Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Jami2003]

Nii ja kun ne ruotsalaiset nyt kuitenkin aikusten oikeesti sitä englantia puhuu toisin kuin venäläiset.

 

[D.Yates]

No joo mutta kun rantaruotsalaiset ei osaa mitään oikeaa kieltä, vain sitä omaa ruotsia etäisesti muistuttavaa mölötystään.

 

[Rankkuri]

No joo mutta kun rantaruotsalaiset ei osaa mitään oikeaa kieltä, vain sitä omaa ruotsia etäisesti muistuttavaa mölötystään.

kyllä multa tää suomi ainakin auttavasti sujuu.

 

[dammann]

kyllä multa tää suomi ainakin auttavasti sujuu.

En ymmärrä. Mitä sinä sanoa?

 

[AKT]

Syy, miksi haen tässä sitä merkittävää säästöä löytyy ketjun otsikosta. 100M€ on huikean väärä arvaus, mutta sekin olisi ihan nappikauppaa valtiontalouden ongelmien ratkaisun kannalta.

Olisko sulla viisaampana heittää jotain tarkkaa summaa, mikä pitää vähintään pystyä säästämään, että siitä voi edes keskustella yhtenä mahdollisena säästökohteena? En ainakaan itse pysty keksimään yhtään syytä miksi kokonaisuuden kannalta pieniä, mutta täysin turhia menoeriä, ei voisi karsia.

Suorat kustannukset pystytään laskemaan, kun vain aletaan laittamaan lukuja peräjälkeen ynnäten, mutta entä epäsuorat kustannukset? Ruotsi vaatii joiltakin oppimisresursseja suhteettoman paljon siihen verrattuna, kuinka paljon siitä saa hyötyä. Voisiko joku itäsuomalainen liiketoiminnasta kiinnostunut nuori tuottaa enemmän työelämässä myöhemmin, kun hän saisi opiskellessaan käyttää aikaansa venäjän lukemiseen ruotsin sijasta? Varmaan jokainen tunnustaa, että on olemassa vaihtoehtoiskustannus pakolliselle ruotsille, mutta sille on vaikea laittaa hintalappua. Kummiskin tiedetään, että se ruotsin kielen taito on suurimmalle osalle suomalaisista melko matala, vaikka ei Itä-Suomessa asuisikaan. Ja sille suomenkielisten vitutukselle ja valinnanvapauden puutteelle ruotsin lukemisesta on mahdoton laskea hintaa.

Ja tuo on paskapuhetta, että ruotsi on opiskeltava jo nuoresta lähtien, ettei sitten jää tyhjän päälle, jos saa yliopistotasolla kipinän virkamieheksi rannikkoseudun kuntaa. Opetteleehan nytkin moni ''helppoja'' kieliä kuten espanjaa ja saksaa päälle parikymppisenä. Angosaksiset kielet antavat jo hyvää pohjaa myöhemmälle ruotsin opiskelulle, mikäli sen itselleen tarpeelliseksi kokee.

Tohon oppimisresurssien epäsuoriin kustannuksiin haluaisin nähdä jotain arvioita. Itsekkin olen joutunut jo pariin kertaan matkustamaan Venäjälle, ja edellisen työnantajan liikevaihdosta melkoisen merkittävä osa tulee sieltä. Voisin ainakin olettaa, että ei se haitaksi olisi jos työntekijät puhuisivat venäjää, ja kyllä sille venäjän taidolle voi jonkin hinnan varmasti osaavammat määrittää. Sama toki pätee muihinkin suuriin kieliin, kuten saksa, espanja, kiina, arabia jne. Ruotsia en sit olekkaan ruotsintuntien ulkopuolella puhunut tai tarvinnut.

 

[Rankkuri]

En ymmärrä. Mitä sinä sanoa?

Kyl-lä mul-ta tä-mä suo-mi ai-na-kin aut-ta-vas-ti su-juu. Jo-ko on-nis-tuu?

- - - Updated - - -

Olisko sulla viisaampana heittää jotain tarkkaa summaa, mikä pitää vähintään pystyä säästämään, että siitä voi edes keskustella yhtenä mahdollisena säästökohteena? En ainakaan itse pysty keksimään yhtään syytä miksi kokonaisuuden kannalta pieniä, mutta täysin turhia menoeriä, ei voisi karsia.



Tohon oppimisresurssien epäsuoriin kustannuksiin haluaisin nähdä jotain arvioita. Itsekkin olen joutunut jo pariin kertaan matkustamaan Venäjälle, ja edellisen työnantajan liikevaihdosta melkoisen merkittävä osa tulee sieltä. Voisin ainakin olettaa, että ei se haitaksi olisi jos työntekijät puhuisivat venäjää, ja kyllä sille venäjän taidolle voi jonkin hinnan varmasti osaavammat määrittää. Sama toki pätee muihinkin suuriin kieliin, kuten saksa, espanja, kiina, arabia jne. Ruotsia en sit olekkaan ruotsintuntien ulkopuolella puhunut tai tarvinnut.

Ei sellaista olekaan, ketjun merkanttien mielestä 100M€ ei kannata edes yrittää säästää, stx:n miljarditilauksen meneminen ranskalle oli oikeastaan luojan lykky koska stx on tehnyt tappiota...

Itse asiassa kaikki ongelmat perustuu virkamiesten tähtitieteellisiin palkkoihin ja kaikki ongelmat ratkeaa kun niitä leikataan rajusti.

Hevosopiston johtajan 100 000 euron palkkakin herättää enemmän närää kuin ylläolevat asiat. Suomiko kateellisten maa...

 

[D.Yates]

Ei sellaista olekaan, ketjun merkanttien mielestä 100M€ ei kannata edes yrittää säästää, stx:n miljarditilauksen meneminen ranskalle oli oikeastaan luojan lykky koska stx on tehnyt tappiota...

Pekkarinenhan oli jo pistämässä omaa telakkaa bygeen. Siinä alkaa miljardit palaa, mutta hei kaikki kotiin päin. Kyllä siihen eeuusta sais tukee.

Itse asiassa kaikki ongelmat perustuu virkamiesten tähtitieteellisiin palkkoihin ja kaikki ongelmat ratkeaa kun niitä leikataan rajusti.

EI vain palkkoja vaan myös virkamiehiä. Etenkin suomenruotsalaisia virkamiehiä ;)

Hevosopiston johtajan 100 000 euron palkkakin herättää enemmän närää kuin ylläolevat asiat. Suomiko kateellisten maa...

Sääliä noin pienellä liksalla korkeintaan saa.

 

[Rankkuri]

EI vain palkkoja vaan myös virkamiehiä. Etenkin suomenruotsalaisia virkamiehiä ;)
.

Niitä ei vaan voi irtisanoa millään koska virkamiehiä koskee täysin eri lainsäädäntö kuin muita työntekijöitä.

 

[D.Yates]

Niitä ei vaan voi irtisanoa millään koska virkamiehiä koskee täysin eri lainsäädäntö kuin muita työntekijöitä.

Persetti, unohin.

Erohan ei tule niinkään lainsäädännöstä vaan siitä että toisin kuin yrityksillä, julkisella sektorilla rahaa on. Jos ei muka ole niin nostetaan veroja.

Kauppalehden puolella kohisevat että Ranska laittoi STX:ään 1.3 miljardia euroa että saivat tilauksen. Jotta huh!

 

[Integrandi]

Ei nyt juurikaan liity ketjun aiheeseen mutta tuohon kielihommaan etäisesti. Törmäsin sattumalta yhteen vähän vanhahkoon s24-ketjuun, jossa persujen Heikki Tala ja joku RKP-kaveri vääntävät keskenään budjettivajeesta ja RKP:n rahoituksesta. Jos on tylsää niin kannattaa lueskella, melko hillitöntä juttua. RKP-kaverilta ihan asiallista juttua, kun taas Tala on pihalla kuin lumiukko :face:

 

[NHB]

Hevosopiston johtajan 100 000 euron palkkakin herättää enemmän närää kuin ylläolevat asiat. Suomiko kateellisten maa...

100 000 euroa olisi jo iso askel oikeaan suuntaan tuon viran hoitajalle, vaikka sekin olisi paljon liikaa. Suomi on lähinnä demokratian puutteeseen ja virkasmiesvaltaan tottuneiden maa.

 

[Rankkuri]

Mietin tässä, että minkälaisia säästöjä nää virkamiesten valtavien palkkojen leikkaukset tois? Jos ajatellaan kuntapuolella sellaista kolmen yksikön kokonaisuutta, johon kuuluu noin 110 työntekijää ja heistä 3 on viranhaltijoita niin kuinka merkittäviä säästöjä on odotettavissa?

 

[Dopey]

No jos muotoilet kysymyksen noin niin tietenkään ei valtio vähennä porukkaa mistään koskaan.

Muotoillaan kysymys toisin: ihanko oikeasti meinaat että kaiken materiaalin tuottaminen kahdella kielellä maksaa saman kuin yhdellä ?

Ei tietenkään maksa. Materiaalikulut vain ovat mitättömät verrattuna henkilöstökuluihin, ja aika monet näistä lafkoista pystyvät vain nostamaan nuppilukuaan riippumatta tehtäväkuormasta. Piristäviä poikkeuksiakin on toki on.

 

[Rankkuri]

Ei tietenkään maksa. Materiaalikulut vain ovat mitättömät verrattuna henkilöstökuluihin, ja aika monet näistä lafkoista pystyvät vain nostamaan nuppilukuaan riippumatta tehtäväkuormasta. Piristäviä poikkeuksiakin on toki on.

Meinaatko, että kääntämiseen kuluva raha on pelkästään materiaalikuluja?

 

[Dopey]

Eihän tuokaan muutos poistaisi näitä kustannuksia, mutta opetuksessa kuusi tuntia viikossa voitaisiin käyttää johonkin järkevämpään kuin pakkoruotsiin.

Opportunity cost on todellakin valtiontaloudellisesti huomattavasti merkittävämpi tapa katsoa tätä asiaa, samaan tapaan kuin yleistä asevelvollisuuttakin. Olen ihan samaa mieltä siitä, että pakkoruotsi kannattaisi lopettaa, jos vapautunut opiskeluaika käytettäisiin esim. espanjan, kiinan tai venäjän opiskeluun. Luin itse kouluaikana pitkän ruotsin ja valinnaisen saksan, eikä kummallakaan ole ollut mitään työkäyttöä kun molemmissa maissa hoidetaan liikeasiat sujuvalla englannin kielellä. Lattareissa, Kiinassa tai Venäjällä ei niin hyvin pelkällä enkulla sitten pärjääkään.

 

[Dopey]

Mietin tässä, että minkälaisia säästöjä nää virkamiesten valtavien palkkojen leikkaukset tois? Jos ajatellaan kuntapuolella sellaista kolmen yksikön kokonaisuutta, johon kuuluu noin 110 työntekijää ja heistä 3 on viranhaltijoita niin kuinka merkittäviä säästöjä on odotettavissa?

Säästöjä verrattuna mihin? Samaan kokonaisuuteen 110 viranhaltijalla?

 

[Rankkuri]

Säästöjä verrattuna mihin? Samaan kokonaisuuteen 113 viranhaltijalla?

Ennen ja jälkeen virkamiesten palkkojen leikkauksen, kun suhdeluvut on tuota luokkaa. Ei voi olla niin vaikeata noinkin fiksulle kaverille.

 

[Jami2003]

Ei tietenkään maksa. Materiaalikulut vain ovat mitättömät verrattuna henkilöstökuluihin, ja aika monet näistä lafkoista pystyvät vain nostamaan nuppilukuaan riippumatta tehtäväkuormasta. Piristäviä poikkeuksiakin on toki on.

Kysyin materiaalin tuottaminen, en materiaalikulu. Tekisi mieli sanoa että älä leiki tyhmää

 

[Rankkuri]

Kysyin materiaalin tuottaminen, en materiaalikulu. Tekisi mieli sanoa että älä leiki tyhmää

Yleensä silloin kun tajuaa olevansa väärässä, rupeaa leikkimään tyhmää.

 

[Dopey]

Virkamiesten palkoista keskustelu on turhaa valtiontalouden tasapainotuksen kannalta, koska ei niin merkittäviin säästöihin tulla suostumaan kuin mitä valtiontalouden korjaaminen vaatisi. Parempi lähtökohta olisi miettiä, mitä tehtäviä yhteiskunnalta pitäisi kokonaan lopettaa ja miten verotuloja voisi nostaa parantamalla yksityisen sektorin työllisyyttä ja pidentämällä työuria. Nykypalettiin ei ole nykykustannuksilla enää kertakaikkiaan varaa ja kuilu on vuositasolla lähes 10 miljardia euroa ja tulee vielä merkittävästi kasvamaan työvoiman pienentyessä.

Oma ehdotukseni olisi radikaalisti pudottaa matalapalkka-alojen työnantajan kuluja, korvata toimeentulotukia ja työttömyysturvaa negatiivisella tuloverolla, lopettaa asevelvollisuus, nostaa eläkeikää ja muuttaa yritysverotusta niin, että takaisin Suomeen investoidusta voitosta ei tarvitsisi maksaa veroa. Valtiolle ja kunnille haluaisin lakisääteisen velvollisuuden parantaa työn tuottavuutta vähintään samassa tahdissa yksityisen sektorin kanssa.