- Liittynyt
- 8.8.2005
- Viestejä
- 3 802
- Ikä
- 38
Ei kukaan silloin 90-luvulla kukaan tajunnut etukäteen miten vaarallista leikkiä se gladiaattorina oleminen saattoi olla. Tosiaan loukkaantumisia tapahtui joka kuvauksissa. Kilpaurat katkesivat kuten superlahjakkaalla Hokkasella. Nyt vanhan sarjan nähneenä, en itse ainakaan kovin heppasin perustein lähtisi sinne pomppimaan ja painimaan.Varmaankin. Mutta eikö 90-luvun bodareilla sama riski ollut? Vai menettääkö nyt enemmän loukkaantumisen myötä kuin silloin? Tai onko nyt niin paljon muita keinoja tuoda itseään esille ja 90-luvulla ennen nettiä ja somea oli pakko tarttua tuon tv-sarjan tarjoamaan näkyvyyteen.
Kun kehonrakentajalla on massaa ja voimaa, äkilliset liikkeet saattavat helposti katkaista lihaksen. Olev Annus esim läppäsi aikaan päälle käynyttä narkkaria ja samalla katkaisi hauiksensa.
Kyllä mä mietin kaksi sekuntia ainakin lähdenkö vai en mukaan. Näkyvyys on toki valtavaa ja se houkuttelee. Mutta haluanko tulla jatkossa tituleeratuksi gladiaattorina? Hmm, en. Haluan olla menestynyt kehonrakentaja, en hauskan leikkiohjelman gladiaattori. Tämä siis vilpittömästi minun oma mielipiteeni. Kyllä sinne telkkariin pääsee sitten kun sen aika on. Itse jos sinne eksyisin, eksyisin asiantuntijan roolissa, en muuna.