Mikä lihas kasvaa helpoimmin - diabetes

[jorimantysalo]

Minulla todettiin 2-tyypin diabetes. Tällöin insuliinia erittyy eli käsky vetää sokeria lihaksiin annetaan, mutta lihakset eivät ikäänkuin ota käskyä tosissaan vastaan. Sokerin imeytyminen verestä sujuu paremmin, jos on enemmän lihasmassaa johon imeytyä. Kun muuta ei ole kerrottu, niin oletan että kaikki luurankolihakset ovat yhtä tehokkaita lihaskiloa kohti.

Kysymyksenasettelu on tällöin toinen kuin valtaosalla kirjoittajista. En tarvitse voimaa työssäni eikä ulkonäön tarvitse houkuttaa naaraita. Miten siis lähteä lisäämään lihasmassaa? Voisi olettaa, että jalkojen isoissa lihaksissa 10% kasvu on enemmän kuin 20% kasvu käsissä. Mutta ovatko jalat ehkä jo valmiiksi aika kehittyneet, käsillä kun harvemmin kävellään? Entä minkälaisia sarjoja kannattaisi tehdä, pienellä painolla enemmän vaiko isommalla vähemmän? Vai ehkä unohtaa painot ja tehdä vaikka vatsalihasliikkeitä?

Pituutta minulla on n. 175 cm, paino 80 kg josta tuollaista 8 kg luokkaa olisi tarkoitus vähentää.

Lihaksista valmiiksi kohtuullisessa kunnossa lienevät tähän vuodenaikaan selkälihakset, kun olen soutanut. Talvella hiihto taas päinvastoin vahvistaa vatsapuolta. Kokeeksi penkiltä sain nousemaan 30 kg + tangon. (Mitä se tanko muuten painaa?)

http://10kg.vuodatus.net

 

[Pasi81]

Tankohan painaa sen 20kg. http://www.pakkotoisto.com/aloittel...ihaksen-kasvatukseen-ja-ruokavalioesimerkkej/ tuolta voit kattella itelle sen sopivan treeni ohjelman tai sit koitat sitä arskan kultaista kuusikkoa http://www.pakkotoisto.com/treeni/39774-arnoldin-kultainen-kuusikko/ Sit vain ruokavaliota kuntoon ja kovaa treeniä niin kyl se siitä

 

[apulus]

Miten käytännössä eroat "terveestä" treenaamisen aloittajasta?

Et voi samaan aikaan sekä saada lihasta että pudottaa sitä kahdeksaa kiloa.

Isoihin lihaksiin tulee lisää massaa parhaiten, eli unohda pienten lihasten (vatsat, pohkeet, hauikset, sivuolkapäät, kyynärvarret) jne. erikseen treenaus.

Yksijakoinen ohjelma 3x viikossa käyttöön, ei peräkkäisinä päivänä. Tässäpä esimerkkiohjelma:

Maanantai:
Maastaveto 3x3-5
Jalkaprässi 3x5-15
Penkkipunnerrus käsipainoilla 3x5-15 (suosittelen käsipainoja olkapäävammojen välttämiseksi)
Leuanveto vastaotteella 3 sarjaa sen mukaan miten jaksat tehdä, jos leuanveto on liian raskasta niin tilalle ylätaljaa vastaotteella

Keskiviikko ja perjantai:
Takakyykky 3x5-15
Penkkipunnerrus käsipainoilla 3x5-15
Leuanveto tai ylätalja 3x
Kulmasoutu tangolla 3x5-15

Kyykyt ja prässit niin syvältä ku pystyt, niin sitä lihasmassaa tulee.

Vaihtele toistoja esim. kuukauden välein, eka kuukausi vaikka 12-15, toinen 8-12 ja kolmas 5-8 toistoa per sarja, jottei lihas totu samaan rasitukseen. Sitten kun kehitys tökkii pahemman kerran niin vaihda liikkeitä tai laita vaikka koko ohjelma vaihtoon.

Kaikki kuitenkin lähtee ruokavaliosta. Proteiinipitoinen ruoka kasvattaa lihasta, syö tarpeeksi usein ja tarpeeksi paljon. Jos haluat laihduttaa niin syö siltikin reilusti proteiinia mutta vähennä erityisesti nopeita hiilihydraatteja (herkut, vaalea leipä) ja kovia rasvoja.

Normaali laakeroitu pitkä levytanko painaa 20kg.

E: Olinpa hidas

 

[Elu]

En nyt tiedä miten tuo diabetes vaikuttaa treenaamiseen, mutta varmaan voit ihan normaalisti urheilla?
Jos lihasmassaa on tarkoitus saada, niin parasta vaan ottaa kehonrakennuslinja. Itseasiassa sun kysymyksesi on käytännössä sama, kuin suurimmalla osalla täällä. Kokonaislihasmassaahan kasvatat tehokkaimmin luonnollisesti treenaamalla kaikkia lihaksia. Suurimmat lihakset löytyvät tietenkin alakropasta, eli reidet ja pakarat, sekä selästä. Kyykky ja maastaveto lienevät parhaat liikkeet lihasmassan hankintaan. Siihen kaveriksi penkkipunnerrus, jolla saadaan massaa myös rintalihaksiin sekä ojentajiin ja olkapäihin, jotka eivät myöskään ole pienimmästä päästä. Leuanvedolla/kulmasoudulla saa tehokkaasti treenattua yläselän isot lihakset, vaikka maastavetokin yksinään on siihen hyvä. Pienemmät lihakset, kuten hauikset ja kyynärvarren lihakset saavat näissä liikkeissä myös oman osuutensa.
Elikkä näillä muutamalla liikkeellä pääsee jo pitkälle, kun tavoitteena on saada lisää lihasmassaa. Ikävä kyllä sivutuotteena tulee myös sitä voimaa ja ulkonäköä, mutta toivottavasti voit elää sen kanssa. Jos sulla on tavotteena vähentää painoa, niin ei kannata kovin nopeaa kehitystä odottaa lihasten osalta. Aloittelijana kuulemani mukaan voit sentään vähän kerätä lihaa dietilläkin, mutta toi sun projekti vaatii kärsivällisyyttä. Pakkikselta löytyy todennäköisesti kaikki tarvittava tieto ruokailun ja treenin suhteen jos vähän etsiskelet.

Mikäli toi diabetes luo jotain esteitä tai haasteita treenaamisen suhteen, niin joku tietäjä varmaan kohta kertoo niistä tarkemmin. Sulle on nyt kerrottu varmaan tärkeimmät perusjutut tässä.

 

[Havu-]

Isoihin lihaksiin tulee lisää massaa parhaiten, eli unohda pienten lihasten (vatsat, pohkeet, hauikset, sivuolkapäät, kyynärvarret) jne. erikseen treenaus.
)

Miksi luet vatsalihakset pieniin lihaksiin? Tai siis, nehän ovat ne etupuolen keskivartalon lihakset, jotka toimivat erittäin tärkeinä tukilihaksina esim. raskaissa kyykyissä ja maastavedoissa.

 

[apulus]

Miksi luet vatsalihakset pieniin lihaksiin? Tai siis, nehän ovat ne etupuolen keskivartalon lihakset, jotka toimivat erittäin tärkeinä tukilihaksina esim. raskaissa kyykyissä ja maastavedoissa.

Onhan se totta että ilman vahvaa keskivartaloa ei treenistä tule mitään mutta minun mielestäni (enkä taatusti ole ainoa) raskaat kyykyt ja vedot kehittävät vatsalihaksia suhteellisen hyvin ilman että mitään rutistuksia tms. niille erikseen tekee. Kaikki treenihän on kuitenkin eteenpäin ja aivan hyvin jos vielä jaksaa/kerkeää niin voi treenin loppuun vielä niitä rutistuksia tai mieluummin vaikka voimapyörää tehdä.

 

[Pii]

Tehokkaanpi keino D2:n selättämisessä olisi antaa elimistön itse säädellä tarvitsemansa hiilihydraatin määrän.
Jos vuorokaudessa syödyn hiilihydraatin määrä alittaa elimistön hiilihydraatin tarpeen, valmistaa elimistö puuttuvan osuuden.
Tällöin verensokeri tasaantuu hyväksi.
Vaikka ei söisi hiilihydraattia ollenkaan, ei veren sokeritaso laske liian alas, elimistö valmistaa sitä riittävästi.
Kun verensokeri ei enää käy korkealla, alkaa elimistön insuliiniherkkyys lisääntymään.

Jos hoitona on jo lääkitys, joka pakko-ohjaa elimistöä ohi luonnollisen säätelyjärjestelmän, tuottamaan tai tekemään jotain verensokerin alas saamiseksi, ei hiilihydraatteja ole lääkityksen ollessa päällä turvallista laskea tarvittavan alas.

Heikkilän ollessa kyseessä, singahtelevat mielipiteet helposti laidasta laitaan, mutta suosittelen tämänkin uhalla sinua tutustumaan hänen kirjoittamaan 'Diabeteksen hoito ruokavaliolla' kirjaan.

Ruokavalio ja liikunta yhdessä luo tehokkaimman yhdistelmän D2:n hoidossa.
Lääkitys sitten lisäksi jos näistä ei saa riittävää apua muutaman kuukauden kuluessa.

 

[Caygill]

Minulla todettiin 2-tyypin diabetes. Tällöin insuliinia erittyy eli käsky vetää sokeria lihaksiin annetaan, mutta lihakset eivät ikäänkuin ota käskyä tosissaan vastaan. Sokerin imeytyminen verestä sujuu paremmin, jos on enemmän lihasmassaa johon imeytyä.

Taitaa kyllä II-tyypinkin diabetes olla hiukan edellä mainittua monisyisempi oireyhtymä. Mitenkään väheksymättä pelkän lihas(kasvu)harjoittelun etuja, niin sinun tapauksessa monipuolinen aerobispainotteinen liikunta yhdessä pii:n mainitseman ruokavalioremontin kanssa vie varmasti lähemmäksi maaliin. Vaikka aineenvaihdunnan nopeus ja insuliiniherkkyys ei olekaan sama asia, niin kulkevat usein käsi kädessä. Harjoitella voit menestyksellä varmasti myös kuntosalilla, mutta ohjelmasi kaipaa monipuolisuutta, eikä suunnata minkään yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän kasvuun.

Ruokavalio ja liikunta yhdessä luo tehokkaimman yhdistelmän D2:n hoidossa.

Juuri näin!

 

[jorimantysalo]

Kiitoksia vastauksia; vastaan koosteena useampaan asiaan.

Diabetes tuskin muuttaa urheilemista mitenkään, koska en itse edes huomaa mitään. Tai syksystä kevääseen väsytti kovin, mutta sekin parani itsestään kesään mennessä. Tietysti jos jotain urheilujuomaa käyttäisi apuna, niin kaiketi pitäisi katsoa ettei ime ihan puhdasta glukoosia sentään. Mutta juomathan ovat kai muutenkin enemmän pro-puolta. Eikä sokeri kovin terveellistä kenellekään ole, hampaidenkaan vuoksi.

Kävin juuri diabeteshoitajalla, joka antoi ymmärtää ettei niillä punteilla väliä ole, mitä nyt työkyvyn takia voisi pikkupainoja nostella kun ammattinörtin työssä ei juuri liikuta. Kuitenkin http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00811 kertoo "Lisäämällä voimaharjoittelua voidaan lisätä lihasmassaa, jolla taas on suotuisia vaikutuksia aineenvaihduntaan diabeteksessa - -". Tuo on Duodecimin tekstiä eli tuskin humpuukia.

'Laihdutus' ei kai tarkoita kirjaimellisesti elopainon vähentämistä vaan vararenkaan kutistamista. BMI:n mukaanhan tällä palstalla on varmasti minua paljon ylipainoisempia, mutta se ei ole BMI:n oikea käyttötapa.

Ihminenhän ei ole auton tapainen kone, jossa voi toisistaan riippumatta rassata tänään moottoria ja säätää jarruja huomenna. Vähintään psykologisena vaikutuksena esim. isommilla jalkalihaksilla voi pyöräillä vähän lujempaa, joten voi mennä kauemmas, joten pyöräily tuntuu kivemmalta ja sitä jaksaa tehdä enemmän, jolloin laihtuukin enemmän. Ja tietysti peruskunnon kasvatus ja laihduttaminen ovat aika automaattisesti samaan aikaan tapahtuvia.

Mutta mikä sitten on lihasvoiman, peruskunnon ja laihtumisen suhteellinen vaikutus? En tiedä ja veikkaan ettei lääkärikään sanoisi kuin että "se on yksilöllistä".

Jos olisin tiennyt että tanko painaa 20 kg, en olisi kokeillut 15 kilon painoja, sehän tekee yhteensä 50 kg. Kuulostaa paljolta, varsinkin kun en keksi mikä arkiliike rasittaisi ao. lihaksia.

D2 ruokavaliosta: Ruualla on tosiaan suuri merkitys, ilmeisesti kaikkein suurin. Karrikoiden palstalaisistakin monella lienee piilosairaus: Elimistö ei kestäisi ihmisen luontaista ympäristöä, ts. monen ihrakilon syöntiä silloin harvoin kun mammutti saadaan kaadettua ja toisaalta juuresten tai pelkkien kynsien jyrsimistä muuna aikana.

Ohjelmia tutkin myöhemmin tarkemmin, mutta vastauksissa näytti olevan ihan suoraan täsmäohjelmia; kiitän.

...ja elu, yritän sitten elää voiman ja ulkonäön kanssa. :=)

 

[jorimantysalo]

Taitaa kyllä II-tyypinkin diabetes olla hiukan edellä mainittua monisyisempi oireyhtymä. - -

Kyllä, ilman muuta. Älköön kukaan luulko minua tässä asiantuntijaksi! Se mitä tuossa jotenkin oikeastaan selostin, on ero 1-tyypin diabetekseen. 1-tyyppi lie tuttu useammalle, "mummullakin oli sokeritauti", ja siitä ei tässä ole kyse. Nimenmuutos sokeritaudista diabetekseenkin on tehty siksi, ettei kyse edes ole pelkästään sokeriaineenvaihdunnan ongelmasta.

 

[rafael]

Et voi samaan aikaan sekä saada lihasta että pudottaa sitä kahdeksaa kiloa.

Tiedän ettei tässä ole tarkoituksena lähteä saivartelemaan vaan avustaa keskustelun aloittajaa, mutta allekirjoittanut on tiputellut 7 kiloa 1,5 kuukauden aikana mittanauhan samalla venyessä ja tulosten kasvaessa. Ei se mahdotonta ole kunhan olosuhteet ovat oikeat. Off-topicia tämä on kyllä.

 

[Caygill]

Kyllä, ilman muuta. Älköön kukaan luulko minua tässä asiantuntijaksi! Se mitä tuossa jotenkin oikeastaan selostin, on ero 1-tyypin diabetekseen. 1-tyyppi lie tuttu useammalle, "mummullakin oli sokeritauti", ja siitä ei tässä ole kyse. Nimenmuutos sokeritaudista diabetekseenkin on tehty siksi, ettei kyse edes ole pelkästään sokeriaineenvaihdunnan ongelmasta.

Se sinun diabetes on juuri se "mummun diabetes", eli II-tyypin diabetes, joka on varmasti 10 kertaa yleisempi kuin I-tyypin diabetes.

Tiukasti mitattuna jopa puolet yli 50-vuotiaista taitaisi kelvata II-tyypin diabeetikoiksi, mutta ainakin 500.000 suomalaista uskotaan kärsivän tästä oireyhtymästä (näistä puolet tietämättään). Jonkinasteinen ylipaino tai vyötärölihavuus on laukaisevana tekijänä 90% tapauksissa. Ykköstyyppiä sairastaa tällä hetkellä n. 30.000 suomalaista.

Onko sinulla todettu myös metaboolinen oireyhtymä, eli heittääkö myös verenpaine ja rasvat?

 

[jorimantysalo]

Se sinun diabetes on juuri se "mummun diabetes", eli II-tyypin diabetes, joka on varmasti 10 kertaa yleisempi kuin I-tyypin diabetes.

Äh, sekoilin. Noin tietysti.

Onko sinulla todettu myös metaboolinen oireyhtymä, eli heittääkö myös verenpaine ja rasvat?

Verenpaine oli OK. Kolesteroli ei ollut OK, mutta ei ilmeisesti pahasti rajojen ylikään (5,2, kun pitäisi olla alle 5,0; LDL:t ja HDL:tkään eivät olleet kuten pitäisi). Tosin ei sokerikaan vielä ole noussut ilmeisesti kovin paljoa, sen verran kuitenkin että "heikentynyt glukoosinsieto" on ohitettu ja siirrytty osastoon "diabetes". Tautihan oli tavallaan satunnaislöydös.

Off-topiccia, mutta näissä mittaustuloksissa ei yleensä ole mitään laajempaa asteikkoa johon verrata. Sanotaan että normaali arvo jossain mittauksessa on vaikkapa 10-15 ja potilaalla 18. Avoimeksi jää, onko esim. 20 tappava vaiko kenties vasta 30 oikeasti syy jatkotutkimuksiin.

 

[Caygill]

Verenpaine oli OK. Kolesteroli ei ollut OK, mutta ei ilmeisesti pahasti rajojen ylikään (5,2, kun pitäisi olla alle 5,0; LDL:t ja HDL:tkään eivät olleet kuten pitäisi). Tosin ei sokerikaan vielä ole noussut ilmeisesti kovin paljoa, sen verran kuitenkin että "heikentynyt glukoosinsieto" on ohitettu ja siirrytty osastoon "diabetes". Tautihan oli tavallaan satunnaislöydös.

Off-topiccia, mutta näissä mittaustuloksissa ei yleensä ole mitään laajempaa asteikkoa johon verrata. Sanotaan että normaali arvo jossain mittauksessa on vaikkapa 10-15 ja potilaalla 18. Avoimeksi jää, onko esim. 20 tappava vaiko kenties vasta 30 oikeasti syy jatkotutkimuksiin.

Kylläpä tuossa oli jo tarpeeksi aihetta (huonot rasvat ja jonkinasteinen diabetekseen luokiteltava glukoosinsieto), erityisesti kun et sanavalintojesi perusteella ole vielä myöhäisessä eläkeiässä (voi aina kysyä kuinka paljoa 80-vuotiaan elämää kannattaa enää panna remonttiin). On täysin turha hankkia ne kaikki liitännäissairaudet, jotka ovat huonosti (ja monesti ennen myöhää hyvinkin) hoidetun diabeteksen kylkiäisiä.

Diabeteksen varsinainen vitsaus on siinä, että se tappaa hitaasti. Aina ei ole helppo motivoida itseään tekemään asioita, joita ei ole pakko-pakko juuri heti. Oletan kuitenkin, ettet (ainakaan enää) polta ja olet alkanut seuraamaan huonon rasvan ja suolan osuutta ruokavaliossasi. Näillä valinnoilla vaikutat suoraan riskiin sairastua kaikkein tappavimpiin lisäsairauksiin.

Kokonaisremontti ruokavaliossa ja säännöllinen sekä riittävä liikunta ovat taas välineitä taistella itse perussairautta vastaan.

Diabeetikkoja on pilvin pimein elämän jokaisella saralla. On turha keksiä joka pyörä uudestaan, vaikka terve kiinnostus ja asioiden kyseenalaistaminenkin on joskus hyvästä. Kenties asuinpaikallasi on jokin diabetesyhdistys, josta voit saada "vertaistukea" - vaikka kyllä täältä pakkikseltakin varmaan löytyy yllättävän paljon tietoa ja alan osaamista, niin ammatin puolesta kuin toisten diabeetikkojen tarjoamana.

 

[jorimantysalo]

Kylläpä tuossa oli jo tarpeeksi aihetta (huonot rasvat ja jonkinasteinen diabetekseen luokiteltava glukoosinsieto), erityisesti kun et sanavalintojesi perusteella ole vielä myöhäisessä eläkeiässä (voi aina kysyä kuinka paljoa 80-vuotiaan elämää kannattaa enää panna remonttiin). On täysin turha hankkia ne kaikki liitännäissairaudet, jotka ovat huonosti (ja monesti ennen myöhää hyvinkin) hoidetun diabeteksen kylkiäisiä.

Diabeteksen varsinainen vitsaus on siinä, että se tappaa hitaasti. Aina ei ole helppo motivoida itseään tekemään asioita, joita ei ole pakko-pakko juuri heti. Oletan kuitenkin, ettet (ainakaan enää) polta ja olet alkanut seuraamaan huonon rasvan ja suolan osuutta ruokavaliossasi. Näillä valinnoilla vaikutat suoraan riskiin sairastua kaikkein tappavimpiin lisäsairauksiin.

Joo, olen 35 vasta täyttänyt. En polta, eivätkä elintavat muutenkaan ole olleet suorastaan huonot, ehkä jossain välttävän ja tyydyttävän rajoilla. Tietty näilläkin elintavoilla saa diabeteksen helposti, mutta geeniloton tuloksena se napsahti minulle jo nyt eikä kymmenen vuoden kuluttua. Toisaalta, ehkäpä kunnon kasvatus on jonkin verran helpompaa nyt kuin 45-vuotiaana.

Rasvan osalta olen vähän katsonut laatuakin, mutta enemmän nyt alkuunsa määrää. Pari kiloa on jo paino pudonnut, mikä itse asiassa onkin noin viidennes tavoitemäärästä. (Ja joo, sitten paino pitäisi vielä pitääkin alhaalla...)

 

[jorimantysalo]

Verenpaine oli OK. Kolesteroli ei ollut OK, mutta ei ilmeisesti pahasti rajojen ylikään (5,2, kun pitäisi olla alle 5,0; LDL:t ja HDL:tkään eivät olleet kuten pitäisi). Tosin ei sokerikaan vielä ole noussut ilmeisesti kovin paljoa, sen verran kuitenkin että "heikentynyt glukoosinsieto" on ohitettu ja siirrytty osastoon "diabetes". Tautihan oli tavallaan satunnaislöydös.

Päivitän tilannetta siltä varalta, että joku löytää ketjun esim. googlattuaan.

Minulta mitattiin pitkäaikaissokeri 17.11.2010 eli kolmisen kuukautta edellisen mittauksen jälkeen. Nyt se oli 5,6 eli rajojen 4--6 sisällä ihan hyvin. Aiempi oli 6,2 ja sitä ennen keskellä heinäkuuta 8,1. Aamuarvot ovat jossain noin viidessä, tänä aamuna sattumalta vain 4,6. Kolesterolia ei mitattu, mitataan seuraavan kerran helmikuussa.

Tilanne on siis korjaantunut. Tähän voi vaikuttaa osin aerobinen liikunta, mutta en uskoisi sen lisääntyneen niin paljon aiemmasta. Sen sijaan ravinto on muuttunut ja punttisali tullut lisäksi, sekä paino pudonnut. On mahdoton sanoa jälkikäteen mikä on ollut punttien nostelun osuus muutoksesta. Todennäköisesti laihtuminen on vaikuttanut enemmän, mutta eipä liene salista ollut ainakaan haittaa.

Sitäpaitsi sali on ensimmäinen kokemani asia, jossa liikunta liikunnan (eikä esim. retkeilyn) vuoksi on kivaa!

 

[Qvistus]

Taas yksi elävä todiste voimaharjoittelun hyödyistä. Vahva ihminen on luonnollinen olotila, johon meidät on rakennettu. Useimmat lääkärit haluaa vain määrätä lääkkeitä ja liikunnaksi korkeintaan jotain kuminauhajumppaa tai askelkyykkyjä kahden kilon käsipainoilla.

Ei kannata huolestua, jos kolesteroliarvot on koholla, sitten kun se sulta mitataan. Monet lääkärit on ymmärtäneet kolesterolin roolin aika väärin, eikä kolesteroliarvot korreloi sydänkuolleisuuden kanssa merkittävästi. Isompi riski on korkea verenpaine, mihin voimaharjoittelu on hyvä lääke.

Merkittävin kolesterolin rooli on solukalvojen lujittamaminen. Vaikka puhutaan "hyvästä" (HDL) ja "pahasta" (LDL) kolesterolista, niin yksinkertaisesti LDL kuljettaa kolesterolia sinne missä sitä tarvitaan ja HDL vie sitä pois. Kun lihas kasvaa, tarvitaan enemmän kolesterolia , mistä syystä kolesteroliarvot voi olla koholla. Kolesterolia tarvitaan myös testosteronin tuottamiseen.

Rasva ei aiheuta diabetesta, vaan liian hiilihydraattipitoinen ruoka. Ylipaino ja geenit on tietysti altistavia tekijöitä.

 

[Feint]

Tiedän ettei tässä ole tarkoituksena lähteä saivartelemaan vaan avustaa keskustelun aloittajaa, mutta allekirjoittanut on tiputellut 7 kiloa 1,5 kuukauden aikana mittanauhan samalla venyessä ja tulosten kasvaessa. Ei se mahdotonta ole kunhan olosuhteet ovat oikeat. Off-topicia tämä on kyllä.

Haluatko valaista, miten tämä onnistuu? Moni olisi varmaan kiitollinen kun tietäisi. Olettaen siis, että mittanauhan venyminen on lihasmassan lisääntymisestä johtuvaa.

 

[jorimantysalo]

Taas yksi elävä todiste voimaharjoittelun hyödyistä. Vahva ihminen on luonnollinen olotila, johon meidät on rakennettu.

Viikko kovaa treeniä ei lisää lihasmassaa, mutta viikko syömättä vetää ihmisen ketoosiin ja elimistö sopeutuu nopeasti ruuan puutteeseen. Taitaa olla nälkä enemmän se luonnollinen olotila...

Varsinainen asia, laitetaan nyt vielä ne kolesterolit siltä varalta, että tätä ketjua joku kiinnostunut vuosien päästä lukee. Mittauspäivä 16.2.2011, aiemmat arvot 24.8.2010.

Kolesteroli yht, pitää olla alle 5 --- 5,2 --> 4,3
Hyvä kolesteroli, pitää olla yli 1 --- 0,87 --> 0,97
Huono kolesteroli, pitää olla alle 3 --- 3,3 --> 2,9
Triglyseridit, pitää olla alle 2 --- 2,16 --> 1,09