Tottakai tietää - ainakin 100M tarkkuudella, aika helposti kertaluokkaa tarkemminkin. Julkiset menot ovat, no, julkisia, ja ainakin yläraja humanitäärisen maahanmuuton kustannuksille olisi helppo laskea ihan vaan valtion ja maahanmuuttorikkaiden kuntien talousarvioista. Lisäksi meillä on lauma kriittisiä persukansanedustajia, jotka voivat tarvittaessa kysyä tätä virkamiehiltä, joiden palkkaduunina on etsiä kysymykseen vastaus. Tämä olisi jopa ihan kiinnostava tieto, mutta maahanmuuttokriittinen taloustiede tuntuu kroonisesti hylkivän tällaista asiapohjaista lähestymistapaa. En ole vieläkään saanut selville, onko kyseessä kyvyn vai halun puute.
Helppo laskea?
"Keskeinen ongelma on se, että on vaikea rajata ja määritellä sitä, mikä kaikki voidaan ja pitää laskea "maahanmuuton kustannuksiin". Vastaanottokeskusten määrärahat ovat esimerkki selkeistä menoeristä, mutta entäpä esimerkiksi seuraavat:
1) Rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien rikosuhreille aiheuttamat aineelliset ja ei-aineelliset vahingot? Poliisille, syyttäjälaitokselle, oikeuslaitokselle, vankeinhoitolaitokselle aiheutetut kulut? Entä ne epäsuorat kulut, jotka syntyvät siitä, että muiden asioiden käsittely esimerkiksi oikeuslaitoksessa ruuhkautuu. Suomen hallinto-oikeudet tukkeutuvat oleskelulupa- ja turvapaikkapäätöksiä koskevista valituksista. Kun maasta poistettava henkilö lennätetään poliisisaattueessa Afrikkaan, sekin maksaa messinkiä, mutta onko kyseessä maahanmuuton kustannus.
2) Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärille on muodostunut eräänlainen kotouttamis- ja suvaitsevaisuusteollisuus. Maahanmuuttajille räätälöidyt työhönohjausjärjestelmät, kielikoulutus, kulttuurivalmennus yms. yms. Voidaan ajatella, että ne ovat investointi tulevaisuuteen, ja että ilman niitä kyseiset maahanmuuttajat tulisivat tulevaisuudessa vielä kalliimmiksi veronmaksajalle, mutta toisaalta voidaan ajatella niinkin, että jos kyseiset maahanmuuttajat eivät olisi lainkaan maassa, vältyttäisiin sekä kotouttamisen että kotoutumisen epäonnistumisen aiheuttamilta kustannuksilta.
Vähemmistövaltuutetun toimisto ja sen aiheuttamat kustannukset. Jos maahan muuttaisi ainoastaan helposti kotoutuvia ja itsestään työllistyviä ihmisiä, maahanmuutto aiheuttaisi paljon vähemmän keskustelua ja kriittisiä asenteita, jolloin vähemmistövaltuutettua ja muita "rasismia" vastaan taistelevia viranomaisia ei tarvittaisi.
Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöt saavat sekä valtiolta että kunnilta runsaasti rahallista tukea toimintaansa. Ovatko nämä maahanmuuton kustannuksia?
3) Kun asuinalueen asukkaista n. 20% on maahanmuuttajia, kantaväestö, tai maksukykyinen osa kantaväestöstä, alkaa harkita poismuuttoa. Kun alueen haluttavuus vähenee, laskee myös siellä olevien asuntojen ja liiketilojen arvo. Onko tämä arvonmenetys maahanmuuton kustannus?
4) Kuka itse asiassa on maahanmuuttaja? Tämä kysymys on aika oleellinen puhuttaessa maahanmuuton kustannuksista. Lakkaako henkilö olemasta maahanmuuttaja saadessaan Suomen kansalaisuuden? Kuuluvatko hänen Suomessa syntyneet lapsensa yhtälöön, ja ovatko heidän aiheuttamansa kustannukset maahanmuuton kustannuksia? Suomessa maahanmuutto on melko nuori ilmiö, eikä meillä juurikaan ole kokemusta muista kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajista, mutta muualla Euroopassa on jo pitkään havaittu, että syrjäytyminen on ylisukupolvista.
5) Voidaan kysyä, onko ylipäänsä mielekästä laskea kaiken maahanmuuton nettovaikutusta. Maahanmuuttohan koostuu hyvin erilaisista tulijaryhmistä. On niitä, jotka selkeästi hyödyttävät yhteiskuntaa veronmaksajina ja osaajina. On niitä, joiden vaikutus on plus-miinus-nolla. Ja sitten on niitä, joiden tulo on selkeästi Suomen ja suomalaisten edun vastaista. Kannattaako näitä tulijoita käsitellä kokonaisuutena?"
http://www.halla-aho.com/scripta/lieksa_kasirysyn_partaalla.html
