- Liittynyt
- 23.6.2003
- Viestejä
- 29
Moi,
heräs tämmönen kysymys mielessä että miksi niin moni ihminen huijaa itseään dieetillä? Vaikka itse laihduttaja tietää ihan hyvin että homma on yksinkertainen: kuluta enemmän kuin syöt (no okei, ehkä on vielä jonkin verran muuttujia, säästöliekit, lihasten säilyvyys, yms.). Silti esimerkiksi tällä palstalla kysytään aina samat kysymykset: "Miksi en laihdu?", "Miten saisin sixpackin näkyviin ja kaljamahan/kylkikannut vittuun?"
Silti, hyvien ohjeidenkin jälkeen iso osa laihduttajista yksinkertaisesti luovuttaa. Ensin hiilaritankkauspäivä muuttuu mässypäiväksi (kotipizza nam nam) jonka jälkeen mässypäivä muuttuu viikonloppumässäilyksi. Tästä mennäänki sitten takaisin vanhaan hyvään elämäntapaan eli syödään mitä mieli tekee. Loppuuko mielenlujuus vai onko ihminen pohjimmiltaan niin hedonistinen ettei pysty olemaan erossa sellaisista elämän iloista kuin epäterveellinen ruoka?
Sama ongelma löytyy myös mittanauhan toisesta päästä, eli bulkkaajista. Ensin tiedostetaan ongelma johon selkeästi kerrotaan ratkaisu: lihakset eivät kasva jos et saa tarpeeksi ravintoa, ts. syö yli kulutuksen. Silti mennään sieltä mistä aita on matalin, eli ei lasketa kaloreita tai makroja, ei mietitä rasvojen laatua, yms. Jotku taas luulee että bulkki tarkoittaa sitä että saa syödä ihan mitä haluaa niin paljo ku haluaa. Ei se bulkkauskaan mitään hifistelyä ole, siinä vaiheessa kun oppii ruokien peruskalorimäärät ja makrot ja saa itselleen jonkinlaisen rungon päivän ruokailuihin, homma sujuu kuin vettä vaan!
Silti, nämä kysymykset esiintyvät täällä uudestaan ja uudestaan. Minua asia ei häiritse, lähinnä ihmetyttää ja siksi halusinkin herättää keskustelua em. aiheesta. Mutta, miksi?
heräs tämmönen kysymys mielessä että miksi niin moni ihminen huijaa itseään dieetillä? Vaikka itse laihduttaja tietää ihan hyvin että homma on yksinkertainen: kuluta enemmän kuin syöt (no okei, ehkä on vielä jonkin verran muuttujia, säästöliekit, lihasten säilyvyys, yms.). Silti esimerkiksi tällä palstalla kysytään aina samat kysymykset: "Miksi en laihdu?", "Miten saisin sixpackin näkyviin ja kaljamahan/kylkikannut vittuun?"
Silti, hyvien ohjeidenkin jälkeen iso osa laihduttajista yksinkertaisesti luovuttaa. Ensin hiilaritankkauspäivä muuttuu mässypäiväksi (kotipizza nam nam) jonka jälkeen mässypäivä muuttuu viikonloppumässäilyksi. Tästä mennäänki sitten takaisin vanhaan hyvään elämäntapaan eli syödään mitä mieli tekee. Loppuuko mielenlujuus vai onko ihminen pohjimmiltaan niin hedonistinen ettei pysty olemaan erossa sellaisista elämän iloista kuin epäterveellinen ruoka?
Sama ongelma löytyy myös mittanauhan toisesta päästä, eli bulkkaajista. Ensin tiedostetaan ongelma johon selkeästi kerrotaan ratkaisu: lihakset eivät kasva jos et saa tarpeeksi ravintoa, ts. syö yli kulutuksen. Silti mennään sieltä mistä aita on matalin, eli ei lasketa kaloreita tai makroja, ei mietitä rasvojen laatua, yms. Jotku taas luulee että bulkki tarkoittaa sitä että saa syödä ihan mitä haluaa niin paljo ku haluaa. Ei se bulkkauskaan mitään hifistelyä ole, siinä vaiheessa kun oppii ruokien peruskalorimäärät ja makrot ja saa itselleen jonkinlaisen rungon päivän ruokailuihin, homma sujuu kuin vettä vaan!
Silti, nämä kysymykset esiintyvät täällä uudestaan ja uudestaan. Minua asia ei häiritse, lähinnä ihmetyttää ja siksi halusinkin herättää keskustelua em. aiheesta. Mutta, miksi?