Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Jos näin on mennyt ennen, niin onko pakko mennä jatkossa?
Suomen Pankki: Elvytys vähentää vientiä | Yle Uutiset | yle.fi
Tarkoitan sitä, että Ruotsista voisi ottaa mallia siinä, että vientiteollisuuden palkat voisivat hyvin toimia ns. palkka-ankkurina. Kylläpä tuossa asiassa 2000-luvulla on pöljäilty, nosteltu julkisen puolen palkkoja ajoittain ehkä liikaa. Silti ko hepun kommentissa pisti silmiini "Kajanoja arvelee, että palkkojen nousu on johtunut osoittain elvyttävästä politiikasta.

– Meillä todennäköisesti olisi ollut heikompi työllisyys ja palkkakehitys kotimarkkinatoimialoilla, jos meillä ei olisi ollut näin voimakasta raha- ja finanssipoltiittista elvytystä kuin mitä meillä on ollut, Kajanoja puhuu."
Että mitenkä? Mitä rahapolitiikkaa? Ei meillä ole enää aika pitkään aikaan ollut omaa valuuttaa, jolla sitä rahapolitiikkaa olisi voinut tehdä. :confused:
 
Tämä velka-keskustelu ei taida olla vielä täällä:
http://areena.yle.fi/radio/1849194

"Monia väsyttää finanssikriisin vatulointi, täyttihän se kesällä jo viisi vuotta, mutta seuraava juttu saattaa selventää asioita. Miksi kehittyneet valtiot ja markkinat ovat ylivelkaantuneet? Mitkä ovat velkaantumisen perimmäiset syyt ja mahdolliset seuraukset? Tarvitaanko luovaa tuhoa ja velkakattoja? Voiko talouskriisejä ennustaa? Muun muassa näihin vastaa seuraavassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen."
 
Jos näin on mennyt ennen, niin onko pakko mennä jatkossa?
Suomen Pankki: Elvytys vähentää vientiä | Yle Uutiset | yle.fi
Tarkoitan sitä, että Ruotsista voisi ottaa mallia siinä, että vientiteollisuuden palkat voisivat hyvin toimia ns. palkka-ankkurina. Kylläpä tuossa asiassa 2000-luvulla on pöljäilty, nosteltu julkisen puolen palkkoja ajoittain ehkä liikaa. Silti ko hepun kommentissa pisti silmiini "Kajanoja arvelee, että palkkojen nousu on johtunut osoittain elvyttävästä politiikasta.

– Meillä todennäköisesti olisi ollut heikompi työllisyys ja palkkakehitys kotimarkkinatoimialoilla, jos meillä ei olisi ollut näin voimakasta raha- ja finanssipoltiittista elvytystä kuin mitä meillä on ollut, Kajanoja puhuu."
Että mitenkä? Mitä rahapolitiikkaa? Ei meillä ole enää aika pitkään aikaan ollut omaa valuuttaa, jolla sitä rahapolitiikkaa olisi voinut tehdä. :confused:

No jos se SP:n ekonomisti totes meidän rapolla EKP:n rapoa;), niin onhan se tänne periferiaan ollut liian kevyttä 2000-luvulla.
 
Et ole pyytänyt et, mutta sitä rajaa on sitä vaikeampi pitää mitä yksityiskohtaisemmin kertoo. Eikö se nyt riitä että vitun painavia lootia revittiin käsivoimin. Mitä sillä on väliä minkä muotoisia ne oli, mene itse jonkun vuokrafirman kautta repimään niitä jos niin kiinnostaa. Kysy missä on painavimmat niin voit tulla tänne sitten kertomaan miltä tuntui, tarkat mitat ja muodot jne.

Niin olen kyllä laatikoita käsivoimin nostellut aika kattavasti, eikä sen kokemuksen perusteella kuvauksesessasi ollut oikein mitään järkeä. Taisi käydä niin, että tarinaasi tuli tuntuvasti värikynää mukaan, mutta turhapa tästä on jauhaa enempää.
 
Lienee johtuu siitä, että siellä on 1000 virkamiestä enemmän verohallinnossa ;)

Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa | Yle Uutiset | yle.fi

Näkeehän sen tosiaan Kreikankin hyvästä sijoituksesta tuolla listalla, että verohallinnon virkamiesten lisääminen vie kohti onnelaa. Suomen kuuluisi investoita 100 000 hyväpalkkaista verovirkamiestä. Näin saataisiin mukavasti lisää kokonaiskysyntää ja talousongelmat olisivat ikuisiksi ajoiksi voitettu.
 
Lienee johtuu siitä, että siellä on 1000 virkamiestä enemmän verohallinnossa ;)

Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa | Yle Uutiset | yle.fi

Ihan tietämättömyyttäni kyselen: Onkohan Suomessa paljon virkamiehiä töissä kunnilla? Tämänkaltaisista tutkimuksista pystyy halutessaan tekemään virheellisiä (en väitä, että tämä olisi, en nimittäin tiedä). Hyvä esimerkki oli, kun jossain kauhisteltiin, kuinka Yhdysvallat ei käytä käytännössä yhtään rahaa koulutukseen. Kriittisempi tarkastelu osoitti, että Yhdysvallat ei todella käytä rahaa koulutukseen käytännössä lainkaan, vaan asiasta huolehtivat osavaltiot ja että Yhdysvalloissa koulutukseen käytetään julkista rahaa enemmän kuin suurimmassa osassa länsimaista. Väkilukuun/opiskelijamääriin suhteutettuna siis, absoluuttisesti mitattuna varmaan kertaluokkaa enemmän kuin missään muualla.
 
Niin olen kyllä laatikoita käsivoimin nostellut aika kattavasti, eikä sen kokemuksen perusteella kuvauksesessasi ollut oikein mitään järkeä. Taisi käydä niin, että tarinaasi tuli tuntuvasti värikynää mukaan, mutta turhapa tästä on jauhaa enempää.

Eipä sitä vaan tunnu olevan jos kuvittelet että puhun paskaa. Eikä haittaa mua yhtään jos niin luulet.
 
Luin ilmeisesti hieman hätäisesti uutisen, kun en huomannut, että YLEn uutisessa mainittiinkin lukuja. Eli Suomen valtiolla on töissä 78 000 työntekijää, kunnilla 432 000, eli yli 5-kertainen määrä. Tämä voisi selittää osittain sitä, miksi Suomessa on valtion virkamiehiä vähemmän kuin muissa EU-maissa, vaikka julkisen sektorin koossa edelle taitaa EU:ssa yltää ainoastaan Kreikka.
 
Employment in general government as a percentage of the labour force
gv-21-01.gif
 
On kyllä totta, että pelkkien julkisen sektorin työntekijöiden määrän tai suhteellisen osuuden tuijottelu on hieman ongelmallista. Julkisella sektorillahan voidaan tehdä myös tarpeellista työtä ja tehokkaasti. Ongelma on siinä, että ei ole mekanismia, joka takaisi tämän. Yksityisellä sektorilla kyseinen mekanismi on ns. luova tuho, eli kysyntää on vain asioille, joille on vapaaehtoisesti maksavia asiakkaita ja mikäli joku pystyy toimimaan tehokkaammin, niin tehottomammat poistuvat pikkuhiljaa.

Tämän takia ainot keino estää julkisen sektorin pöhöttyminen* olisi luoda paremmat kannustimet, joka lienee mahdotonta ja vaatisi käytännössä perustuslain voimakasta muokkaamista, joka vaatisi lähes täydellistä muutosta äänestyskäyttäytymiseen. Toinen vaihtoehto on kierrättää mahdollisimman vähän resursseja julkisen sektorin kautta, jolloin pöhöttymiselle ei ole mahdollisuutta. Tämä vaatisi myös suuren, mutta ensimmäistä esimerkkiä pienemmän muutoksen. Siihen riittäisi käytännössä veronalennukset, jotka rahoitettaisiin poistamalla valtion tehtäviä.

*Haen pöhöttymisellä sitä, että tehdään turhaa ja/tai tehottomasti.
 
Niin olen kyllä laatikoita käsivoimin nostellut aika kattavasti, eikä sen kokemuksen perusteella kuvauksesessasi ollut oikein mitään järkeä. Taisi käydä niin, että tarinaasi tuli tuntuvasti värikynää mukaan, mutta turhapa tästä on jauhaa enempää.

Eiköhän se kaseiinin alkuperäinen pointti ollut että viimekädessä raha ajaa kaiken muun edelle. Tässä tapauksessa työturvallisuuden edelle. Ja yrityskuvaa kaunistavat puheet on kauniita puheita.
Virallisesti alihankkijoilta vaaditaan sitä ja tätä ja tuota, käytännössä viime kädessä halpaa hintaa.
 
Eiköhän se kaseiinin alkuperäinen pointti ollut että viimekädessä raha ajaa kaiken muun edelle. Tässä tapauksessa työturvallisuuden edelle. Ja yrityskuvaa kaunistavat puheet on kauniita puheita.
Virallisesti alihankkijoilta vaaditaan sitä ja tätä ja tuota, käytännössä viime kädessä halpaa hintaa.

Nimenomaan näin, pointti ei missään vaiheessa ollut kilpailu siitä ketä valehtelee isoimmat lootat nostaneensa.
 
Eipä sitä vaan tunnu olevan jos kuvittelet että puhun paskaa. Eikä haittaa mua yhtään jos niin luulet.

Niin no, minä voi kyllä kertoa mitä olen tehnyt ja miksi niin olen tehnyt. Sinä taasen et osaa vastaa yksinkertaisiin kysymyksiin. Olet sanojesi mukaan kontissa trukin piikkien päältä repinyt raskaimpia laatikoita, vaikka kontissa yltää lattialta kattoon ja piikkien päältä on hemmetin huono repiä mitään. Sekin kuulostaa oudolta, että raskaimmat laatikot on lastattu ylimmäksi.

- - - Updated - - -

Eiköhän se kaseiinin alkuperäinen pointti ollut että viimekädessä raha ajaa kaiken muun edelle. Tässä tapauksessa työturvallisuuden edelle. Ja yrityskuvaa kaunistavat puheet on kauniita puheita.
Virallisesti alihankkijoilta vaaditaan sitä ja tätä ja tuota, käytännössä viime kädessä halpaa hintaa.

Tärkeitä asioita ei vain kannattaisi pilata keksimällä omiaan.
 
Niin no, minä voi kyllä kertoa mitä olen tehnyt ja miksi niin olen tehnyt. Sinä taasen et osaa vastaa yksinkertaisiin kysymyksiin. Olet sanojesi mukaan kontissa trukin piikkien päältä repinyt raskaimpia laatikoita, vaikka kontissa yltää lattialta kattoon ja piikkien päältä on hemmetin huono repiä mitään. Sekin kuulostaa oudolta, että raskaimmat laatikot on lastattu ylimmäksi.

- - - Updated - - -



Tärkeitä asioita ei vain kannattaisi pilata keksimällä omiaan.

Mä en ole huomannut että olisit kertonut mitään, en ole kyllä sun juttujasi pahemmin lukenutkaan.
Ymmärrätkö mikä ero sillä on, jos kertoo jostain duuneista kuinka perseestä ne on, tai laukoo jotain ympäripyöreitä kommentteja tyyliin ei ne niin pahoja nyt ole, ei voi olla. Toisella tyylillä ei ehkä kiinnosta kertoa kovin tarkkaan missä on ollut, ei tämä Suomikaan niin iso mesta ole. Joku ketä on nähnyt vähän paikkoja tunnistaa yhdestä termistä tai sanasta mitä paikkaa tarkoitetaan.
 
Mä en ole huomannut että olisit kertonut mitään, en ole kyllä sun juttujasi pahemmin lukenutkaan.
Ymmärrätkö mikä ero sillä on, jos kertoo jostain duuneista kuinka perseestä ne on, tai laukoo jotain ympäripyöreitä kommentteja tyyliin ei ne niin pahoja nyt ole, ei voi olla. Toisella tyylillä ei ehkä kiinnosta kertoa kovin tarkkaan missä on ollut, ei tämä Suomikaan niin iso mesta ole. Joku ketä on nähnyt vähän paikkoja tunnistaa yhdestä termistä tai sanasta mitä paikkaa tarkoitetaan.

Kyllä se jo selvisi, ettet voi noita epäloogisuuksiasi selittää. Ei tarvii enää keksiä uusia selityksiä.
 
Pelastaisivatko julkiset investoinnit Suomen?

Finnveran pk- ja kansainvälistymisrahoituksesta vastaava johtaja Katja Keitaanniemi totesi Talouselämässä (27.3.2015), että suomalaisilla pk-yrityksillä on poikkeuksellisen vähän omaa pääomaa. Oman pääoman vähyys rajoittaa sekä rahoituksen saatavuutta että riskinottokykyä, mikä vähentää investointeja. Oman pääoman kerryttämistä edesauttaisi etenkin ns. Viron yhteisöveromalli, jossa yrityksiä ei veroteta lainkaan yrityksen sisään jätetyistä voitoista.

"Jos yksityinen sektori ei velkaannu, niin julkisen sektorin on velkaannuttava" jotenkin näinhän se meni. Yllä oleva kirjoitus laittaa miettimään, mihin niitä euroja kannattaa kansantaloudessa laittaa: homekoulujen korjaamiseen vai veroremonttiin.
 
Suomi tarvitseekin tällä hetkellä nimenomaan lisää yksityisiä pääomia ja investointeja. Mitä tämän eteen voidaan tehdä? Yksityiset investoinnit lisääntyvät ja vähenevät tuottomahdollisuuksien mukaan. Investointien tuottoon vaikuttavat etenkin instituutiot (lainmukaisuusperiaate), verotus, työntekijöiden ja rahoituksen saatavuus sekä toiminnan helppous (sääntelyn vähyys). Suomen julkiset instituutiot ovat maailman huippua (vähäinen korruptio sekä viranomaistoiminnan tehokkuus), mutta työmarkkinamme ovat edelleen hyvin jäykät, riskirahoituksen saatavuudessa on ns. pullonkauloja ja sääntelymme on paikoin jopa naurettavan tiukkaa.

Malinen "unohtaa" eläimelliset vaistot. Investoinnit eivät lähde liikkeelle nollakoroissakaan, niin onko se syy sitten tuottomahdollisuuksissa:D
 
Malinen "unohtaa" eläimelliset vaistot. Investoinnit eivät lähde liikkeelle nollakoroissakaan, niin onko se syy sitten tuottomahdollisuuksissa:D

En tiedä ymmärsinkö nyt pointtiasi, mutta siinähän se juuri tuli tekstissä, että yritys ei voi kannattavasti hankkia uutta velkaa, koska velkaantumisaste niillä on jo valmiiksi mikä on. Eli tämä syö sitä tuotto-odotusta. Samaan syssyyn myönnän, että yritysrahoituksen tuntemus ei ole minun vahvinta aluetta:)
 
Malinen "unohtaa" eläimelliset vaistot. Investoinnit eivät lähde liikkeelle nollakoroissakaan, niin onko se syy sitten tuottomahdollisuuksissa:D

Tuossahan mainittiin, että tuotto-odotuksiin vaikuttavat mm. verotus ja sääntelyn vähyys, jotka ovat kummatkin suht. korkealla Suomessa ja trendi on nouseva. Ei tarvitse kovin paljoa seurata maailman menoa huomatakseen, että kyllä investointeja tehdään edelleen. Investoinnit pyritään tekemään kohteisiin, joissa arvion mukaan saa mahdollisimman hyvän tuoton mahdollisimman pienellä riskillä. Koska Suomeen ei tällä hetkellä hirvittävästi investoida ja trendi lienee yhä laskeva, niin se on vain merkki siitä, että sijoittajien analyysi Suomesta on "liian huono tuotto liian suurella riskillä", joka käy melko hyvin yksiin sen kanssa, että jo olemassa olevia yrityksiä siirtyy kiihtyvässä määrin mm. Viroon.
 
Back
Ylös Bottom