Joo toi on niin rasittavan tuttu tunne. Jos syö vaikka 100g suklaata niin sitä jo sen jälkeen voi ajatella että nojoo ihan sama, plussakaloreilla sitä jo valmiiks ollaan niin mennään sitten kunnolla.
En ole ollenkaan paras sanomaan (syömishäiriötaustaa kun on), mutta tuntuu monella olevan tämä sama, että kun jo meni 100 g suklaata niin kaikki on pilalla enivei ja eikun mättämään lisää.
Juuri tuossa menee pahasti metsään. Ensinnäkin, grammojen ja kaloreiden laskeminen on pitkässä juoksussa ihan v-tun turhaa meillä taviksilla (kisahifistelijät on sitten erikseen), jos elämäntavat ovat jotakuinkin terveelliset.
Et välttämättä edes ole plussakaloreilla suklaan syötyäsi. Energian kulutus ei ole tasaista joka päivä, ei sitä pysty laskemaan ja ruokienkin energiamäärät ovat vain arvioita. Ja ta-daa: ihan oikeasti 100 g suklaata (n 500 kcal) on kropallesi ihan sama! Mutta sepä ei olekaan ihan sama, jos tällaisen "sortumisen" päälle vedät sitten moninkertaisesti lisää.
En halua arvostella juuri sinua cilla, itsellä oli joskus myös tyylinä, että kaikki tai ei mitään, kun herkuteltiin niin sitten herkuteltiin oikein big time. Siitä vain tulee sekä psyykkisesti että fyysisesti kamala olo, ja pikku hiljaa olen oppinut, että 100 g suklaata oikeasti riittää, kun ravitsemus on kunnossa. Ei edes mahdu lisää, eikä tule morkkista, kun tietää, että moinen "ylimääräinen" 500 kcal ei näy eikä tunnu missään.