Minulle jäi mieleen vuosia sitten suorittamaltani kansantalouden perusteiden kurssilta, että Kreikalla on ollut tapana juurikin kikkailla rahapolitiikalla silloin kun heillä oli oma valuuttansa. Tämän sanoi tosin luennoitsija, joka oli saksalainen, eli ehkä puolueellinen
Hänen mukaansa maan asiat ovat olleet aina vähän miten sattuu, mutta korjauksia ei ole tarvinnut tehdä, kun rahapolitiikalla on voinut itsenäisemmin kikkailla. Nyt kun on yhteinen valuutta, niin se ei ole ihan niin simppeliä, ja paska osuu tuulettimeen lujempaa, koska riittäviä korjauksia ei maassa ole tehty.
Saatan muistaa toki väärinkin, enkä tarkemmin muista yksityiskohtia.
Tätähän kaikki maat jotka edelleen harjoittavat itsenäistä rahapolitiikkaa tekee. Tai oikeammin jos valuuttakurssi on vapaa niin markkinat pitää kurssin kansantalouden kilpailukykyä kuvaavalla tasolla joka sekunti. Eikä ne itsenäisen rahapolitiikan maat vapaaehtoisesti velkaannu vieraassa valuutassa vaan omassa.
Kuten mua viisaammat ovat sanoneet: kiinteitä valuuttakursseja , vapaita pääoman liikkeitä ja itsenäistä rahapolitiikkaa ei kaikkia kolmea voi yhtä-aikaa olla.
Nyt kun valuuttakurssi on jäsenmaan kannalta ulkoa annettu (kiinteä siis jäsenmaalle) ja pääoman liikkeet on vapaat, niin rahapolitiikkaa ei ole. Ja jos halutaan oma valuutta ja vapaat pääoman liikkeet niin kurssin täytyy olla kelluva (ja tätä myötä kuvastaa todellista kilpailukykyä)
Jos jostain syystä halutaan kurssia säätelemällä kontrolloida rahapolitiikkaa (eli käytännössä tehdä mitä suomi teki ennen 1980.luvun puoltaväliä) pääomien liikkeitä tulee rajoittaa. Kuten Suomessa tehtiin.
Käytännössä Kreikalle kannattavinta olisi rajoittaa pääomien liikkeitä ja ylläpitää edes jonkun tasoista oman valuutan arvoa. Koska uskoisin että kreikan oman rahan arvo vapailla markkinoilla devalvoituisi erittäin helvetisti. Ja ostovoima olisi täysin 0. Ja vientiä siellä ei oikein ole, joten ei kotimaista kuluttajaa kannattaisi tappaa. Ja markkinat toki tuppaa tunnetusti ylireagoimaan shokkeihin niin ylös kuin alaspäinkin.
Käytännössä tälläinen tilanne ei edes olisi mahdollinen omalla rahapolitiikalla missä valtiolainojen korkotaso olisi ollut kreikan riskejä kuvaava eikä mikään täysin kuvitteellinen "euroriski"
Sivuhuomiona nostan pk-seudun asuntomarkkinat ja asuntolainojen korkotason, olisiko se likimainkaan tällä hintatasolla ja korot näin matalalla ilman kroonista kriisiä jos olisimme markka-aikaa elävä pieni avotalous ja viitekorkomme helibor
Indican kanssa oltava tästä samaa mieltä. Ei ne tuosta pääse säästämällä tai kulukurilla tai verottamalla yli. Kyllä se on konkka ja velkojen resetointi ja uusi yritys sitten puhtaammalta pöydältä.
Eipä vaan tämäkään saanut mitään romahdusta aikaiseksi, vaikka sitä niin moni vesikielellä odotti. Eikai mikään muu olisi Kreikan kohdalla yllätys kuin että löytyisi joku järkevä ratkaisu...
Jep, juuri näin ja täysin selvä asia ollut jo vuodesta 2009.
Säästämisellä on kansantaloudessa niinsanottu finanssipoliittinen kerroinvaikutus, sillä talous on dynaaminen kokonaisuus. Joka tarkoittaa sitä että BKT laskee kerroin x säästösumma. Kerroin tyypillisesti tutkimusten mukaan on luokkaa 1.5, eli bkt laskee 15 mrd euroa jos säästetään 10. Ja koska velkaa mitataan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velkataakka kasvaa, kun velkaa yritetään hillitä säästöillä.
Vähän kun sammuttaisi tulipaloja polttoöljyllä.
Ja BKT kun on Y=c+g+i+x-m, eli yksityinen kysyntä, julkinen kysyntä, investoinnit, ja vienti vähennettynä tuonnilla.. Niin ideatasolla sinänsä g:tä alentamalla y alenee, mutta samalla velkaa voidaan lyhentää. Käytännössä kun vaan julkinen kulutus on jonkun toisen tuloa joka taas kuluttaa tulojaan ja se taas on jonkun tuloa, niin näennäisesti pieni vähennys julkisen sektorin kulutuksessa heijastuu kyllä laajasti muuallekin.
Kuten ollaan nähty, kreikka on velkaantunut siksikin kestämättömästi koska leikkaukset on laskeneet maan BKT:tä 30%
Ja jos BKT olisi nyt 30% korkeampi ei velkaantuneisuusaste olisi lainkaan niin hälyttävä. Nythän se on melkein 180% BKT:stä
