Mikä on ollut vaikeinta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja v.lle
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Suolaisista iltapaloista :) (sipsit yms) , mutta sitten löysin, protein puffs :) On vissiin ainakin vähän terveellisempiä kun "taffelit" !
 
ehkä jostain leivoksista ja ben&jerry's jätskistä, sitten kans kaikista suklaahippukekseistä jne. Ja sitte kanssa myslistä jugurtin seassa. Mutta loppupeleissä nyt kun aattelee niin ei mulla enää tee mieli edes mitään noista. Siihen tottuu ku on jonkun aikaa ilman.
Se kyllä ärsyttää ihan älyttömästi että kouluruoassa käytetään niin paljon valkoisia jauhoja, pastaa, riisiä ja perunaa. Ja ärsyttää sekin kun joutuu selittelemään, miksi syö kanakastiketta pelkän salaatin kanssa. Tosin onneksi nyt on sattunu uudessa koulussa sellaisia urheilullisempia kavereita että ymmärtävät tällaisen päälle, mutta ennen oli aika anaalista se. Ihan kuin se olisi joku henkilökohtainen loukkaus muita kohtaan ettei syö niitä, ei vaan voitu olla huomauttelematta. Että noin, päästä otti sillon juu.
 
Koululaisena on helvetin vaikea saada tarpeeksi syötyä. Koulu ruoka on välillä karmivaa ja erittäin usein on että koko safkassa ei ole tippaakaan edes lihaa tai mitään semmoista. Sitten kun kotikeittiö ei todellakaan tee semmosta ruokaa mitä haluan. Kaloritarpeeni on melko suuri vaikka olenkin 15v, 63kg.
Lihasta minulla on ihan mukavasti ja lihaserottuvuus on erittäin hyvä.. Massaa pitäisi vaan saada lisää erittäin paljon ja sei ole oikein onnistunut = ( :curs:
 
...kotikeittiö ei todellakaan tee semmosta ruokaa mitä haluan...

Minusta on outoa, jos kotona ei tueta lasten urheiluharrastusta siten että tehtäis kaikille maistuvaa, terveellistä ruokaa ja riittävästi. En takoita, että yhden ihmisen, vaikka äidin, pitäis olla siellä palvelemassa kunkin mielitekoja. Vaan että ruokaa tehtäis yhdessä, järjellä, ja varmasti niin ettei kasvavan urheilijan tarvitse olla nälässä. Eiii tajuu. Eri asia voi olla, jos on rahasta to-del-la tiukkaa, mutta aika harvassa perheessä ruoka on ensimmäisenä säästölistalla. Varmaan se on vasta ihan viimeinen vaihtoehto.

Mut topikkiin:
Luovuin tavallisista leivonnaisista ja fastfoodista 8 v. sitten keliakiadiagnoosin vuoksi. Sen jälkeen onkin ollut sit suht helppoa. Karkit ja sensellainen ei ole juuri kiinnostanut koskaan.
Vaikeinta on ruokailut sosiaalisissa tilanteissa, kun harvoin pystyn (tai haluan) syömään samaa mitä muut. Omia eväitä joutuu selittelemään aika paljon. Eikä esim. töissä porukka tajua et miten voin vetää _joka päivä_ samat raejuustot, rahkat sun muut. En jaksais jauhaa aina samoja läppiä, haluisin vaan syödä rauhassa.
 
Hmm. Aika vaikea sanoa. Ikävä kyllä ruokavalio ei ole niin superterveellinen raha-asioiden takia kuin toivoisi. Mutta esim. tämänhetkisellä VHH-ruokavaliolla kyllähän sitä tietysti ikävä tulee esim. pitsaa, vaaleata leipää (eniten ikisuosikkiani, riisipiirakoita... ja oikeasti, tumma leipä ei vain minulle uppoa jatkuvalla syötöllä ilman että se menee masokismiksi) ja liharuokien kanssa jatkuvasti syömiäni makaronia, spagettia ja riisiä. Ja siitä johdettuna esim. lasagnea.

Kyllähän se silti helpompaa olisi jos dieetin tulokset vastaisivat ponnisteluja, mutta niin vaan ei koskaan minun tapauksessani ole :eek:
 
Huoh... Itsellä taas vuosittainen 4kk:n dieetti edessä.

Ylivoimaisesti vaikeinta on luopua monipuolisesta ruokavaliosta.
Itselleni rakennettu dieetti ei sisällä kovinkaan paljon vaihtelua päivätasolla.

Onneksi yhdeksännen viikon jälkeen ohjelmaan tulee yksi viikoittainen cheat -päivä. :kuola:
 
Komppaan täysillä! Varsinkin, kun aikanaan tottu ottamaan leipää iltapalaksi, niin jokailtanen rahka alkaa nyppiin aika nopeaan. Eikä tunaakaan voi aina vetää :S

Kokeile noita protein puffs , "naksuja" .) nami nam niin hyviä (jos suolaisesta tykkää) .Ja protskua niissä on jotain 20g pussi ja saman verran (vain) hiiareita.
 
Oikeastaan, ei ole ollut vaikeaa luopua mistään. Vaikeinta on ollut takoa päähän, ettei rasva ole pahasta (toisin kuin näissä suomalaisissa terveysvalistuksissa ja naistenlehdissä on tuputettu vuodesta toiseen). Lisäksi oli alussa vaikeaa kasvattaa ruokamäärät tarpeeksi suuriksi. Jos on ennen kuulunut (nolosti :nolo:) niihin 1000 kaloria päivässä syöviin, pelkkiä rehuja puputtaviin tyttöihin, niin ei ollutkaan ihan pikku juttu tuplata tuo energiamäärä. Uskotella että tämä on hyvä juttu.

Nykyään voinkin vain kiitellä neuvoja joita olen saanut. Sillä kaikki on ollut vaivan arvoista. Ja on kivaa syödä kunnon annoksia :D.
 
Sapuskan määrä. Tykkäisin mättää itseni aivan räjähtämispisteeseen ja on lähes ylivoimaisen vaikeaa syödä riittävän pieniä annoksia.

Ihan sama täällä. Syöminen on vaan niin vitun siistiä ja mieluusti sitä söis kokoajan.
 
vaikeinta on kun täytyisi pitää cheatti päivä kerran viikossa mutta aika lailla aina tulee vedettyä perjanti lauantai. mutta ei tätä hommaa niin tosissaan kande ottaa:) ei se paska ruoka ainakaan syö lihaksia!
 
vaikeinta on kun täytyisi pitää cheatti päivä kerran viikossa mutta aika lailla aina tulee vedettyä perjanti lauantai. mutta ei tätä hommaa niin tosissaan kande ottaa:) ei se paska ruoka ainakaan syö lihaksia!

Itellä ollut kanssa vähän sama probleema, mutta eipä hätää kunhan vaaka näyttää maanantai aamuna saman verran kun perjantai aamuna. Hyvin on pysynyt vaikka välillä mennyt perjantai ja lauantai överiksi bisseineen ja pizzoineen. Sunnuntaina sitten taas normimiinuksille
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom