- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 697
Vesivoimahan on halvinta mitä löytyy, sääli että sitä ei Suomessa mitenkään liikaa ole.
Pystyisihän sitä täälläkin lisäämään, mutta ei tule onnistumaan käytännössä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Vesivoimahan on halvinta mitä löytyy, sääli että sitä ei Suomessa mitenkään liikaa ole.
Sveitsiläisillä kotitalouksillahan on aika perkeleesti velkaa.[...]
Jos nuo velat suhteutetaan käytettävissä oleviin tuloihin, niin sveitsiläisten kotitalouksien osalta luku on yli 200 %. Suomessa vastaava luku on n. 120 %.
Mitä nyt olet kuvitellut minun tarkoittavan elvyyttävällä finanssipolitiikalla? Reaalitalouteen välittyvät toimet ovat juuri sitä elvyytystä, jota kaivataan. Esimerkiksi juuri infrastruktuuriin investoiminen on hyvä, koska se työllistää suoraan ja välillisesti, sekä muutenkin vaihduttaa talouden dynamiikkaa vielä tulevaisuudessa. Enemmän ydinvoimalanrakennus lisää talouden kokonaiskysyntää kuin sijoittajien riskipitoisten luottojen suojaaminen. Energiaan investoiminen on mielestäni ihan kannatettavaa, mutta sen tuotantomuotoon ja parhaaseen ratkaisuun en lähde ottamaan sen enempää kantaa, kun en asiasta liikaa tiedä.
Ensin kirjoitat minun väittäneen leikkauspolitiikan lisäävän kasvua, mihin esimerkkinä olit antanut ydinvoimalan rakentamisen. Vähemmästäkin menee sekaisin. Oliko nyt jotenkin oleellista, etten muutama sivu sitten taputellut selkään, kun olit hoksannut ehdottaa ydinenergiaan investoimista?![]()
Pystyisihän sitä täälläkin lisäämään, mutta ei tule onnistumaan käytännössä.
Joo kyllä varmaan jotain tekoaltaita voisi rakentaa, mutta melko hyvin se pontentiaali on jo hyödynnetty. Ja nyt siis tarkoitan suuria tuotantoyksilöitä, pien- ja mikrotuotantoa kyllä voidaan lisätä paljonkin, mutta se ei sitten enää olekkaan niin halpaa.
Vesivoimahan on halvinta mitä löytyy, sääli että sitä ei Suomessa mitenkään liikaa ole.
Tuuli ja vesivoimaloimat tuottavat n. 4% Suomen energian tarpeesta. Tuosta suomen vesivoimalat ja niiden energian tuotto. Koskia on rajoitettua määrä, eikä niitä riitä loputtomasti. Luonnonsuojelu alueet laajenee kokoajan, sekin rajoittaa vesivoimaloiden rakentamista. Aaltoenergia on mielenkiintoinen uusi vesienergian muoto. Ikävä kyllä täällä suomessa ei ole vuorovettä ja talvella on jäätä, joten suurimmat tuotot siitäkin jää saamatta.
Vesivoimahan on halvinta mitä löytyy, sääli että sitä ei Suomessa mitenkään liikaa ole.
Liikakansoitus lienee ympäristöongelmista suurin.Vesivoimalaonnettomuudet tappavat enemmän kuin ydinvoima, joten kumma kun vihreät eivät sitä vastaan kapinoi yhtä kiivaasti.
Eikös voitaisi palkata vähän lisää byrokraatteja:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=221212&tstart=0

Olemme viimeaikaisissa kirjoituksissamme korostaneet investointien merkitystä rahataloudessa uusien rahavirtojen ja efektiivisen kysynnän synnyttäjänä. Kun uusien investointien talouteen luomat rahavirrat kulkevat ostovoimana läpi talouden, ne synnyttävät eri sektoreilla taloudellista toimintaa kannustaen kotitalouksia kuluttamaan ja yrityksiä tuottamaan aikaisempaa enemmän. Synnyttämällä talouteen uusia rahavirtoja ja velkasuhteita investoinnit supistavat säästämisestä ja rahan hamstraamisesta seuraavaa rahatalouden kysyntävajetta ja takaavat yrityksille paremmat mahdollisuudet onnistua tuottamiensa hyödykkeiden myymisessä markkinoilla.
Yleensä finanssikriisin eli rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen seurauksena reaalitaloudelliset investoinnit supistuvat merkittävästi. Tämä on seurausta siitä, että investoinnit vaativat lähes aina ulkopuolista rahoitusta, jota maksuvalmiuden ja maksukykyongelmien kanssa painiskelevat rahoituslaitokset eivät pysty kriisiolosuhteissa yrityksille tarjoamaan. Kun rahavirrat tyrehtyvät ja talouden kokonaiskysyntä alkaa supistua, myös yritykset tulevat varovaisemmiksi investointihankkeidensa kanssa ja lopulta myös investointirahoituksen kysyntä tyrehtyy. Tämä johtaa taloudessa väistämättä taloudellisen aktiviteetin vähenemiseen ja työttömyyden kasvuun. Investointien ja työttömyyden välillä onkin rahataloudessa käänteinen yhteys.
Vuoden 2008 lopulla kärjistyneen globaalin finanssikriisin vaikutukset reaalitalouteen syntyivät niin ikään edellisen kuvauksen osoittamalla tavalla ja investointien määrä taloudessa väheni merkittävästi erityisesti vuoden 2009 aikana. Kuviossa 1 on esitetty investointien kasvu vuosineljänneksittäin Yhdysvalloissa sekä euroalueella. Kuviosta nähdään, että kriisin alkuvaiheissa investointien supistuminen oli hieman nopeampaa Yhdysvalloissa, mutta myös euroalueella investoinnit vähenivät nopeimmillaan selvästi yli 10 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2009 lopulla ja 2010 luvun alussa julkisen vallan aktiiviset elvytystoimet kuitenkin käänsivät investoinnit kasvuun jo vuoden 2010 toisella neljänneksellä sekä Yhdysvalloissa että euroalueella. Investointien muutoksen samatahtisuus kuitenkin päättyi vuoden 2011 lopulla, jonka jälkeen investointien määrä Yhdysvalloissa on kasvanut noin 5 prosentin vuosivauhtia, kun taas valtioiden rahoituskriisiin ajautuneen euroalueen investoinnit ovat jälleen alkaneet vähentyä.
Kuvio 1. Investointien kasvu vuosineljänneksittäin euroalueella ja Yhdysvalloissa vuosina 2008-2012 (Lähde: Eurostat)![]()
Investointien kehityserot näkyvät suoraan myös työttömyyden kehityksessä (kuvio 2). Kun Yhdysvalloissa työttömyysaste on jatkanut pienentymistään vuoden 2009 lopusta lähtien, kääntyi euroalueen työttömyysaste uudelleen nousuun vuoden 2011 toisen neljänneksen jälkeen. Samaan aikaan investointien kasvu euroalueella lähes pysähtyi. Vuoden 2012 ajan investointien kasvu on ollut negatiivista, minkä seurauksena myös työttömyysaste on kohonnut nopeasti.
Kuvio 2. Työttömyysaste vuosineljänneksittäin euroalueella ja Yhdysvalloissa vuosina 2008-2012 (Lähde: Eurostat)
![]()
Kuviot osoittavat selvästi, että euroalueen suurtyöttömyys on lopulta seurausta reaalitaloudellisten investointien riittämättömyydestä ja sitä seuraavasta kysyntävajeesta. Tällä hetkellä yritykset erityisesti euroalueen kriisimaissa, mutta myös paremmin menestyneissä pohjoisissa jäsenmaissa panttaavat investointejaan talouden rahavirtojen vähyydestä ja voittomahdollisuuksien heikkoudesta johtuen. Kun investoinnit eivät toteudu tänään, edellytykset investoinneille huomenna pysyvät heikkoina. Kun myöskään julkinen valta euroalueella ei ole halukas lisäämään julkisia investointeja, vaan sen sijaan etsii jatkuvasti uusia leikkauskohteita, ratkaisua työttömyyskriisiin ei ole näköpiirissä. Vaikka euroalueella rahoitusmarkkinat onkin EKP:n aktiivisuuden ansiosta saatu jossain määrin vakautettua, reaalitaloudellisiin investointeihin rahoitusta ei ole toistaiseksi tullut. Syvän ja pitkäkestoisen rahataloudellisen kriisin seurauksena investointihalukkuuden palauttaminen onkin erittäin vaikeaa.
Yhdysvalloissa kriisi pystyttiin sen syvyydestä huolimatta katkaisemaan valtion väliintulolla ja elvyttävällä talouspolitiikalla suhteellisen nopeasti, minkä seurauksena yritysten luottamus talouteen ja reaalitaloudellisiin voittoihin on palautunut. Vaikka elvytyksen seurauksena valtion alijäämät ovat kasvaneet merkittävästi, työttömyyttä on pystytty investointien suotuisan kehityksen ansiosta vähentämään jatkuvasti. Euroalueella sen sijaan suuret alijäämät yhdistyvät tällä hetkellä investointien supistumiseen ja työttömyyden kasvuun, mikä kertoo talouspolitiikan täydellisestä epäonnistumisesta.
Jotta euroalueella päästäisiin uudestaan samalle tielle Yhdysvaltojen kanssa, on talouspolitiikalla pyrittävä seuraavien kuukausien aikana lisäämään talouteen investointeja keinolla millä hyvänsä. Lisäämällä suoria julkisia investointeja valtio luo perusedellytykset yksityisille investoinneille, joiden toteutuminen edellyttää uskoa talouden rahavirtojen kasvuun tulevaisuudessa. Erilaisilla investointiavustuksilla, rahoitustoimenpiteillä ja verohelpotuksilla valtio voi kannustaa yrityksiä investoimaan ja luomaan siten edellytyksiä tulevaisuuden investoinneille. Kasvattamalla investointeihin kannustavien tukitoimien rinnalla tietoisesti alijäämiään valtio huolehtii siitä, että yritykset todella havaitsevat rahavirtojen ja kokonaiskysynnän kasvun taloudessa. Tärkeintä politiikassa onkin johdonmukaisuus ja viesti siitä, että taantumasta ja kysyntäkuopasta pyritään tästä eteenpäin määrätietoisesti eroon.
Suurin uhka tällaiselle politiikalle on ajatus julkisen sektorin budjetin tasapainottamisen tarpeesta, jonka seurauksena investointien ja investointiavustusten lisäämiselle sekä alijäämäisen kulutuksen hetkelliselle kasvattamiselle ei nähdä mahdollisuuksia. Tätä pelkoa voidaan toivottavasti vähentää sillä lupauksella, että investointien lähtiessä kasvuun julkisen sektorin verotulot lisääntyvät automaattisesti, vaikka verorakenteille ei tehtäisi mitään. Kun rahavirrat lisääntyvät taloudessa, myös valtion kassaan kulkeutuu kasvava määrä veroeuroja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että budjetit voidaan tasapainottaa lisäämällä (kirjanpidollisesti) tulopuolelle rohkeasti investointien kasvun synnyttämät verotulot, jolloin julkisen kulutuksen ja investointien leikkauksia sekä veronkiristyksiä ei tarvitse tehdä.
Jos euroalueen poliittiset päätöksentekijät ovat oikeasti huolestuneita kasvavasta työttömyydestä ja sosiaalisesta kriisistä, nyt alkaa olla viimeinen hetki toteuttaa nykylinjalle vaihtoehtoista talouspolitiikkaa. Luomalla edellytykset investointien kasvulle ja vähentämällä reaalitaloudellista luottamuspulaa eurolaivakin saattaa olla vielä käännettävissä. Aikailulla ja tiukkaan budjettikuriin sitoutumalla tämäkin mahdollisuus voidaan kuitenkin menettää.
Miten tuossa näkyy byrokraattien suuri määrä, muuten? Näyttäisi enemmänkin tavalta varmistua siitä ettei tukia makseta turhaan (pitäisi kai olla hyvä juttu?) tai että veroa ei kierretä maksamalla peiteltyä osinkoa tms (kreikka 2010-neva förget). Ruljanssista selviäisi tietysti yksinkertaisemmin esim. kotitalouskohtaisella verotuksella, jolloin varmaan ko. rouvakin voisi jättää työkkärireissun tekemättä kokonaan turhana![]()
[...]
Luitko ollenkaan tuota viestiä? 90% kysymyksistä oli sellaisia että niillä ei ole mitään tekemistä sen tuen maksun tai maksamatta jättämisen kanssa tai ylipäätään sillä että niistä voisi vetää mitään johtopäätöksiä työllistyykö tämän yrittäjän vaimo siinä firmassa vai ei. Jos työllistyisi niin kai sitä mieluummin siellä olisi töissä kuin kortistossa? Mutta jos miehellä on vaikka raksafirma niin voiko olettaa ikänsä leipomossa työskennelleen työllistyvän sinne vain siksi että raksalla voi tehdä apuhommia? Tämä oli siis vain esimerkki, tuosta ei käynyt ilmi mitä firma teki tai mitä työttömäksi jäänyt vaimo teki.
Ja eikai se ole mikään yrittäjän velvollisuus työllistää kaikkia työttömäksi jääviä sukulaisia jollei a) ole töitä b) niillä työttömäksi jäävillä ole pätevyyttä siihen työhön?
Yrittäminen on suomessa melkein rikos!
Eip, mutta pitää osoittaa että ei samalla nosta valtiolta rahaa ja tee duunia pimeästi. Tähänhän on ehdoteltu perustuloja tms helpotuksia, että helpottuisi tuo osoitusrumba ja pienenisi väliaikaisten ja pienten tulojen marginaalivero (eli pois leikkautuvat tuet kun tekee vähän palkkatyötä).