusteluja lukiessa tulee sellainen kuva, että ikään kuin Suomi olisi ainut paikka missä terveydenhuollossa on ongelmia... Ottaen huomioon suomalaisen terveydenhuollon vaikuttavuuden pidän sitä ihan kohtalaisena, vaikka kehitettävää onkin.

 

[Dopey]

Suomessa on varmaan ihan hyvä julkinen terveydenhuolto. Ainakin se on tehokas. Omat kolme kokemustani 20 vuoden ajalta:
- Olin intistä viikonloppulomalla ja sairastuin korvatulehdukseen. Kävin terveyskeskuksessa lauantai-iltana, josta minut neuvottiin ilmoittautumaan varuskuntasairaalassa sadan kilometrin päässä
- Kaaduin duunimatkalla fillarilla, reidestä iho pois ja tilalla hiekanjyviä. Menin lähellä olevaan terveyskeskukseen, jossa todettiin, että kuuluu työterveyshuollon piiriin kun tapahtui työmatkalla ja annettiin pieni lappu päällelaitettavaksi. Sitten kutsuivat takaisin ja halusivat ottaa jonkun maksullisen verikokeen, jonka sitten maksoin enkä koskaan kuullut tuloksia.
- Sain kämmeneen omituisen näköisen patin enkä ollut töissä, joten kuvittelin asian kuuluvan julkiselle terveydenhuollolle. Koetin varata lekuriaikaa, mutta sellaista ei saanut. Reilun kolmen kuukauden odotuksen jälkeen sain vihdoin lekuriajan, joka kesti noin 15 sekuntia. "Jännetuppiganglia, ei vaadi toimenpiteitä".

Ymmärrän toki, että olen vain yksi datapiste, mutta näitä julkisen puolen kustannuksia ja tuloksena syntyvää kansanterveyttä arvioidessa kannattaa muistaa, että työväestö ei käytä julkista terveydenhuoltoa poislukien Kela-korvaukset.

 

[Sft]

halusivat ottaa jonkun maksullisen verikokeen, jonka sitten maksoin enkä koskaan kuullut tuloksia.

Käsittääkseni jos labrakokeiden tulokset on normaaleja niistä ei aina ilmoiteta. En ole aivan varma, mutta minulta on muutamasti verikokeita otettu enkä saanut tietää tuloksia. Myöhemmin (eri asian yhteydessä) kysyin niistä ja lekuri totesi että normaalit arvot oli.

mutta näitä julkisen puolen kustannuksia ja tuloksena syntyvää kansanterveyttä arvioidessa kannattaa muistaa, että työväestö ei käytä julkista terveydenhuoltoa poislukien Kela-korvaukset.

Osittain. Julkinen terveydenhoito hoitaa paljon sellaista, mitä ei yksityinen Suomessa hoida. Eli vaikka kuinka paljon yrittäisit rahaa tarjota, niin yksityinen ohjaa sinut heti julkiselle. Tästä on aijemmin puhuttu pakkotoistossa: http://www.pakkotoisto.com/yleinen-...g-mita-se-tarkoittaa-kaytannossa/#post4133728

Mieti asiaa bisneksen kannalta.
-Pieniä toimenpiteitä paljon. Pienet riskit. Kysyntää riittää. Nopeita suorittaa. Eivät yleensä ole kiireellisiä (ts. ei tarvitse olla valmiutta 24/7). Eivät vaadi paljoa laitteistoa tai henkilökuntaa. Esimerkiksi vaikka joku urheiluvammojen hoito mitä yksityisellä tehdään.
-Harvinaisempia tapauksia, eli näitä on vähemmän. Suuria riskejä. Kysyntää vähemmän. Pitkäkestoisia hoitojaksoja. Ovat kiireellisiä ts. vaaditaan valmius 24/7. Vaativat paljon laitteistoa ja henkilökuntaa. Esim. joku vaikea infektio jonka hoitoon voidaan tarvita teho-osastoa, eristystä (paljon laitteita ja henkilökuntaa) jne.
Kumpiin sinä keskittyisit jos pitäisi tehdä fyrkkaa?

 

[pååtta]

Professori ehdottaa euroeron kiihkotonta selvittämistä - Euro - Talous - Helsingin Sanomat

Kreikka olisi Kanniaisen mukaan jo selvinnyt kriisistään, jos se olisi heti lähtenyt yhteisvaluutasta. Hänen mukaansa Kreikan kurimusta voi verrata Islantiin, toiseen syvään ahdinkoon ajautuneeseen valtioon. Islanti on jo noussut jaloilleen osin oman rahapolitiikkansa ansiosta.

Kanniainen kuvailee eurojärjestelmää "katastrofiksi". Hänestä siitä kertovat alueen surkeat talousluvut. Euroalueen työttömyys on yli 11 prosenttia, bruttokansantuote kutistuu ja velkasuhde on suurempi kuin Yhdysvalloissa. Euron nettohyöty on ollut jäsenmaille negatiivinen.

Mutta niin pitkään kuin Stubb, Katainen, Urpilainen ja Niinistöt pyörivät vallassa ei kasvojen menetyksen myötä voida eurosta lähteä. On se kummallista kuin oma poliittinen tulevaisuus on tärkeämpää kuin Suomen hyvinvointi. Noh ehdotankin, että koko jengillä maksetaan ikuiset ylikomissaarin virat EU:n ja lähetään pois rahaliitosta mieluusti heti. Se tulisi huomattavasti halvemmaksi.

 

[Hillitö]

Mitä tuolla julkisen sektorin palkkojen laskemisella käytännössä tarkoitettaisiin? Kirurgien palkkoja laskettaisiin sähkömiesten tasolle? Mitähän kirurgit tuossa vaiheessa tekisivät? Siirtyisivät yksityiselle.

Eihän olisi mikään ongelma siirtää vaikka kaikkia kirurgeja yksityiselle sektorille pois kuormittamasta julkista taloutta. Mutta olisiko tällainen kikkailu järkevää? Sen sijaan, että heidän palkka maksettaisiin veroista, niin ihmiset maksaisivat palveluista vastaavan summan käyttäessään palveluita?

Ja mitähän tekisivät sydän- ja neurokirurgit? Kuvitteletko, että huvikseen aivoihin kohdistuvat leikkaukset tehdään julkisella mutta ei yksityisellä puolella nyt?

Mikähän muuten mahtaa olla "kirurgin" palkka (tuollaista yleisnimikettähän ei edes oikeassa maailmassa ole)?

 

[Dopey]

Mieti asiaa bisneksen kannalta.
-Pieniä toimenpiteitä paljon. Pienet riskit. Kysyntää riittää. Nopeita suorittaa. Eivät yleensä ole kiireellisiä (ts. ei tarvitse olla valmiutta 24/7). Eivät vaadi paljoa laitteistoa tai henkilökuntaa. Esimerkiksi vaikka joku urheiluvammojen hoito mitä yksityisellä tehdään.
-Harvinaisempia tapauksia, eli näitä on vähemmän. Suuria riskejä. Kysyntää vähemmän. Pitkäkestoisia hoitojaksoja. Ovat kiireellisiä ts. vaaditaan valmius 24/7. Vaativat paljon laitteistoa ja henkilökuntaa. Esim. joku vaikea infektio jonka hoitoon voidaan tarvita teho-osastoa, eristystä (paljon laitteita ja henkilökuntaa) jne.
Kumpiin sinä keskittyisit jos pitäisi tehdä fyrkkaa?

No höh. Pointtini oli siis se, että Suomessa paukutellaan henkseleitä julkisen terveydenhuollon (osa)kustannuksilla ja terveystilastoilla, vaikka iso osa työväestön hoidosta on eri rahaa (firmoilta joko suoraan tai vakuutusyhtiöiden kautta). En todellakaan arvostellut työterveyshuoltoa busineksena - aika hyvinhän alan firmat ovat käyneet viime vuosina kaupaksi.

 

[Sft]

Eikun siis tarkoitin vaan sanoa, että yksityinen ja julkinen hoitaa osittain samoja juttuja, mutta julkinen hoitaa paljon sellaista mitä yksityinen ei. Eli vaikka käy duunissa ja hoitaa "pienet" jutut työterveyshuollossa, niin jos paskaa osuu tuulettimeen suunnataan kohti julkista sektoria. Mitenkään yksityistä väheksymättä. Olet toki oikeassa siinä mitä kirjoitit.

 

[Dopey]

Eikun siis tarkoitin vaan sanoa, että yksityinen ja julkinen hoitaa osittain samoja juttuja, mutta julkinen hoitaa paljon sellaista mitä yksityinen ei. Eli vaikka käy duunissa ja hoitaa "pienet" jutut työterveyshuollossa, niin jos paskaa osuu tuulettimeen suunnataan kohti julkista sektoria. Mitenkään yksityistä väheksymättä. Olet toki oikeassa siinä mitä kirjoitit.

Joo ymmärsin pointtisi ja olen sen kanssa 100% samaa mieltä. Onneksi ei ole omalle kohdalle tullut mitään niin isoa terveysongelmaa, että olisi julkisista palveluista ollut jotain hyötyä.

 

[Jami2003]

Mun mielestä tällainen keskustelu vie koko aiheen sivuraiteille ja näköalattomaksi.

Itse lähtisin miettimään hommaa jälleen verotuksen kautta. Onko mahdollista verotuksella tehdä omaishoidosta ja vanhusten hoidosta mahdollista, ehkäpä myös mielekästä hoidon tarvitsevan perheelle niin että laitoshoidon paineita purettaisiin helpommasta päästä. Voisiko omaisille antaa jopa sairaanhoitajan supistetun koulutuksen. Jos pakkiksella osataan laittaa piikkiä omaan perseeseen, olisiko mahdottomuus että omaiset voivat hoitaa kotona piikit antaen ja verikokeet ottaen.

Tosin tämä vaatisi sen perhe kohtaisen verotuksen jossa perheeseen lasketaan kaikki samassa osoitteessa asuvat.

 

[aja_tollah]

Ja mitähän tekisivät sydän- ja neurokirurgit? Kuvitteletko, että huvikseen aivoihin kohdistuvat leikkaukset tehdään julkisella mutta ei yksityisellä puolella nyt?

Mikähän muuten mahtaa olla "kirurgin" palkka (tuollaista yleisnimikettähän ei edes oikeassa maailmassa ole)?

En tiedä, oletko tehnyt töitä ikinä Suomessa. Lähes kaikkien alojen minimipalkka määritellään Suomessa työehtosopimuksin(Työehtosopimus ? Wikipedia), mitä ei voi alittaa. Kirurgeillekin on ainakin julkisella sektorilla oma minipalkkansa, joka määräytyy TES:n mukaisesti. Löydät sen netistä, jos olet kiinnostunut. Vai oliko tarkoituksesi päteä, että titteli ei ole "kirurgi", vaan joku muu?

Ensimmäisen kappaleen pointtiasi en ymmärrä. Jos vetoat lääkäreiden "jalouteen", niin se ei pidä paikkaansa. 90-luvun lopussa lääkärit olivat lakossa, jolla nostettiin nimenomaan niitä TES:n minimipalkkoja, koska niihin ei oltu tyytyväisiä. Lakosta oli rajattu pois kiirreellistä hoitoa.

 

[aja_tollah]

Mutta itse aiheeseen. Vielä vuonna 2007 vaaleissa puhuttiin jakovarasta ja siitä, kuinka paljon sairaanhoitajien palkkaa tulee nostaa. Sairaanhoitajien palkka oli kuulemma liian pieni insinööriin nähden. Tässä ei huomioitu kuitenkaan työpaikan varmuutta. Nyt insinöörit ovat kortistossa ja hoitoalalla varman palkka.

 

[Jami2003]

Mutta itse aiheeseen. Vielä vuonna 2007 vaaleissa puhuttiin jakovarasta ja siitä, kuinka paljon sairaanhoitajien palkkaa tulee nostaa. Sairaanhoitajien palkka oli kuulemma liian pieni insinööriin nähden. Tässä ei huomioitu kuitenkaan työpaikan varmuutta. Nyt insinöörit ovat kortistossa ja hoitoalalla varman palkka.

Pitäisikö sanonta muuttaa: naisen kahdeksankymmentä senttiä on sentään varmat kahdeksankymmentä senttiä

 

[Sft]

Insinöörin euro on n. 5 millimetriä, vai paljon se euron halkasija on?

 

[Purtsi]

Taas meni johtamiseksi. Aika hyvä bloggaus.

Kestävä talouspolitiikka - prosessi puuttuu

"Pitkäjänteinen ja asiantuntemusta hyödyntävä valmistelutyö on vähäistä, etujärjestöjä ja elinkeinoelämää edustavien selvitysmiesten pikaraportit sitäkin tavallisempia.

Silloinkin, kun systemaattista valmistelutyötä on tehty, on työn hyödyntäminen usein vähäistä. Satakomitean työn jyräsivät etujärjestöt, Hetemäen verotyöryhmän raportti pölyttyy hyllyillä, kuntauudistuksessa asiantuntemus on heikoilla."

Niinpä. Kaikki muu on jo keksitty, paitsi ammattimainen johtaminen. Ei hyvin ja ammattimaisesti johdetut yrityksetkään sinkoile joka syksy sinne tänne. Jännä.

 

[Jami2003]

Meillä on ollut jo pitkään firmassa sanonta hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty vaan kokonaan tekemättä.

Tällä ei ole tarkoitus suunnittelun vähättely vaan sen korostaminen että kun suunnitellaan niin sen jälkeen alkaa kova työ johtaa se toteutuneeksi lopputulokseksi. Valtiokin on perustanut vaikka mitä työryhmiä mutta suunnitelmia ei saada johdettua lopputuloksiksi.

 

[Purtsi]

Meillä on ollut jo pitkään firmassa sanonta hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty vaan kokonaan tekemättä.

Tällä ei ole tarkoitus suunnittelun vähättely vaan sen korostaminen että kun suunnitellaan niin sen jälkeen alkaa kova työ johtaa se toteutuneeksi lopputulokseksi. Valtiokin on perustanut vaikka mitä työryhmiä mutta suunnitelmia ei saada johdettua lopputuloksiksi.

Sepä se. Loppujen lopuksi johtaminen on aika tylsää hommaa. Samojen asioiden toistamista uudelleen ja uudelleen.