- Liittynyt
- 11.8.2005
- Viestejä
- 8 652
Mitäs iloa tuosta sitten pitäisi saada irti? Paranivatko kuntalaisten palvelut tuolla reilulla parilla prosentilla, minkä verran kokonaispalkkameno kasvoi?
Mistä mä sen tietäisin?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mitäs iloa tuosta sitten pitäisi saada irti? Paranivatko kuntalaisten palvelut tuolla reilulla parilla prosentilla, minkä verran kokonaispalkkameno kasvoi?
Kai sulla joku syy oli linkittää toi hieno uutinen tänne?
Nekö eivät ole lisääntyneet, jos tarkasteluväli on joku muu kuin lokakuu 2008 - lokakuu 2009?
Kuntien henkilöstömenoista säästettiin vuonna 2009 noin 400 miljoonaa,
Ongelmiakin toki on mm. kuntien tehtävien ja kustannusten jatkuva lisääminen valtion toimesta lainsäädännöllä
Timba tosiaan väitti, että kuntasektorin työntekijämäärä on noussut. No, viimeisten 10 vuoden aikana kuntasektorin henkilöstömäärä on kasvanut 20 tuhannella, eli 5%. Löysit noista 10 vuodesta sen toisen, jonka aikana henkilöstömäärä vähän pieneni, tai "kääntyi laskuun". Seuraavana vuonna eli 2010 se taas "kääntyi nousuun" ja 2011 "jatkoi nousua". Kyllä osaan lukea, mutta osaan myös laskea: jos nuppiluku putoaa prosentin ja palkat nousevat 3%, niin siellä on säästetty henkilöstömenoista 400 miljoonaa samaan tapaan kuin mun vaimo säästää rahaa alennusvaateostoksilla.Siinä luki että työpaikkojen määrä on kääntynyt laskuun. Mä edelleen suosittelen lukemaan sen mitä kommentoit.
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/lausunnot/2011/Sivut/Valtiontalouden-kehysmenettelyn-vaikuttavuus-finanssipolitiikan-hallintavälineenä.aspx
Timba tosiaan väitti, että kuntasektorin työntekijämäärä on noussut. No, viimeisten 10 vuoden aikana kuntasektorin henkilöstömäärä on kasvanut 20 tuhannella, eli 5%. Löysit noista 10 vuodesta sen toisen, jonka aikana henkilöstömäärä vähän pieneni, tai "kääntyi laskuun". Seuraavana vuonna eli 2010 se taas "kääntyi nousuun" ja 2011 "jatkoi nousua". Kyllä osaan lukea, mutta osaan myös laskea: jos nuppiluku putoaa prosentin ja palkat nousevat 3%, niin siellä on säästetty henkilöstömenoista 400 miljoonaa samaan tapaan kuin mun vaimo säästää rahaa alennusvaateostoksilla.
Timba tosiaan väitti, että kuntasektorin työntekijämäärä on noussut. No, viimeisten 10 vuoden aikana kuntasektorin henkilöstömäärä on kasvanut 20 tuhannella, eli 5%. Löysit noista 10 vuodesta sen toisen, jonka aikana henkilöstömäärä vähän pieneni, tai "kääntyi laskuun". Seuraavana vuonna eli 2010 se taas "kääntyi nousuun" ja 2011 "jatkoi nousua". Kyllä osaan lukea, mutta osaan myös laskea: jos nuppiluku putoaa prosentin ja palkat nousevat 3%, niin siellä on säästetty henkilöstömenoista 400 miljoonaa samaan tapaan kuin mun vaimo säästää rahaa alennusvaateostoksilla.
Yksityisellä puolella ymmärrettäisiin tuollainen "säästö" niin, että viime vuonna kulutettiin näin paljon ja tänä vuonna 400M vähemmän, mikä olisi todettavissa kilauttamalla kaverille taloushallinnossa. Kuntapuolella taas ilmeisesti lasketaan niin, että viime vuonna meni näin paljon, tänä vuonna meni 300M enemmän, mutta me oltiin funtsattu tuhlata vielä 400M tuohon päälle, mutta ei sitten tuhlattukaan, joten ne rahat jäi säästöön! Pitäisi joo tehostaa, mutta ehkä menetelmät on vääriä: http://www.stat.fi/til/kktu/2010/kktu_2010_2012-02-03_tie_001_fi.htmlJa jos katsotaan vuodesta 1917 ni sittenhän ne on vasta kasvanutkin. No johan on kun 400 miljoonan säästötkään ei kelpaa. Henkilöstömenoisssa säästetty 400 miljoonaa vaikka tehtävät on lisääntynyt. Pitääkö sitä nyt tehostaa vai ei?
Yksityisellä puolella ymmärrettäisiin tuollainen "säästö" niin, että viime vuonna kulutettiin näin paljon ja tänä vuonna 400M vähemmän, mikä olisi todettavissa kilauttamalla kaverille taloushallinnossa. Kuntapuolella taas ilmeisesti lasketaan niin, että viime vuonna meni näin paljon, tänä vuonna meni 300M enemmän, mutta me oltiin funtsattu tuhlata vielä 400M tuohon päälle, mutta ei sitten tuhlattukaan, joten ne rahat jäi säästöön! Pitäisi joo tehostaa, mutta ehkä menetelmät on vääriä: http://www.stat.fi/til/kktu/2010/kktu_2010_2012-02-03_tie_001_fi.html
Vasta jossain lehdessä niitä pylväitä oli missä viimeisen 10 vuode kehitystä oli kuvattu. Julkisella reilua kasvua palkollisissa ja yksityisellä laskua. Ei nyt ole heittää tähän mitään kuvaajaa kun en keksi mistä sen löytäisin...
Ja jos katsotaan vuodesta 1917 ni sittenhän ne on vasta kasvanutkin. No johan on kun 400 miljoonan säästötkään ei kelpaa. Henkilöstömenoisssa säästetty 400 miljoonaa vaikka tehtävät on lisääntynyt. Pitääkö sitä nyt tehostaa vai ei?
Oikeaa säästämistä olisi henkilöstökuluissa olisi se, että henkilökulut pienenisivät. Ne pienenevät vain, jos nuppiluku putoaa enemmän kuin mitä jäljellejääneiden liksat kasvavat. Tilastokeskus yrittää laskea kuntasektorin työn tuottavuutta, eli paljonko työkustannusta kuluu, että kunta tuottaisi yksikön relevanttia palvelua. Sosiaalisektori, koulutus ja terveydenhoito taitavat kuitenkin olla ne alueet, jonne valtaosa kuntien menoista ohjautuu, joten ovat ymmärrettävästi aloittaneet noista. Kunnissa tehdyn työn tuottavuuden arviointi on toki todella vaikeaa, sillä verrokkeja on vähän. Jos joku kunta pystyy hankkimaan kuntalaisille jonkun palvelun moninkertaisesti muita halvemmalla, niin tähän löytyy aina joku selitys, miksi sama ei onnistu muualla. Ote tuosta Soininvaaran tekstista:Nii joo, ettei niitä sillai oikeella tavalla sit säästetykään. Okei.
Ei nyt auennu miks linkitit koulutuksen ja terveydenhuollon tuottavuudesta jotain tähän?
Helsinki hankki vuonna 1948 sahan Heinolasta turvatakseen puutavaran saannin kaupungin jälleenrakentamiseen. Sahaa hallinnoitiin osana kuntakonsernia. Hajonneet paikat korjattiin ja toimintaa kehitettiin. Kukaan ei olisi huomannut Heinolan sahassa mitään vikaa, ellei olisi ollut yksityisiä sahoja, joihin verrata. Niihin verrattuna Heinolan saha jäi toivottomasti jälkeen tuottavuudessa. Se oli kertakaikkisesti vanhanaikainen. Saha lakkautettiin vuonna 1986 kaupunginvaltuuston myrskyisässä kokouksessa. Jos kaikki sahat olisivat olleet kunnallisia, olisiko mitään vikaa koskaan huomattu? Onko kuntaorganisaatioiden sisällä lisää ”Heinolan sahoja”?
Siis kuntapuolella kasvua vai valtiolla vai yhteensä?

400 miljoonan säästö ei paljon lämmitä jos samaan aikaan velkaannutaan kertaluokkaan nopeammin..
Oikeaa säästämistä olisi henkilöstökuluissa olisi se, että henkilökulut pienenisivät. Ne pienenevät vain, jos nuppiluku putoaa enemmän kuin mitä jäljellejääneiden liksat kasvavat. Tilastokeskus yrittää laskea kuntasektorin työn tuottavuutta, eli paljonko työkustannusta kuluu, että kunta tuottaisi yksikön relevanttia palvelua. Sosiaalisektori, koulutus ja terveydenhoito taitavat kuitenkin olla ne alueet, jonne valtaosa kuntien menoista ohjautuu, joten ovat ymmärrettävästi aloittaneet noista. Kunnissa tehdyn työn tuottavuuden arviointi on toki todella vaikeaa, sillä verrokkeja on vähän. Jos joku kunta pystyy hankkimaan kuntalaisille jonkun palvelun moninkertaisesti muita halvemmalla, niin tähän löytyy aina joku selitys, miksi sama ei onnistu muualla. Ote tuosta Soininvaaran tekstista:
Tossa on jotain käppyrää
Kehitysmaiden ja konkurssimaiden tukemisen voi varmaan lopettaa ilman henkilöstöleikkauksia julkisella puolella, tai no kai noita jotku ihmiset työkseen pyörittelee mutta tuskin kovin iso määrä kuitenkaan ? Mamujen vastaanoton lopettaminen on siinä mielessä ongelmallista että sitä kai pyörittää aika moni ihminen työkseen ja jos mamuja ei oteta enää suomeen niin mitäs noi ihmiset sitten tekee ? Tietysti ne mahdollisesti voi irtisanoa.
Tohon jos lisää sitten sen pakkoruotsin niin saadaankin jo jonkinlainen säästöpaketti aikaan. Tosin pakkoruotsin poistamisen myötä työpanoksen tarve julkisella puolella vähenee ja sitä myöten myös se tietää joko irtisanomisia tai entistä tehottomampaa julkishallintoa.
Sitten on tietysti vielä tämä koko Suomen tukiviidakko helvetti yksityisille ja yrityksille jota voisi hieman yksinkertaistaa. Tosin tämä taas tietäisi ikävä kyllä myös työpaikkojen menetyksiä julkisella puolella. Olettaen että jotain realisoitaisiin.
Voishan noista kuvitella saatavaksi kasaan yhtään mitään lukuja katsomatta miljardin (mukava pyöreä luku, ei ole lähdettä vaan hihasta). Nyt jää sitten joku 7 miljardia ongelmaksi, vai paljonko sitä velkaa pitikään tänä vuonna ottaa, en muista enkä jaksa tarkastaa.
No perkeles ettei mikään säästö tunnu missään...