Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Suomessa päästään aika hyvin duuniin vaikka opintojen alku viivästyy (paljon hakijoita, jossain määrin väärin kohdennetut aloituspaikat): http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=03/2012&id=193066e

Eläkeasioista, Suomessa on ns. defined benefit -sekamalli käytössä, jossa osa eläkkeistä on pay-as-you-go -periaatteella ja osa rahastoitu. Defined contribution, eli täysin rahastoiva malli, on monissa maissa käytössä myös. Poliittisesti vaihto on aika murhaava - jos vaihdetaan lennosta mallia, joutuu joku sukupolvi maksamaan tuplaeläkkeet. Ainakaan se ei ole lähitulevaisuudessa mahdollista ikärakenteen johdosta. Muutenkin eläkemaksu on käytännössä päätettävä yksilön puolesta, sillä muuten sitä ei kerry tarpeeksi (empiirinen havainto). Puhdasta pakkoa voidaan lieventää ns. libertaristisella paternalismilla, mitä jo Briteissäkin viime vaaleissa maalailtiin.
 
Timba79 sanoi:
Ja siellä koulussa ei läheskään kaikkien tartte maleksi kolmekymppiseksi. Kaikista turhinta on käydä ensin lukio ja sitten ammattikoulu. Todellista ajan haaskaamista. Toki ihmisten pitää saada kouluttautua, mutta ylikouluttaminen on aivan yhtä turhaa kuin päästää liian nuorena eläkkeelle. Ja sitähän voisi ottaa niitä joustavia eläkemalleja enempi käyttöön, eli osa-aikasta työtä vanhempana.
Click to expand...
Onhan se tosiaan vähän hassua että ensin on vaikka 3-4 vuotta amk:ssa ja sit töissä pitää alkaa ihan nollasta opettelee taas. Omat työkaverit on melkeinpä kaikki tradenomeja eikä kellään oo mitään hyötyä koulusta ollut. Kaikissa firmoissa on kuitenki ne omat järjestelmät ja hommat ja pitää opetella kuitenkin. Teknisellä puolella taitaa olla vähän paremmin asiat.
 
func sanoi:
Onhan se tosiaan vähän hassua että ensin on vaikka 3-4 vuotta amk:ssa ja sit töissä pitää alkaa ihan nollasta opettelee taas. Omat työkaverit on melkeinpä kaikki tradenomeja eikä kellään oo mitään hyötyä koulusta ollut. Kaikissa firmoissa on kuitenki ne omat järjestelmät ja hommat ja pitää opetella kuitenkin. Teknisellä puolella taitaa olla vähän paremmin asiat.
Click to expand...

Tämä kyllä pätee valitettavasti melkein jokaisella alalla. Taannoin oli tutkimus, jossa todettiin että keskimäärin 90% yliopistossa opetetuista asioista on sellaisia joihin ei normaalissa työssä joudu palaamaan. Tutkijat on tietenkin erikseen ja jotkut ammatit esim. lääkärit tai sairaanhoitajat.
 
No miksi työnantajat sitten vaativat tutkintoja jos niillä ei mitään tee? Eikö tässä ole vika nyt sitten työnantajissa/rekrytoijissa? Mitä se työnantaja siitä hyötyy, että assistentiksi haetaan tradenomia eikä järkevää täysi-ikäistä ihmistä. Voisi vielä maksaa vähemmän.
 
Tyggis sanoi:
Taannoin oli tutkimus, jossa todettiin että keskimäärin 90% yliopistossa opetetuista asioista on sellaisia joihin ei normaalissa työssä joudu palaamaan.
Click to expand...

Samaa mieltä. Näkisin kuitenkin, että yliopistokoulutuksen pääpaino ei olekaan suoraan ammattiin valmistaminen, vaan opettaa oppimaan. Joka paikassa joutuu kuitenkin opettelemaan talon työkalut, prosessit ja toimialan, mutta yliopistokoulutus tarjoaa pohjan tuolle oppimiselle.
 
rullaverho sanoi:
No miksi työnantajat sitten vaativat tutkintoja jos niillä ei mitään tee?
Click to expand...

Esim siksi, että koulutus voidaan nähdä testinä siitä, että kuinka hyvin suoriutuu sillä alalla. Ei älykkyystestin tekeminen ketään älykkäämmäksi tee, mutta mieluummin valitsee intellektuaaliseen työhön sellaisen, joka pärjäsi hyvin älykkyystesteissä.


priority sanoi:
Joka paikassa joutuu kuitenkin opettelemaan talon työkalut, prosessit ja toimialan, mutta yliopistokoulutus tarjoaa pohjan tuolle oppimiselle.
Click to expand...

Onko tästä mitään näyttöä?
 
darvinisti sanoi:
Onko tästä mitään näyttöä?
Click to expand...

En tiedä onko tuosta tutkimuksia, mutta ainakin omakohtaiset kokemukset ICT-puolelta tukevat tuota vahvasti.

Esimerkiksi itselle on ollut paljon hyötyä yliopistossa käydyistä perus- ja aineopinnoista. Noissa kun on käytä läpi tietotekniikan perusteet ja teoriat (mm. tietoliikenne, digitaalitekniikka, signaalinkäsittely, ohjelmointi, tietokonearkkitehtuurit, yms.), niin työssäoppimisessa voi keskittyä niihin firman työkalujen ja toimenkuvassa tarvittavien teknologioiden yksityiskohtien opiskeluun. Toisekseen opinnoista saadulla laajalla pohjakoulutuksella on helppo siirtyä eri tehtäviin ilman suurempaa opiskelua.

Tällaisesta alansa pohjatiedot osaavasta kaverista firma saa pienellä koulutuksella pätevän kaverin lähes tehtävään kuin tehtävään. Sen sijaan satunnaisen kouluttamattoman "järkevän täysi-ikäisen" kaverin kouluttaminen samoihin tehtäviin onkin monta kertaluokkaa hankalampi tehtävä.
 
Eli tarkoititkin, että opitaan ammatin perusteita eikä että opitaan oppimaan. Ei se kerro oppimisen parantumisesta vaan oppimisesta.
 
Se auttaa oppimaan jos tietää mistä sitä tietoa löytää, miten sitä kannattaa lukea ja soveltaa. Parhaassa tapauksessa sitä (tietoa) voi jopa analysoida kriittisesti, mutta moinen taitaa olla jo kuolemaan päin oleva suuntaus.
 
Mutta kun eläkejärjestelmä on suunniteltu toimivaksi osittain niin, että osa meidän maksetuista eläkerahoista rahastoidaan, ja osalla (huomattavasti suuremmalla) maksetaan nykyisten eläkkeensaajien eläkkeet. Emme me niitä siis varsinaisesti uudestaan maksa, kun rahat ovat menneet edellisen sukupolven eläkkeisiin.

Onhan se vähän pyramidihuijaus kun meidän ikäluokka onkin paljon pienempi.

Ultimecia sanoi:
Mun mielestä on ihan vinksahtanutta, että meidän vanhempien ikäluokka on maksanut koko ikänsä, että saisi eläkettä, ja meidän pitäisi sitten maksaa ne uudestaan. Missä rahat? Samanlaista rahanpesua kuin kaupunkien vuokra-asunnot.
Click to expand...
 
Mä en kyllä edelleenkään ymmärrä tuota eläkeiän nostoa. Jos töitä ei ole ylipäätään, niin miksi helvetissä pitää nostaa eläkeikää? Vanhemmasta päästähän niitä työntekijöitä potkitaan poiskin, kun palkat nousevat työuran myötä on työnantajalle ei-mieleisiksi eikä vanha työntekijä ole muutenkaan tehokas (eikä trendikäs). Samalla meillä valmistuu kortistoon kasakaupalla nuoria, joista osa jää sinne pahimmassa tapauksessa loppuelämäkseen.. Kertokaa nyt joku mulle, miten siis eläkeiän nosto käytännössä toimii, kun en kerta tajua.
 
Stash sanoi:
Mä en kyllä edelleenkään ymmärrä tuota eläkeiän nostoa. Jos töitä ei ole ylipäätään, niin miksi helvetissä pitää nostaa eläkeikää? Vanhemmasta päästähän niitä työntekijöitä potkitaan poiskin, kun palkat nousevat työuran myötä on työnantajalle ei-mieleisiksi eikä vanha työntekijä ole muutenkaan tehokas (eikä trendikäs). Samalla meillä valmistuu kortistoon kasakaupalla nuoria, joista osa jää sinne pahimmassa tapauksessa loppuelämäkseen.. Kertokaa nyt joku mulle, miten siis eläkeiän nosto käytännössä toimii, kun en kerta tajua.
Click to expand...

Ihan sillä tavalla, että saadaan laskettua ihmisten eläkkeitä. Menee niihin sitten vähemmän rahaa, kun todella moni joutuu olemaan työttömänä vuodet 55 - 65. Sehän se ainoa agenda tässä on. Ja saadaan työvoimaa vielä hieman nöyremmäksi kaupanpäällisiksi.

Tosin yleinen kulutus ja ostovoima tästäkin laskee.
 
darvinisti sanoi:
Eli tarkoititkin, että opitaan ammatin perusteita eikä että opitaan oppimaan. Ei se kerro oppimisen parantumisesta vaan oppimisesta.
Click to expand...

No joo. Pääpaino on toki ammatin perusteiden ja teorian opiskelussa, mutta kyllä tuossa yhtälailla kehittyy myös opiskelutekniikat (ts. oppii oppimaan).
 
HoF sanoi:
Ihan sillä tavalla, että saadaan laskettua ihmisten eläkkeitä. Menee niihin sitten vähemmän rahaa, kun todella moni joutuu olemaan työttömänä vuodet 55 - 65. Sehän se ainoa agenda tässä on. Ja saadaan työvoimaa vielä hieman nöyremmäksi kaupanpäällisiksi.
Click to expand...
Mutta jos kuitenkin julkinen sektori on paisunut, niin eikö julkisten alojen palkkojen maksu työvuosina 63-75 (esim.) tulisi jo kalliimmaksi kuin eläkkeiden maksu? Yksityisellä puolella nosto tietysti hyödyttäisi, mutta ei kai sitä eri sääntöjä eri sektoreille voi olla.

Luulen, että tuo jälkimmäinen mainitsemasi on lähempänä sitä todellista syytä..
 
Start uppeja pitäisi tukea selvästi enemmän. Entistä isompaa rahastoa pystyyn, sekä kehitysryhmää joka pystyy antamaan niille myös strategisia neuvoja. Suomessa on paljon fiksuja yritysjohtajia, jotka olisivat omien puheidensa mukaan myös valmiita auttamaan Suomea. Ilman menestyviä uusia yrityksiä ei Suomella ole tulevaisuudessa uusia työpaikkoja tarjolla. Innovaatiotoiminnan tukemiseenkin kannattaisia satsata entistä enemmän rahaa. Se ei tietenkään ole niin helppoa ja edut eivät välttämättä ole näkyvissä lyhyellä tähtäimellä.

Energiaveroleikkuri on hyvä keino parantaa kilpailukykyä. Sen tuoma tuotannon lisäys Suomessa ylittää sen tuomat veromenetykset. Myös muiden verojen kohdalla asiaa kannattaisi tutkia perusteellisesti. EU:n suhteen Suomen pitää pystyä ajamaan omia etujaan sopivissa määrin. Esimerkiksi dieselin verotuksen nostaminen bensiinin tasolle olisi melkoinen murha Suomen kumipyörien varassa toimivalle logistiikalle.

Julkisen sektorin toimintaa pitää tehostaa. Terveydenhuollon tehostaminen on ajankohtaista ja välttämätöntä. Tällä pystytään saavuttamaan suuria säästöjä, sekä parempi terveydenhuollon taso. Kuntaliitokset tuovat säästöjä, mutta myös ongelmia. Kuntien on vaikea tietää toisten kuntien taloudellista tilannetta; kuka haluaa yhdistyä kunnan kanssa, jonka koulut ja sairaalat ovat niin homeesta mätiä, että ne vaativat valtavia peruskorjauksia. Kunnat ovat käyttäneet laitosten huoltoon liian vähän rahaa vuositasolla ja tämä tulee kostaututumaan lähitulevaisuudessa.

Valtion pitää tukea yritystoimintaa sopivilla veronkevennyksillä ja järkevillä tukitoiminnoilla. Julkisen talouden toimintaa pitää tehostaa selvästi. Liittojen asema Suomessa on merkittävä kilpailukykyä heikentävä tekijä, joka luo myös epävarmuutta tulevaisuudesta. Tämä vaikuttaa myös ulkomaalaisten halukkuuteen investoida Suomeen. Mielestäni valtion pitäisi vain jyrätä liittojen yli neuvotteluissa, joissa yhden liiton liian suurien etujen tavoittelu aiheuttaa Suomen kansantaloudelle mahdollisesti miljardien menetykset. Varsinkin kun tietyissä liitoissa vaikuttaa olevan päättäjinä henkilöitä, jotka eivät pysty katsomaan asioita koko kansantalouden pitkän aikavälin kannalta. He haluavat vain ajaa liitoilleen mahdollisimman hyvät lyhyet sopimukset. Kaikille osapuolille edes tyydyttävästi sopivat pidemmän aikavälin sopimukset toisivat kaikille liitoille etuja, kun koko kansantalouden tila kohenisi.
 
Stash sanoi:
Mutta jos kuitenkin julkinen sektori on paisunut, niin eikö julkisten alojen palkkojen maksu työvuosina 63-75 (esim.) tulisi jo kalliimmaksi kuin eläkkeiden maksu? Yksityisellä puolella nosto tietysti hyödyttäisi, mutta ei kai sitä eri sääntöjä eri sektoreille voi olla.

Luulen, että tuo jälkimmäinen mainitsemasi on lähempänä sitä todellista syytä..
Click to expand...

Ei nyt sentään. Ovatko kaikki julkisella puolella työskentelevät siellä turhaan vai pitääkö heidät korvata jollain toisella työntekijällä kun eläkkeen aika tulee? Tietenkään eivät ole ja tietenkin pitää. Kun ihminen on töissä, niin hän tuottaa jotain (palvelua, tuotteita jne) ja maksaa vielä verojakin. Eläkkeellä taas vaan kulutetaan.

Ongelma tässä eläkejutussa on se että me suomalaiset elämme pitempään kuin ennen, joten pikkuhiljaa siirtyy eläkkeelle koko ajan porukkaa joiden eliniänodote onkin paljon pitempi kuin oltiin aluksi laskettu. Ja lisäksi nyt siirtyvät vielä ikäpolvet jotka ovat suurempia kuin seuraavat ikäpolvet eli jatkossa meillä on pikkuhiljaa kerääntynyt iso määrä mummoja ja ukkeja hoidettavaksi. Se eläkekertymä mitä kukin on kerännyt oman työuransa aikana ei riitä kattamaan sitä aikaa kun ollaan eläkkeellä. Suhde on muuttunut ja nyt pitäisi korjata se. Tai ottaa velkaa..
 
Mutta Zimpanssi, vastaahan noihin aiempiin ihmettelyihini: 1. Miten nostaa eläkeikää, kun töitä ei ole nykyisellekään joukolle ja työttömyysprosentti kasvaa koko ajan? (Mistä seuraa väkisinkin se, että sitten ovat nuoret työttöminä, ja kuten tiedämme, nuorisotyöttömyys vasta ongelmallista onkin) Jo 2 vuoden eläkeiän nosto lisää työvoimaa markkinoilla 5 prosentilla, joka on sitten pois työttömien työllistämisestä. 2. Nyt jo vanhemmasta päästä potkitaan ja yt-neuvotellaan pois porukkaa, kun he ovat joko tehottomia tai ikälisineen ja korotuksineen liian kalliita työnantajalle. Ei se eläkeiän nosto siis ole pelkästään työntekijästä kiinni, vaan miten velvoitetaan myös työnantajat tähän?

Plus että se nosto ei sanomalla toimi. Jos ihmiset ei jaksa niin eivät jaksa, hommaan pitäisi panostaa työkykyä ja -hyvinvointia parantamalla. Kyllä mä luulen että ihmiset haluavat jatkaa töissä jos vain siihen kykenevät ja töitä on. Lisäksi nyttenkin on paljon eläkeläisiä, jotka tekevät vuosia sijaisuuksia ja osa-aikatyötä, mistä saavat jotakin alinta minimipalkkaa (vaikka olisivat olleet samassa työssä 40 vuotta!) ja maksavat hirvittäviä veroja. Eläkeläisten työssäkäynti on siis nyt tehty todella kannattamattomaksi, mikä on ihan ristiriidassa näihin suunnitelmiin nähden.

Pitää muistaa toinen puoli ongelmaa, joka on työnteon koneistuminen ja elinkeinorakenne, jossa vain julkinen sektori on kasvanut suhteessa väestömäärän kasvuun. 60-luvulta lähtien työpaikkojen määrä tuotannossa ja yksityisellä puolella on vain vähentynyt. Jos ei töitä ole ja ihmisiä on (ja ne elävät pitkään), siinä ei vaan auta että käsketään olemaan pidempään töissä. Ongelma on aina jossakin päin väestörakennetta: jos iäkkäät velvoitetaan töihin niin meillä on enemmän työttömiä nuoria ja keski-ikäisiä. Jos heitä taas halutaan järjestää töihin, on potkittava pois hitaampia vanhoja tai muuten huonoja työntekijöitä. Ainoa todellinen ratkaisu olisi minusta sellainen, jossa joko onnistuttaisiin luomaan tyhjästä paljon lisää työpaikkoja (joka jo koneistumisen vaikutusten vuoksi vaikuttaa mahdottomalta, innovaatioteollisuus ei tässä paljon paina) tai sitten laskettaisiin elintasoa, ja onnistuttaisiin siirtämään ihmisten työpanosta vapaaehtoistyöhön, jolla tuotettaisiin osa palveluista. Silloin puhuttaisiin yhteiskunnasta, jossa jokainen ei vain valvo oman vapaa-aikansa ja etujensa perään vaan asioita huolehdittaisiin yhdessä, kuten kuuluukin.
 
Back
Ylös Bottom