Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


narrisonford sanoi:
Sveitsiläisillä kotitalouksillahan on aika perkeleesti velkaa.[...]

Jos nuo velat suhteutetaan käytettävissä oleviin tuloihin, niin sveitsiläisten kotitalouksien osalta luku on yli 200 %. Suomessa vastaava luku on n. 120 %.
Click to expand...

Joo mie katoin, että Sveitsin valtionvelka on pudonnut yli 70%:n sinne 48 %:iin aika nopeasti - ilmeisesti re-leveraging käynnissä? :D Jännän tasainen tuo BKT:n kasvukin Googlen käppyröissä. Alkaa korkealta tasolta mutta kulmakerroin on suht loiva.
 
S-kolmonen sanoi:
Mitä nyt olet kuvitellut minun tarkoittavan elvyyttävällä finanssipolitiikalla? Reaalitalouteen välittyvät toimet ovat juuri sitä elvyytystä, jota kaivataan. Esimerkiksi juuri infrastruktuuriin investoiminen on hyvä, koska se työllistää suoraan ja välillisesti, sekä muutenkin vaihduttaa talouden dynamiikkaa vielä tulevaisuudessa. Enemmän ydinvoimalanrakennus lisää talouden kokonaiskysyntää kuin sijoittajien riskipitoisten luottojen suojaaminen. Energiaan investoiminen on mielestäni ihan kannatettavaa, mutta sen tuotantomuotoon ja parhaaseen ratkaisuun en lähde ottamaan sen enempää kantaa, kun en asiasta liikaa tiedä.

Ensin kirjoitat minun väittäneen leikkauspolitiikan lisäävän kasvua, mihin esimerkkinä olit antanut ydinvoimalan rakentamisen. Vähemmästäkin menee sekaisin. Oliko nyt jotenkin oleellista, etten muutama sivu sitten taputellut selkään, kun olit hoksannut ehdottaa ydinenergiaan investoimista? :)
Click to expand...

Joo oli älyttömän oleellista :D

Harmi vain että Suomen velanotto ei tällä hetkellä ole kovinkaan reaalitalouteen välittyvää elvyttävää finanssipolitiikkaa.

Katsoiko muuten kukaan suomalais ydinvoima asiantuntijan haastattelua joka oli siirtynyt tämän jonku venäläisen ydinvoimaa rakentavan firman johtavaksi asiantuntijaksi (tais olla ylen uutisissa). Venäläiset meinaavat vääntää melkoista bisnestä ydinvoiman rakentamisesta, ydinvoima sähkön myynnistä ja jätteen käsittelemisestä. Ja tällaisiin hankkeisiin rekrytoidaan suomalaista huippu asiantutemusta. Kyllä ärsyttää. Ei onnistuisi konsensus suomessa ikinä. Meillä ainut hyväksytty tulevaisuuden ala on joku kännykkäpelien vääntäminen...prkl.
 
Timba79 sanoi:
Pystyisihän sitä täälläkin lisäämään, mutta ei tule onnistumaan käytännössä.
Click to expand...

Joo kyllä varmaan jotain tekoaltaita voisi rakentaa, mutta melko hyvin se pontentiaali on jo hyödynnetty. Ja nyt siis tarkoitan suuria tuotantoyksilöitä, pien- ja mikrotuotantoa kyllä voidaan lisätä paljonkin, mutta se ei sitten enää olekkaan niin halpaa.
 
Ymmärtääkseni sveitsiliäisellä on korkea palkka kansatuotteeseenkin suhteutettuna ja matala verotus. Tämä antaa kykyä maksaa isompaa lainaa.
 
AKT sanoi:
Joo kyllä varmaan jotain tekoaltaita voisi rakentaa, mutta melko hyvin se pontentiaali on jo hyödynnetty. Ja nyt siis tarkoitan suuria tuotantoyksilöitä, pien- ja mikrotuotantoa kyllä voidaan lisätä paljonkin, mutta se ei sitten enää olekkaan niin halpaa.
Click to expand...

Minä tarkoitin lähinnä sitä, että vastustus on niin suuri että ei tule onnistumaan. En sitä etteikö se teknisesti olisi mahdollista.
 
AKT sanoi:
Vesivoimahan on halvinta mitä löytyy, sääli että sitä ei Suomessa mitenkään liikaa ole.
Click to expand...

Tuuli ja vesivoimaloimat tuottavat n. 4% Suomen energian tarpeesta. Tuosta suomen vesivoimalat ja niiden energian tuotto. Koskia on rajoitettua määrä, eikä niitä riitä loputtomasti. Luonnonsuojelu alueet laajenee kokoajan, sekin rajoittaa vesivoimaloiden rakentamista. Aaltoenergia on mielenkiintoinen uusi vesienergian muoto. Ikävä kyllä täällä suomessa ei ole vuorovettä ja talvella on jäätä, joten suurimmat tuotot siitäkin jää saamatta.
 
lieska sanoi:
Tuuli ja vesivoimaloimat tuottavat n. 4% Suomen energian tarpeesta. Tuosta suomen vesivoimalat ja niiden energian tuotto. Koskia on rajoitettua määrä, eikä niitä riitä loputtomasti. Luonnonsuojelu alueet laajenee kokoajan, sekin rajoittaa vesivoimaloiden rakentamista. Aaltoenergia on mielenkiintoinen uusi vesienergian muoto. Ikävä kyllä täällä suomessa ei ole vuorovettä ja talvella on jäätä, joten suurimmat tuotot siitäkin jää saamatta.
Click to expand...

Mistä sä ton 4 % olet kaivanut? Käsittääkseni vesivoiman osuus suomessa on kohtalaisen suuri. Esimerkiksi tässä graafissa mainittu n. 17 %.
sahkontuotanto_energialahteittain_2011.png

Vai tarkoititko kokonaisenergian kulutusta, et pelkästään sähkön?
Tästä linkistä muuten näkee voimajärjestelmän tämänhetkisen tilan. Vesivoimalla tuotetaan tällä hetkellä hieman yli 1000 MW. Mutta ei mulla mitään muuta tähän aiheesen ollut, kunhan vaan totesin, että vesivoima on halvinta tuottaa. Seuraavana sit taitaa olla ydin ja sen jälkeen tuuli. Ja nyt siis puhun tuotantokustannuksista.

Toi aaltovoima sinällään on ihan mielenkiintoinen kehitelmä, mutta tietääkseni voimaloiden tehot ovat melko pieniä ja hyötysuhde ei kovin hyvä. Joten kyllä jos uusiutuvia energialähteitä halutaan Suomessa käyttää, ovat tuuli ja aurinko parhaat ratkaisut. Noista kahdesta tuuli toki Suomessa merkittävästi aurinkosähköä parempi.
 
Suomen pitäisi ehdottomasti päästä omavaraiseksi sähkössä, Öljyä meillä ei ole niin sitähän joudumme ostamaan mutta minun mielestä aivan järjetöntä tuoda sähköä muualta kun sen voisi täälläkin tuottaa ja jopa hyvällä tuurilla viedä muualle.
Lisää, ydinvoimaa,turvevoimaa,biovoimaa,jätteenpolttoa sekä tuulivoimaa. Hyvin prkl yksinkertaista. se raha jää suomeen jos raknetamisen palkataan suomalaisia. Esim turvevoima työllistää hyvin pienten kylien yrittäjiä.

En ole tietenkään politikko enkä etes mitenkään järkevä mutta tyhmältä tuntuu että tuolaisessa asiassa annetaan rahan virrata ulkomaille vaikka se saataisiin jäämään tännekki ja jopa lisäämään oman maan vientiä. Metsää,turvetta,jätteitä sekä tuulta piisaa täälläkin ja maapinta alaa johon rakentaa ydinvoimaloita.
 
Uutisissa hiljattain pyörinyt Lappeenrannan YO:n tutkimus laski tuulisähkön olevan edullisempaa kuin Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan tuottaman sähkön. Laskelmat ovat toki vain arvioita, mutta se nyt on ainakin selvää, että ydinsähkön kustannukset ovat nousseet rajusti ja tuulisähkön kustannukset ovat laskussa.
 
AKT sanoi:
Vesivoimahan on halvinta mitä löytyy, sääli että sitä ei Suomessa mitenkään liikaa ole.
Click to expand...

Vesivoimalaonnettomuudet tappavat enemmän kuin ydinvoima, joten kumma kun vihreät eivät sitä vastaan kapinoi yhtä kiivaasti.
 
Miten tuossa näkyy byrokraattien suuri määrä, muuten? Näyttäisi enemmänkin tavalta varmistua siitä ettei tukia makseta turhaan (pitäisi kai olla hyvä juttu?) tai että veroa ei kierretä maksamalla peiteltyä osinkoa tms (kreikka 2010-neva förget). Ruljanssista selviäisi tietysti yksinkertaisemmin esim. kotitalouskohtaisella verotuksella, jolloin varmaan ko. rouvakin voisi jättää työkkärireissun tekemättä kokonaan turhana :)
 
Nyt oli sen verta hyvä kirjoitus, että laitetaan kokonaisuudessaan:
Olemme viimeaikaisissa kirjoituksissamme korostaneet investointien merkitystä rahataloudessa uusien rahavirtojen ja efektiivisen kysynnän synnyttäjänä. Kun uusien investointien talouteen luomat rahavirrat kulkevat ostovoimana läpi talouden, ne synnyttävät eri sektoreilla taloudellista toimintaa kannustaen kotitalouksia kuluttamaan ja yrityksiä tuottamaan aikaisempaa enemmän. Synnyttämällä talouteen uusia rahavirtoja ja velkasuhteita investoinnit supistavat säästämisestä ja rahan hamstraamisesta seuraavaa rahatalouden kysyntävajetta ja takaavat yrityksille paremmat mahdollisuudet onnistua tuottamiensa hyödykkeiden myymisessä markkinoilla.

Yleensä finanssikriisin eli rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen seurauksena reaalitaloudelliset investoinnit supistuvat merkittävästi. Tämä on seurausta siitä, että investoinnit vaativat lähes aina ulkopuolista rahoitusta, jota maksuvalmiuden ja maksukykyongelmien kanssa painiskelevat rahoituslaitokset eivät pysty kriisiolosuhteissa yrityksille tarjoamaan. Kun rahavirrat tyrehtyvät ja talouden kokonaiskysyntä alkaa supistua, myös yritykset tulevat varovaisemmiksi investointihankkeidensa kanssa ja lopulta myös investointirahoituksen kysyntä tyrehtyy. Tämä johtaa taloudessa väistämättä taloudellisen aktiviteetin vähenemiseen ja työttömyyden kasvuun. Investointien ja työttömyyden välillä onkin rahataloudessa käänteinen yhteys.

Vuoden 2008 lopulla kärjistyneen globaalin finanssikriisin vaikutukset reaalitalouteen syntyivät niin ikään edellisen kuvauksen osoittamalla tavalla ja investointien määrä taloudessa väheni merkittävästi erityisesti vuoden 2009 aikana. Kuviossa 1 on esitetty investointien kasvu vuosineljänneksittäin Yhdysvalloissa sekä euroalueella. Kuviosta nähdään, että kriisin alkuvaiheissa investointien supistuminen oli hieman nopeampaa Yhdysvalloissa, mutta myös euroalueella investoinnit vähenivät nopeimmillaan selvästi yli 10 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2009 lopulla ja 2010 luvun alussa julkisen vallan aktiiviset elvytystoimet kuitenkin käänsivät investoinnit kasvuun jo vuoden 2010 toisella neljänneksellä sekä Yhdysvalloissa että euroalueella. Investointien muutoksen samatahtisuus kuitenkin päättyi vuoden 2011 lopulla, jonka jälkeen investointien määrä Yhdysvalloissa on kasvanut noin 5 prosentin vuosivauhtia, kun taas valtioiden rahoituskriisiin ajautuneen euroalueen investoinnit ovat jälleen alkaneet vähentyä.

Kuvio 1. Investointien kasvu vuosineljänneksittäin euroalueella ja Yhdysvalloissa vuosina 2008-2012 (Lähde: Eurostat)
Click to expand...
k0lp5h.png


Investointien kehityserot näkyvät suoraan myös työttömyyden kehityksessä (kuvio 2). Kun Yhdysvalloissa työttömyysaste on jatkanut pienentymistään vuoden 2009 lopusta lähtien, kääntyi euroalueen työttömyysaste uudelleen nousuun vuoden 2011 toisen neljänneksen jälkeen. Samaan aikaan investointien kasvu euroalueella lähes pysähtyi. Vuoden 2012 ajan investointien kasvu on ollut negatiivista, minkä seurauksena myös työttömyysaste on kohonnut nopeasti.

Kuvio 2. Työttömyysaste vuosineljänneksittäin euroalueella ja Yhdysvalloissa vuosina 2008-2012 (Lähde: Eurostat)
Click to expand...

afammv.png


Kuviot osoittavat selvästi, että euroalueen suurtyöttömyys on lopulta seurausta reaalitaloudellisten investointien riittämättömyydestä ja sitä seuraavasta kysyntävajeesta. Tällä hetkellä yritykset erityisesti euroalueen kriisimaissa, mutta myös paremmin menestyneissä pohjoisissa jäsenmaissa panttaavat investointejaan talouden rahavirtojen vähyydestä ja voittomahdollisuuksien heikkoudesta johtuen. Kun investoinnit eivät toteudu tänään, edellytykset investoinneille huomenna pysyvät heikkoina. Kun myöskään julkinen valta euroalueella ei ole halukas lisäämään julkisia investointeja, vaan sen sijaan etsii jatkuvasti uusia leikkauskohteita, ratkaisua työttömyyskriisiin ei ole näköpiirissä. Vaikka euroalueella rahoitusmarkkinat onkin EKP:n aktiivisuuden ansiosta saatu jossain määrin vakautettua, reaalitaloudellisiin investointeihin rahoitusta ei ole toistaiseksi tullut. Syvän ja pitkäkestoisen rahataloudellisen kriisin seurauksena investointihalukkuuden palauttaminen onkin erittäin vaikeaa.

Yhdysvalloissa kriisi pystyttiin sen syvyydestä huolimatta katkaisemaan valtion väliintulolla ja elvyttävällä talouspolitiikalla suhteellisen nopeasti, minkä seurauksena yritysten luottamus talouteen ja reaalitaloudellisiin voittoihin on palautunut. Vaikka elvytyksen seurauksena valtion alijäämät ovat kasvaneet merkittävästi, työttömyyttä on pystytty investointien suotuisan kehityksen ansiosta vähentämään jatkuvasti. Euroalueella sen sijaan suuret alijäämät yhdistyvät tällä hetkellä investointien supistumiseen ja työttömyyden kasvuun, mikä kertoo talouspolitiikan täydellisestä epäonnistumisesta.

Jotta euroalueella päästäisiin uudestaan samalle tielle Yhdysvaltojen kanssa, on talouspolitiikalla pyrittävä seuraavien kuukausien aikana lisäämään talouteen investointeja keinolla millä hyvänsä. Lisäämällä suoria julkisia investointeja valtio luo perusedellytykset yksityisille investoinneille, joiden toteutuminen edellyttää uskoa talouden rahavirtojen kasvuun tulevaisuudessa. Erilaisilla investointiavustuksilla, rahoitustoimenpiteillä ja verohelpotuksilla valtio voi kannustaa yrityksiä investoimaan ja luomaan siten edellytyksiä tulevaisuuden investoinneille. Kasvattamalla investointeihin kannustavien tukitoimien rinnalla tietoisesti alijäämiään valtio huolehtii siitä, että yritykset todella havaitsevat rahavirtojen ja kokonaiskysynnän kasvun taloudessa. Tärkeintä politiikassa onkin johdonmukaisuus ja viesti siitä, että taantumasta ja kysyntäkuopasta pyritään tästä eteenpäin määrätietoisesti eroon.

Suurin uhka tällaiselle politiikalle on ajatus julkisen sektorin budjetin tasapainottamisen tarpeesta, jonka seurauksena investointien ja investointiavustusten lisäämiselle sekä alijäämäisen kulutuksen hetkelliselle kasvattamiselle ei nähdä mahdollisuuksia. Tätä pelkoa voidaan toivottavasti vähentää sillä lupauksella, että investointien lähtiessä kasvuun julkisen sektorin verotulot lisääntyvät automaattisesti, vaikka verorakenteille ei tehtäisi mitään. Kun rahavirrat lisääntyvät taloudessa, myös valtion kassaan kulkeutuu kasvava määrä veroeuroja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että budjetit voidaan tasapainottaa lisäämällä (kirjanpidollisesti) tulopuolelle rohkeasti investointien kasvun synnyttämät verotulot, jolloin julkisen kulutuksen ja investointien leikkauksia sekä veronkiristyksiä ei tarvitse tehdä.

Jos euroalueen poliittiset päätöksentekijät ovat oikeasti huolestuneita kasvavasta työttömyydestä ja sosiaalisesta kriisistä, nyt alkaa olla viimeinen hetki toteuttaa nykylinjalle vaihtoehtoista talouspolitiikkaa. Luomalla edellytykset investointien kasvulle ja vähentämällä reaalitaloudellista luottamuspulaa eurolaivakin saattaa olla vielä käännettävissä. Aikailulla ja tiukkaan budjettikuriin sitoutumalla tämäkin mahdollisuus voidaan kuitenkin menettää.
Click to expand...

http://rahajatalous.wordpress.com/2013/01/28/yksin-talla-tyhjalla-tiella/
 
ibnz sanoi:
Miten tuossa näkyy byrokraattien suuri määrä, muuten? Näyttäisi enemmänkin tavalta varmistua siitä ettei tukia makseta turhaan (pitäisi kai olla hyvä juttu?) tai että veroa ei kierretä maksamalla peiteltyä osinkoa tms (kreikka 2010-neva förget). Ruljanssista selviäisi tietysti yksinkertaisemmin esim. kotitalouskohtaisella verotuksella, jolloin varmaan ko. rouvakin voisi jättää työkkärireissun tekemättä kokonaan turhana :)
Click to expand...

Luitko ollenkaan tuota viestiä? 90% kysymyksistä oli sellaisia että niillä ei ole mitään tekemistä sen tuen maksun tai maksamatta jättämisen kanssa tai ylipäätään sillä että niistä voisi vetää mitään johtopäätöksiä työllistyykö tämän yrittäjän vaimo siinä firmassa vai ei. Jos työllistyisi niin kai sitä mieluummin siellä olisi töissä kuin kortistossa? Mutta jos miehellä on vaikka raksafirma niin voiko olettaa ikänsä leipomossa työskennelleen työllistyvän sinne vain siksi että raksalla voi tehdä apuhommia? Tämä oli siis vain esimerkki, tuosta ei käynyt ilmi mitä firma teki tai mitä työttömäksi jäänyt vaimo teki.

Ja eikai se ole mikään yrittäjän velvollisuus työllistää kaikkia työttömäksi jääviä sukulaisia jollei a) ole töitä b) niillä työttömäksi jäävillä ole pätevyyttä siihen työhön?

Yrittäminen on suomessa melkein rikos!
 
narrisonford sanoi:
[...]
Click to expand...

Erinomaista settiä. Kukapa kertoisi nyt talousviisaille päättäjille, että ei - matalat korot esim. Iso-Britanniassa eivät tarkoita sitä, että talouspolitiikka on hoidettu hienosti ja markkinat ovat Luottavaiset(tm), vaan yksinkertaisesti siitä, että inflaation ja so. talouskasvun odotetaan olevan olematonta vielä kymmenen vuoden päästäkin.
 
Timba79 sanoi:
Luitko ollenkaan tuota viestiä? 90% kysymyksistä oli sellaisia että niillä ei ole mitään tekemistä sen tuen maksun tai maksamatta jättämisen kanssa tai ylipäätään sillä että niistä voisi vetää mitään johtopäätöksiä työllistyykö tämän yrittäjän vaimo siinä firmassa vai ei. Jos työllistyisi niin kai sitä mieluummin siellä olisi töissä kuin kortistossa? Mutta jos miehellä on vaikka raksafirma niin voiko olettaa ikänsä leipomossa työskennelleen työllistyvän sinne vain siksi että raksalla voi tehdä apuhommia? Tämä oli siis vain esimerkki, tuosta ei käynyt ilmi mitä firma teki tai mitä työttömäksi jäänyt vaimo teki.
Click to expand...

Heppu keskustelupalstalla olettaa että niillä on siellä Kelalla joku universaali tietokanta ja pankkien tiliotteet näpäytyksen päässä. Luuleekohan tuo, että jokainen ruutu tarvitsee täyttää ja laatikko ruksia?

Ja eikai se ole mikään yrittäjän velvollisuus työllistää kaikkia työttömäksi jääviä sukulaisia jollei a) ole töitä b) niillä työttömäksi jäävillä ole pätevyyttä siihen työhön?
Click to expand...

Eip, mutta pitää osoittaa että ei samalla nosta valtiolta rahaa ja tee duunia pimeästi. Tähänhän on ehdoteltu perustuloja tms helpotuksia, että helpottuisi tuo osoitusrumba ja pienenisi väliaikaisten ja pienten tulojen marginaalivero (eli pois leikkautuvat tuet kun tekee vähän palkkatyötä)

Yrittäminen on suomessa melkein rikos!
Click to expand...

Niin on tässä mielessä ihan eläminen yleensä. Kyllä niitä todistuksia vaaditaan ihan kaikilta hakijoilta.
 
ibnz sanoi:
Eip, mutta pitää osoittaa että ei samalla nosta valtiolta rahaa ja tee duunia pimeästi. Tähänhän on ehdoteltu perustuloja tms helpotuksia, että helpottuisi tuo osoitusrumba ja pienenisi väliaikaisten ja pienten tulojen marginaalivero (eli pois leikkautuvat tuet kun tekee vähän palkkatyötä).
Click to expand...

Työnantaja tekee työnantaja ilmoitukset ja työntekijä pitää taas huolen siitä ettei tee töitä pimeästi (ei hae korvauksia jos on töissä ja pitää huolen että palkasta peritään ennakonpidätykset jne...). Luuletko tosiaan että jollain erillisellä kyselykaavakkeella kaikki pimeän työn teettäjät tulevat omantunnon tuskiin ja ilmoittavat pimeät työntekijät. Tai pimeää työtä tekevä ilmoittaa työpaikkansa.

Timba on asian ytimessä, jos olet yrittäjä yhteiskunta automaattisesti olettaa että työllistät puolisosi ja kaikki ydinperheeseen luettavat (täysikäiset lapset ja vanhemmat jotka asuvat samassa osoitteessa) pimeästi ja yrittäjän velvollisuus on yrittää todistaa ettei näin asia ole. Samoin mitkään lippulappuset eivät oikeuta työttömyyskorvaukseen vaikka töitä ei yrityksellä olisikaan.

Jokaiselle ihmisellä on mahdollisuus työllistää yksityishenkilönä toinen yksityishenkilö. Miksei sitten aleta automaattisesti olettamaan että jos olet työtön niin teet töitä pimeästi jollekkin ja jos olet töissä niin teetät niitä töitä pimeästi.

Ymmärrätkö ongelman ?

e: rautakangesta: viranomaistahot voivat milloin tahansa tarkastaa ketä henkilöitä yrityksellä on töissä. Miksei tämä riitä viranomaiselle jos on kyse yrityksen omistajan puolisosta ?
 
Back
Ylös Bottom