mistä motivaatio?

hölkkääjä

Liittynyt
22.10.2005
Viestejä
2 695
Elikkä:
Kuinkas kauan lössit on täällä treenannu kukin omaa lajiaan?
entä onko ketään ''pelottanut että into lopahtaa :rolleyes: ''
mua pelottaa et jos mulla vaa yhtäkkii tulee joku et lopahtaa into kuntoilun ku kesällä harrastin skeittaamista ja sit lopetin ku meni into. mut siin on kyl erona et en kehittyny siin yhtää. entä mistä saatte motivaationne?

on vähän tylsää joten tekaisin threadin jossa saa vapaasti jauhaa:anssi:
 
Mulla ei ole tuohon vastausta. Itteäki pelottaa sama asia, koska tiedän tisetäni sen, että innostun kaikesta aina täysillä ja innostus lopahtaa lähes aina jossain vaiheessa. Kuntoilkuin on monesti jäänyt siihen, että on alotanu liian innokkaasti. Esim. 4 kertaa salilla viikossa ja 3 kertaa lenkillä. Alussa hirvee draivi ja lepopäivinä ei vain voi levätä vaan jos ei salille niin sitten lenkkipolulle. Sehän tyssähtää siihen, että energia loppuu kesken ja kaikki alkaa vituttaan ja lopettaa koko jutun...

Ois kiva saaha jotain vinkkejä. Ehkä se tulikin siinä, että aloittaa lepposasti ja kevyesti.
 
joo :) mul ei oo ainakaa vielä tullu mitää moista ja ku nyt on ihan selvät sävelet et mitkä on tavotteet ja ohjelmanki oon saanu :)
mut mitä ootte mieltä ku mun paino indeksi on 17 et onko mahollist et mul on vatsas sen verta rasvaa et sixpack ei näy vai johtuuko se siitä mitä kaikki on tolkuttanu et siel ei viel oo lihaa tarpeeks et ne näkyis? :)
 
Sul on hyvä lähtee tosta. Mulla oli TOSI alhanen indeksi puolisen vuotta sitten. Indeksiä tuli nostettua 20-21:een... ilman treenejä. Eli fläsää :D paljon ja siihen vielä pikkasen. Nyt ei oikein tiedä alkaako dieetillä vai bulkilla. Varmaan +-0:lla?
 
No joo itekin muutamaa eri lajia kokeillut, futistakin harrastin jopa yksien reenien verran :D Aina keksin jotain hienoo ja innostun siitä ihan hulluna mutta sitten se lopahtaa, mutta luulen tämän johtuvan siitä etten pääse viemään innostuksen kohdetta eteen päin ja sitten turhaudun. Punttaamisen kanssa on ihan eri juttu, kehitystä on tullut jo ihan mukavasti ja tiedän että sitä tulee vaikka kuinka paljon lisää kunhan vain reenaan kovaa. Lisäksi tämä on juuri sopiva laji mun kaltaiselle pienelle perfektionistille. Harrastus ei jää vain sinne salille vaan siihen saa panostaa sen ulkopuolellakin, katsoa mitä syö, suunnitella jo seuraavia reenejä ja selailla pakkista ja etsiä uutta tietoa. :) Toki tulee myös niitä päiviä jolloin salille meno ei vois vähempää innostaa, mutta aina olen sinne mennyt vaikkein ihan sata lasissa ole vääntänytkään :)
 
no mä oon vuoden käyny salil ja sitä ennen harrastanu vaikka mitä esim. Hapkidoo 1,5 vuotta... Ja aina on jossain vaihees alkanu kyllästyy, mut onneks salil käymiseen ei kyllästy ainakaan heti, ku on aina jotain parannettavaa...
 
Mistäkö motivaatiota??
Kahtooko Rocky-elokuvia. (no okei, ei mahda toimia enää aikuisiällä, mutta itse sain elokuvista motivaatiota kun olin 15-kesäinen. Pitänee katsoa ne kaikki uudestaan ja testata vieläkö sillä on sama vaikutus. (epäilen)
 
riqu sanoi:
itelle ainakin tulee karsee treeni-into aina ku käyn kattomassa kisoja.
Click to expand...
Amen, brother! Minulla teki mieli mennä jo heti Fitness Expossa järjestetyssä Body SM kisojen jälkeen heti salille treenaa, mutta silloin olikin vapaapäivä..:itku:

Siitä sain ihan törkeästi motivaatiota ainenkin sinne huhtikuulle saakka, meinaan eikös silloin olet jotkut kisat tuolla Helsingin kultuuri talolla?
 
Se on se ajattelutapa. KUN treeni on mennyt hyvin, pitää ruveta valmistautumaan seuraavaan treeniin. Näin se hyvä fiilis säilyy. Jos treeni menee huonosti niin pitää pakottaa itsensä salille sillä että pittää tehdä parempi treeni.

Motivaatio:
1. Edellisestä treenistä (ja heti treenipäivän aamusta) pitää keskittyä 120% seuraavaan treeniin.
2. Kofeiinitabletit ja oikea ruokailu
3. kunnon uni
4. Manowar: hands of doom, iron maiden: wasted years mp3seen soimaan ja salille törkeellä raivolla ;).
5: silloin tällöin rockyleffojen katselu.
 
Vaikeinta on reenien kanssa aina taukojen jälkeen, siis jos se tauko on johtunut loukkaantumisesta ja kestänyt vähän pidempän mut se motivaatio palautuu kyllä hemmetin nopeasti takas.
Itellä nousee reeni-into moninkertaiseksi kun kattoo Colemanin reenivideoita, siinä rupee jo kädet syyhyämään ja on pakko päästä salille. Toinen hyvä keino, on muistella, miltä näytti ennen ku rupes käymään salilla. Reenin aikana oleva pumppi pitää myös motivaation korkeana, se helvetinmoinen polte lihaksissa on pakko saada neljä kertaa viikossa:D
 
Halu kehittää itseään pitää motivaation korkealla. Kiva nähdä että kuinka paljon pystyy lihasta saamaan ja rautaa nostamaan.
 
treenifilmeistä saa hyvää motivaatiota..sekä varsinkin Pakkikselta,lukee Parhaat huomautukset-threadia tai kattoo Kuvat osiolla sellasia "mä haluun tollaseen kuntoon"-kuvia.tällä hetkellä on kuitenkin treenaamiseen sellanen kipinä päällänsä ettei oo mitään ongelmia motivaation kanssa,tänä vuonna kehittyny paremmin kuin ikinä ja sekös innostaa jatkamaan.ei voi vielä motivaatio loppua kun vasta on tajunnut mistä tässä hommassa on kyse
 
Kattelen jonkun hyvännäköisen muijan kuvia ja mietin että "damn, kun sais tollaisen kainaloon!" :rolleyes:

Treenivideot rokkaa kanssa... :rock:

sitten vaan ittelle henkistä :whip:
 
Jatkuva kehitys on ehkä paras motivaattori. Se kun huomaa konkreettiisesti sarjapainojen, maximien tai vaikka haban kasvamisen myötä kehittyneensä. Helvetin demotivoivaa on jos tulokset ei nouse tai jopa laskee. Jos näin kuitenkin pidempään jatkuu on se selkeä merkki että muutosta tarvitaan.
 
Itse saan "kiksit" lähes pelkästään pelkästä treenaamisesta. On se vaan mahtava olo kun sen viimesen venytyksen saa päätöseen tai kun salilla ennen suihkua kaataa sen palkkarin suuhun ja menee suihkuun. Myös se että kun kattoo mitä suurin osa kavereista tekee (vetää röökiä useemman askin viikossa ja dokaa säännöllisesti joka vkonloppu) niin ei tee ees mieli olla mukana semmosessa vaan kehittä itseään niin fyysisesti, kuin henkisestikin. Ja ehkä paras fiilis tulee siitä kun joku kaunis päivä himassa suihkun jälkeen katsoo itseään peilistä niin mikä uskomaton adonis sieltä katsookaan takas (tässä ei mitään homoeroottista :D), valmiina kaatamaan kaikki naiset (tähänkö tää taas meni) ja voittamaan koko maailman, tehtyään ensin sen tekeen työtä hullun lailla.

Myös uusista ruokailu- ja treenimetodeista lukeminen ja keskustelu on erittäin miellyttävää puuhaa. Viihdyn ehkä vähän liikaakin pakkiksella ja t-magissa.
 
Mielestäni ei kannata luottaa siihen että motivaatiota aina riittää, vaan ennemminkin päättää että jatkaa sisulla vaikka motivaatiota ei enää olisikaan. Tässä auttaa erittäin suuresti treenikaveri(t), joten jollei sellaista vielä ole niin kannattanee hommata, mieluiten useampi kuin yksi. Treenikaveri(e)n kanssa homma ei lopahda, koska toisiaan tietysti tuetaan ja motivoidaan, ja raahataan väkisin treeneihin.

Itselläni ainakin usein hetkellisesti motivaatio saattaa lopahtaa, mutta palaa aina myös kyllä takaisin, yksin treenatessa tästä tulisi pitkiä takapakkeja liian usein. Omaan tosin myös häpeäkseni helvetin heikon itsekurin.
 
Samaa mieltä Gradientin kanssa, jos aina pitää löytää joku motivaation lähde että jaksaa salille raahautua, niin varmasti se jossainvaiheessa lopahtaa. Siitä saa itsessään motivaatiota jo tarpeeksi kun pääsee sinne salille ja tarttuu rautaan kiinni. Ja oma kehitys pitkällä tähtäimellä antaa riittävästi motivaatiota.
 
Back
Ylös Bottom