Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Vain paremman aineksen lapsille on suotava mahdollisuus opiskeluun.

Rikkaan miehen maahan Suomi on. Ei paljoa veroja joudu maksamaan jos perintöä tulee ja raha tekee töitä. Mutta jos omalla työllä haluat ansaita fyrkkaa niin sietääkin maksaa veroja.
 
Se on aina hienoa, kun tuollaiset 17-vuotiaat lukiolaiset tulee neuvomaan muita rahankäytössä siltä pohjalta, että itsellä on pääomatuloja +300k€/vuosi eikä ole ikinä tarvinnut (eikä luultavasti jatkossakaan tarvitse) elättää itse itseään työnteolla. Onhan se 470€/kk niin ruhtinaallinen rahamäärä, että kyllä siitä voi helposti ottaa osan pois.
 
Itse olisin kohdentanut yritysten verohuojennukset kyllä toisin vaikka asiaa "yrittäjän" näkökulmasta katsonkin. Yhteisöveron lankeamiseen tarvitaan ensin voittoa tekevä yritys ja esimerkiksi yksinyrittäjälle tai mikroyrittäjälle yhteisöveron lasku ja pääomatulojen "verottomuuden" poistuminen itse asiassa monessa tapauksessa varmaan nostaa veroja. Itse olisin pyrkinyt työn verotuksen ja sivukulujen vähentämiseen sekä työvoiman palkkausriskin pienentämiseen.

Vaikka SAK vähän periaatteesta päätöstä änkyröi niin kyllähän tässä puhui suurpääoma ja työntekijöiden etujärjestöt. Ensimmäiset lobbas ja toisia ei uskallettu suututtaa.
 
^ olen tutustunut lakiin hieman tarkemmin ja täytyy sanoa että paljon hyvääkin tuossa on. Perun osittain aiemman mielipiteeni, joskin suorien työllistämiskustannusten osalta olisin odottanut jotain radikaalimpaa. Investointien kannalta tuo voi olla hyvä samoin kuin voittojen kotiuttamisen kannalta.
 
Aika jännä on tuokin ajatus mitä porukka monessa paikassa vaahtoaa, että ikäänkuin et sais enää sanoa tuollaisista asioista mitään tai olet automaattisesti väärässä, koska olet rikas. Kategorisointia ja typerää yleistystä, sanon minä. Vastaavastihan vastakommentit vois kuitata "köyhien kateellisten vinkumiseksi".

No en kuittaa kuitenkaan, sillä eipä tuo Ainon teksti kovin vakuuttava ole. Mutta se johtuu vain siitä, että perusteluja ei ole, eikä tiedot muutenkaan tunnu olevan kohdallaan.
 
Minä olin aika nihkeällä päällä kun sain vain 1,3 miljardia säästöön.

Se saatanan kehitysapu voisi nyt olla sellainen että se jäädytetään tasoon 0 euroa kunnes budjetit on taas ylijäämäisiä.
 
Jääviyden käsite näyttää monilla menneen nurinpäin. Opiskelija joka on riippuvainen opintotuesta on jäävi käsittelemään opintotukea. Aivan kuten ministeri on jäävi arvioimaan olisiko syytä erota kun vähän valehteli kansalle. Opiskelija joka ei ole riippuvainen opintotuesta ei ole jäävi käsittelemään opintotukea. Tietenkin viimekädessä argumentit ratkaisee eikä se, että missä asemassa oleva henkilö ne esittää.

Opintotuki on saatu varastamalla työntekijöiltä tuottoa. Jos opiskelu on järkevää eli sen kustannus tulee myöhemmin suurempien tulojen myötä paikattua, niin opiskelija ei tartte mitään tukea, vaan voi ottaa lainaa ja maksaa sitten paremmasta palkasta sen pois. Hyödytöntä opiskelua taas ei ole edes järkeä tukea.

Sft sanoi:
Vain paremman aineksen lapsille on suotava mahdollisuus opiskeluun.

Rikkaan miehen maahan Suomi on. Ei paljoa veroja joudu maksamaan jos perintöä tulee ja raha tekee töitä. Mutta jos omalla työllä haluat ansaita fyrkkaa niin sietääkin maksaa veroja.
Click to expand...

Kukaan ole ehdottanut, että vain paremmat lapset saisivat opiskella. Sellaisia radikaaleja ehdotuksia toki on, ettei toisilta saisi ryöstää rahaa, jotta voisi tehdä jotain, mihin ei muuten ole varaa oli se sitten omien lasten laittamista kouluun tai ulkomaanmatka.

Muistatkos, että niistä perinnöistäkin on alunperin maksettu veroa. Eli joku on aiemmin tehnyt tarpeeksi hyvin töitä, jotta on jäänyt verojen jälkeenkin jotain annettavaa lapsilleen. Tietenkin verot ovat aiemmin olleet maltillisempia. Suomi ei ole rikkaan miehen maa, vaan hyväsuhteisen maa. Parempituloiset maksaa paljon enemmän veroja kuin köyhät.
 
Eipä kait tässä jääviydestä kukaan ole (ainakaan tässä ketjussa) puhunut. Itse asiassa, tieteellisessä väittelyssähän ihmisten henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai asemilla ei saa olla mitään merkitystä.

Mutta tässä ko. tapauksessahan nyt on kyse ihan perus päivänpoliittisesta väännöstä, jossa "anything goes".
 
Tässä oli muuten hyvä esimerkki siitä kuinka "hyvin" leikkauspolitiikka on toiminut Britanniassa. Kun maailmantalous on jäissä ja kysyntää ei kotimaassa uskalleta elvyttää niin...
Britannia velkaantuu aiottua pidempään

Britannia pitää kiinni säästöohjelmastaan, vaikka hallituksen talouspolitiikkaa arvostellaan yhä rankemmin. Valtiovarainministeri George Osborne esitteli niukkuutta jakaneen budjetin keskiviikkona.

Julkisen talouden alijäämä taas on ennakoitua suurempi, 7,4 prosenttia. Osborne myönsi velanleikkaustavoitteen karkaavan yhä kauemmas.

Konservatiivijohtoinen hallitus ryhtyi säästöohjelmaan kolmisen vuotta sitten. Talouskasvu on kuitenkin pysähtynyt, ja arvostelijoiden mukaan hallitus säästää Britanniaa yhä pahempaan ahdinkoon. Finanssikriisissä rajusti sukeltanut talous on nyt kolmoistaantuman partaalla.

Elvytysvaatimukset voimistuvat kasvun vauhdittamiseksi.

Osborne ilmoittikin miljardisatsauksista infrastruktuuriin ja erityisesti asumiseen. Rahat hän ottaa leikkaamalla julkisia menoja entisestään.
Click to expand...


:hyper::face:
http://www.hs.fi/talous/Britannia+velkaantuu+aiottua+pidempään/a1363789979734
 
Enpä väitä tietäväni mikä on oikeaa talouspolitiikkaa, mutta epäilen että britannian kohdalla arvostelu on ennenaikaista. Samoin muiden isoja leikkauksia tekevien valtioiden kohdalla. On aika selvää, että leikkaukset aiheuttavat lyhyellä aikavälillä ongelmia, mutta ehkäpä ne luovat terveemmän pohjan pidemmän aikavälin kasvulle. Elvyttäminenkään (~ velanotto) ei pidemmän päälle auta jos menot ovat kroonisesti tuloja suuremmat. Ainahan sillä hengähdystauon saa.
 
narrisonford sanoi:
Millaista se terve kasvu sitten on? Kukaan ei ota velkaa (varsinkaan valtio), mutta jotenkin se talous kuitenkin kasvaa?
Click to expand...

Lauantaiaamuna meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun, kun aamupalaa syödessä Liikanen sanoi telkkarissa, ettei talouskasvu voi perustua velkaantumiseen. Toinen oli, kun Liikanen kävi jeesustelemaan EKP:n vakavaraisuudesta, kun aihe oli, mitä tapahtuu, jos EKP:n luotot alaskirjataan.
 
narrisonford sanoi:
Millaista se terve kasvu sitten on? Kukaan ei ota velkaa (varsinkaan valtio), mutta jotenkin se talous kuitenkin kasvaa?
Click to expand...

Eihän tässä ole kyse siitä, että kukaan ei ota velkaa. Kyllähän valtiot ottavat velkaa kaikissa skenaarioissa. Kreikka ja muutama muu maa on jo kokenut sen, että luottomarkkinoilta velan saanti voi käytännössä loppua. Silloin ainoaksi luotottajaksi jää keskuspankki. Jos se olisi ongelmaton ratkaisu, niin eipä velkakriisejä olisikaan.

Valtion ylivelkaantuminen ei ole pelkästään akateeminen ongelma, vaan se vaikeuttaa myös koko talouden toimintaa, kun velanhoitokulut kasvavat hyvin merkittäväksi menoeräksi. Muistaakseni suomenkin velanhoitokulut ovat samaa luokkaa kuin puolustusvoimien budjetti. Ja me ollaan sentään parhaassa AAA-ryhmässä. Jollain Kreikalla velanhoitokuluihin uponnee leijonan osa kaikista tuloista.
 
ibnz sanoi:
Jostainhan sitä rahaa pitäisi tulla silloinkin
Click to expand...

Tottakai mutta silloin velkaantumisaste ei kasva suhteessa bruttokansantuotteeseen.

e: ongelmahan ei ole se kuinka monta x miljardia euroa olemme velkaa vaan se että velasta seuraa velanhoitokustannukset ja niiden suhde talouden kokoon on se ratkaiseva joka katkaisee kamelinselän jos on katkaistakseen.
 
Tarkoitatko nyt pelkästään julkista sektoria? Nimittäin se ongelma on yksityisen sektorin rankka velkaantuminen, ja sen rajoittaminen keskim. tuottavuuden kasvuun (n. 2% vuodessa) olisi aika ennenkuulumaton säätelyoperaatio nykyilmapiirissä. (Toki se velkaongelma kääntyy julkiseksi ennen pitkää, koska bail-outit jne). Jos julkinen ei saa velkaantua laskusuhdanteessa, ollaan taas suuren laman äärellä. Paradox of thrift ja velkadeflaatio jne.
 
Back
Ylös Bottom