Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Voitais ihan aikuisten oikeesti ottaa vaikka Trafi kasittelyyn. Kasi pystyyn, kuinka monella on oikeesti kokemusta yksityisena yrityksena Trafin kanssa toimimisesta? Anyone? Vai onko "kokemus" luokkaa "olen Trafilla toissa" tai "uskon ja luulen, etta ei ne 500 virkamiesta voi saada negatiivista talouskasvua aikaan".

Jos ei reaalimaailmassa ole kokemusta siita mita on virkamiesten byrokratia vs mita on toimia maassa, jossa sita byrokratiaa ei ole, on vaikea omalla maalaisjarjella ajateltuna antaa kommentteja Trafista talouskasvun mahdollistajana vai jonain aivan muuna. Ja samaan hengenvetoon, tarvitaanko samalla kaavalla toteutettua koneistoa jokaisessa virastossa ja valtion "firmassa".
 
http://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scplps/ecblwp10.pdf

Ihan johdannosta: ei ole laillista erota EMU:sta ilman että samalla eroaa EU:sta.

Eli jos eroamme eurosta pitää meidän myös neuvotella vapaakauppa-sopimukset EU:n kanssa uudelleen.
Ei niin vahvoista neuvotteluasemista..


Varoittakaa nyt kuitenkin etukäteen euroerosta, suomen päättäjät, että osaa ennen sitä ottaa omat euronsa mukaan ja hiipiä oikean Euroopan puolelle ennenkuin vapaa liikkuvuus loppuu..
 
iivili sanoi:
Eikös ainakin siinä Väyrysen uusimmassa aloitteessa ole kyse eurosta, eikä EU:sta. Mm. Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia kuuluvat EU:hun, mutteivat eurojärjestelmään. Tai no, vissiin Tanska on sitonut kruununsa euron arvoon ja on muutenkin vain olevinaan euroalueen ulkopuolella.

Öljy on yksi iso kysymys, mitä ei kovin usein julkisuudessa tuoda esille, kun puhutaan siitä, että euro vai markka. Koska kumminkin joudumme ja joutuisimme jatkossakin ostamaan öljyn taaloilla, niin sen suhteen on iso merkitys sillä, minkä arvoinen yleensä maassamme käytettävä valuutta on taalaan nähden.
Click to expand...

Tuontihyödykkeiden hintojen nousua olisi mahdollista kompensoida alentamalla verorasitusta. Viennin parantuessa valuutan arvo luonnollisesti vahvistuisi, jolloin tilanne tasapainottuisi. Merkittävin hyöty olisi verojen alentaminen, koska teoriassahan fiskaalinen tarve verottamiselle poistuisi. Lisäksi Valtio kykenisi pyörimään alijäämäisellä budjetilla – ilman, että velkaantuminen tapahtuu vieraassa valuutassa – jolloin yksityissektorin asema parantuisi huomattavasti.
 
Ranger sanoi:
Tuontihyödykkeiden hintojen nousua olisi mahdollista kompensoida alentamalla verorasitusta. Viennin parantuessa valuutan arvo luonnollisesti vahvistuisi, jolloin tilanne tasapainottuisi. Merkittävin hyöty olisi verojen alentaminen, koska teoriassahan fiskaalinen tarve verottamiselle poistuisi. Lisäksi Valtio kykenisi pyörimään alijäämäisellä budjetilla – ilman, että velkaantuminen tapahtuu vieraassa valuutassa – jolloin yksityissektorin asema parantuisi huomattavasti.
Click to expand...

Voin olla arveluissani ihan metsässä, mutta luulisin, että olet tainnut lukea Lauri Holapan ja hänen hengenheimolaistensa teorioita?

Eli kun päästään omaan valuuttaan, niin voidaan vain painaa sitä kun on tarvetta ja hoidetaan inflaatio pois verotuksella. Annetaan pankkien antaa lainoja vain 100 prosentin reservivaatimuksella ja keskuspankki säätelee rahan määrää. Viisaat virkamiehet analysoivat herkeämättä talouden tilaa ja sen perusteella objektiivisesti ja erehtymättä antavat rahapainolle kaasua tai jarrua.
 
Valtion maksukyvttömyys riski poistuisi omassa valuutassa toimiessaan.

Loppu mitä kirjoitin on ihan perusmakrotaloustieteen oppikirjakamaa.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä, ehdin jo huolestua :)

Suomella on pieni ongelma sen suhteen, että maa on kovin pieni ja kansalaiset köyhiä. Silloin kun vielä harjoitettiin omaa rahapolitiikkaa, niin kukaan ei lainannut meille markoissa. Ei tietenkään, kun suuret metsäyhtiön hoitelivat devalvaation aina kun tarvitsivat lisää kilpailukykyä. Omilla kansalaisilla taas ei tahtonut olla pätäkkää millä lainottaa valtiota (vrt esim. Japani).

Lisäksi omat kansalaiset taas ottivat ulkomaan lainoja heti kun saivat kun korot olivat sen verran matalia verrattuna Suomen korkoihin. Näistähän oli sittemmin pientä hämminkiä.

Eli ei se oma raha ihan täydellistä onnelaa ollut vaikka silloin ei tarvinnut huolehtia muidenkin valtioiden menoista.
 
Muistan lapsuudesta, kun £ oli noin 10mk, ja $ n.7mk. Siinä oli kuulkaas ulkomaanherkut hinnoissaan. Siihen kun vielä lisätään kaikenmaailman Soroksien mahdollisuus henkilökohtaisella varallisuudellaan vaikuttaa kääpiövaluutan valuuttakursseihin, niin en todellakaan kaipaa "vanhoja hyviä aikoja".
 
Kaiken mualiman Soroksien varalta tuossa joku vuosi sitten sekä Ruotsi, että Sveitsi loivat enteriä painamalla lisää valuuttojaan, koska ne Sorokset ryhtyivät ostelemaan Ruotsin kruunuja ja Sveitsin frangeja vähän liikaa turvavaluutoiksi. Muistelen vieläpä Sveitsin keskuspankin jonkun pampun sanoneen julkisuudessa suoraan, että teemme lisää ihan niin paljon kuin tarvitsee, emmekä siedä spekulantteja. Miksi Suomessa ei voitaisi toimia samoin?
 
Tuossa oli ongelmana se, että Sorokset ja kumppanit (tai melkein kaikki kynnelle kykenevät) ostivat kasapäin Sveitsin rahaa turvasatamaksi, mikä vahvisti entisestäänkin vahvaa valuuttaa vielä lisää. Pitääkseen huolta Sveitsin teollisuuden kilpailukyvystä, keskuspankki oli valmis hyräyttämään vaikka kaikki Sveitsin metsät seteleiksi laskeakseen valuutan arvoa. Näillä rahoilla ostettaisiin sitten esim. euroja ns. avomarkkinaoperaatiolla. Sveitsi löi siis nyrkin pöytään ja ilmoitti EUR/CHF kurssin olevan 1,20 läpi tuulen ja tuiskun.

Homma toimii siis tuohon suuntaan helpommin kuin toiseen. En ole expertti tälläkään alueella, mutta käsittääkseni näissä kahakoissa se tuppaa voittamaan, kuka pystyy lyömään enemmän paalua pöytään. Epäilen siis Suomen rahkeiden riittävyyttä. Jos tästä hilpaistaisiin takaisin markkaan, niin meillä olisi euromääräiset lainat vielä jäljellä kaventamassa pelitilaa kun kilpailukyvyn lisäksi sitäkin possaa pitäisi miettiä.

Jos huomasit, niin Sveitsi päästi frangin kellumaan, olikohan se tammikuussa. Löi aika lujaa markkinoilla, muistaakseni mm. Deutsche Bank menetti n. 100-200 miljoonaa. Toki voittajiakin oli. Jonkun kolme-neljä vuotta keskuspankki jaksoi taistella vastaan.
 
Ranger sanoi:
Tuontihyödykkeiden hintojen nousua olisi mahdollista kompensoida alentamalla verorasitusta. Viennin parantuessa valuutan arvo luonnollisesti vahvistuisi, jolloin tilanne tasapainottuisi. Merkittävin hyöty olisi verojen alentaminen, koska teoriassahan fiskaalinen tarve verottamiselle poistuisi. Lisäksi Valtio kykenisi pyörimään alijäämäisellä budjetilla – ilman, että velkaantuminen tapahtuu vieraassa valuutassa – jolloin yksityissektorin asema parantuisi huomattavasti.
Click to expand...

Suomellahan on track record kova matalalle verotukselle markka-aikana.

Suomella on tässä maailmassa muutama hyvä puoli: täältä pääsee muuttamaan vapaasti eu:n jäsenmaihin, tänne saa liikahtaa työvoimaksi jos tarve vaatii ja omaa varallisuuttaan ei ole pakko sitoa tänne. Mitään näistä ei ole mistä millään luopuisin.

Jos Suomesta tulisi uudestaan markka-maa, korkeat korot, pääomanvientirajoitukset, devalvaatiot ja ihan sysipaska jugoslaviatason ostovoima niin veikkaan että täältä lähtee muutama satatuhatta sielua karkuun.

Tervetuloa yli 100% autovero, maastamuuttorajoitukset, korkeat verot, 10% plus tasoa olevat korot, rajoitukset osakeomistuksiin ulkomailla, kielto vaihtaa paskamarkkoja oikeiksi rahoiksi, jokavuotiset devalvaatiot ja ihan perkeleen kallit tuontitavarat.

Vaan ei kans. Anteeksi siis verokarja eikun hallintoalamaiset tarvitse uudehkoja autoja, tai autoja ylipäätään, appelsiineja talviaikaan, uusia telkkareita, pesukoneita tai palkkaa. Ihan kivaa se on mennä vanhalla pappatunturilla konttorille tienaamaan 4 vuotta rahaa säästöön että voi ostaa pölynimurin ja maksaa 10 prosentin korkoa asuntolainoista jotka toki säilyy euromääräisinä. No onhan se hienoa tienata vuoden työllä rahat hikiseen autokannen alapuolella tehtyyn porauslauttareissuun Ruotsiin ja onhan se hienoa katsoa 10 vuotta vanhoja amerikkalaisia sarjoja vanhasta televisiosta kun parempiinkaan ei varaa ole.

Mopolla pääsee ja bussit kulkee. Autoihinhan ei varaa olisi kuin tehtaanjohtajalla ja käräjätuomarilla. Etelänmatkalle voisi päästä ehkä just ja just lääkärin palkalla.

Ja maastamuutto onnistuisi korkeitaan hikisesti Göteborgiin..
 
Nyt sekoitatte kiinteän ja kelluvan valuuttakurssin. Soroksen spekulaatio onnistuu vain kiinteää valuuttaa vastaan, ei kelluvaa.

Viennin heikentyessä valuutan arvo olisi samalla heikentynyt, joka automaattisesti olisi parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä. (vrt. Ruotsi.)

Jos valuutta vahvistuisi "liikaa" parantuisi kansalaisten ostovoima, mutta tällöin olisi tottakai keskuspankin mahdollista tehdä myös "sveitsit".
 
Viimeksi muokattu:
Meidän suomen ongelma on enemmänkin se että suomalaisen yhteiskunnan kustannustaso on niin jumalattoman korkea ettei täällä teollisuus pysy. Ja edelleen, maassa tavoitteena tulisi olla kansalaisten ostovoiman kehittäminen, ja halpatuotantomaat joka tapauksessa voi tehdä aina 100 e / kk / työläinen 14 h / d ja 6d/ vko ja 52 vko / vuosi. Ulkomaisen pääoman tehtailla ja vientiin.
Ei me saada kilpailukykyä noihin verrattuna ikinä.

Ei myöskään pidä. Sen takia tälläisissä kehittyneissä maissa tulee vaalia mahdollisimman hyvää elintasoa jolla voidaan houkutella osaajia myös muualta, ja pitää huolta siitä että oma väestö on mahdollisimman hyvin kilpailukykyistä sakkia.

Mukaan lukien ostovoimalla mitattuna.
Tärkeintä olisikin saada asumiskulut alas, Saksan tasolle. Vaikkapa sitten rajoittamalla asuntolainojen maksimipituus 10 vuoden mittaiseksi.
Helpommin sieltä tulee ostovoimaa kuin palkankorotuksista.
 
Näyttää se omalla valuuttalla eläminen toimivan ihan tyydyttävästi esim. Tanskassassakin, miksei sitten myös Suomessa? Eihän maiden talouksissa kuitenkaan ihan järkyttäviä eroja ole? Kiinnostaisi myös tietää että miten edes teoriassa pohjoismainen yhteisvaluutta toimisi.
 
Ranger sanoi:
Nyt sekoitatte kiinteän ja kelluvan valuuttakurssin. Soroksen spekulaatio onnistuu vain kiinteää valuuttaa vastaan, ei kelluvaa.
.
Click to expand...

Minuako tarkoitat? Sveitsin esimerkissä puhuin käsittääkseni molemmista tilanteista, ensin kiinteästä ja sitten kelluvasta.

Ceelon sanoi:
... Sveitsi löi siis nyrkin pöytään ja ilmoitti EUR/CHF kurssin olevan 1,20 läpi tuulen ja tuiskun....Jos huomasit, niin Sveitsi päästi frangin kellumaan, olikohan se tammikuussa..
Click to expand...

Lähinnä olen yrittänyt tuoda esiin sen, että markka, vapaasti kelluvanakaan, ei ole mikään autuas paratiisi joka parantaa kaikki ongelmamme.
 
^Lähinnä Jorma Bulkkinen ja Indica (tosin vaikutti läpältä lähinnä)

Ceelon sanoi:
käsittääkseni näissä kahakoissa se tuppaa voittamaan, kuka pystyy lyömään enemmän paalua pöytään. Epäilen siis Suomen rahkeiden riittävyyttä. Jos tästä hilpaistaisiin takaisin markkaan, niin meillä olisi euromääräiset lainat vielä jäljellä kaventamassa pelitilaa kun kilpailukyvyn lisäksi sitäkin possaa pitäisi miettiä.

Jos huomasit, niin Sveitsi päästi frangin kellumaan, olikohan se tammikuussa. Löi aika lujaa markkinoilla, muistaakseni mm. Deutsche Bank menetti n. 100-200 miljoonaa. Toki voittajiakin oli. Jonkun kolme-neljä vuotta keskuspankki jaksoi taistella vastaan
Click to expand...

Ei tiedä onko kyse jaksamisesta tai edes taistelemisesta. Frangien kysyntä on ollut markkinoilla suurta, ja keskuspankki on siksi myös frangeja tarjonnut, jotta Sveitsin vientiteollisuuden kilpailukyky on säilynyt.

http://www.ft.com/cms/s/0/cd48f618-a07c-11e4-9aee-00144feab7de.html#axzz3gAFsK3fc
 
Joo läppä, mutta noita Kekkoslovakkiaa haikailevia muumioita on kyllä pelottavan paljon, joten en yhtään ihmettelisi, jos joku tosiaan esittäisi suljettuja markkinoita, bilateraalista kauppaa "Neuvostoliiton" kanssa, ja kellumatonta markkaa takasin, ja Paavo Väyrystä Valtakunnanjohtajaksi!
 
Bonavar sanoi:
Näyttää se omalla valuuttalla eläminen toimivan ihan tyydyttävästi esim. Tanskassassakin, miksei sitten myös Suomessa? Eihän maiden talouksissa kuitenkaan ihan järkyttäviä eroja ole? Kiinnostaisi myös tietää että miten edes teoriassa pohjoismainen yhteisvaluutta toimisi.
Click to expand...

Tanskan kruunu on kytketty euroon, ruotsi sitten on aidosti omassa valuutassa.. On maiden talouksissa erojakin: Tanskassa on aika kova palkkataso ja toisaalta aika laaja-alaisesti yrityksiä: tuulivoimajätti vestasista maersk-laivayhtiöön. Jälkimmäisen kontteja näkee ihan näilläkin leveyksillä aika taajaan. Maassa myös kulttuuri on pitkä ja vanha, maailman vanhin yhtäjaksoinen monarkia. Etäisyys keskieurooppaankin on tosi lyhyt.

Jorma Bulkkinen sanoi:
Joo läppä, mutta noita Kekkoslovakkiaa haikailevia muumioita on kyllä pelottavan paljon, joten en yhtään ihmettelisi, jos joku tosiaan esittäisi suljettuja markkinoita, bilateraalista kauppaa "Neuvostoliiton" kanssa, ja kellumatonta markkaa takasin, ja Paavo Väyrystä Valtakunnanjohtajaksi!
Click to expand...

Elämä ihan ilman kärjistystä ja läppää on kamalaa ja hirveää kuivaa saharaa. Mutta totta toinen puoli. Näitä Kekkosen aikaa haikailevia persuja täällä maassa riittää.
 
Jos olisin päättämässä siitä, eroaako Suomi eurosta vai sitoutuuko se siihen tulevaisuudessakin, vaatisin ensiksi tiedon vahvoilta eurovaltioilta, miten euroa ja EU:ta tullaan lähivuosina muuttamaan.

Näin ei kannata jatkaa. Se on selvä. Euro on valuutta, joka ei tällaiselle valtioiden liittoutumalle sovi. Sopimusta tulee joko muuttaa tai eurosta tulee luopua. Ehkä jossain vaiheessa osa euroa käyttävistä valtioista siitä luopuukin ja osa jatkaa yhteisvaluutassa sellaisilla uusilla ehdoilla, jotka voisivat toimia.

Tällä hetkellä on hyvin vaikea uskoa, että työmarkkinoista tehtäisiin euroalueella kaikkialla samalla tavalla joustavat, tulonsiirrot yhteisen EU-budjetin turvin hyväksyttäisiin, verotusta harmonisoitaisiin ja jäsenvaltioiden omaa taloudellista valtaa rajoitettaisiin riittävästi, jotta yhteinen valuutta alueella oikeasti toimisi.
 
Foliohatustani löytyi Merkelin ja Junckerin allekirjoittama Bildenberg asiakirja, josta käy ilmi, että talousvaikeuksilla painostetaan jäsenmaita liittovaltiokehityksen suuntaan.
 
Back
Ylös Bottom