Mihin on Suomen bikini fitness menossa?

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL
Toivottavasti voin kommentoida tuota dokumenttia, ettei mene ohi aiheen, mutta kun se nyt tähän linkitettiin... Olihan siinä taustamusiikkia ja tahallisen dramaattisia kuvakulmia ja zoomauksia, mutta missä kohti se sisältö oli harhaanjohtava?

En minä tuomitse sitä että joku haluaa kokeilla kehonsa ja päänsä rajoja, koska ei minulla ole valtaa tuomita toisten harrastuksia niin kauan kuin täysissä järjissään itse valintansa tekevät. Kuitenkin olen sitä mieltä että noin dramaattinen omistautuminen kauneuden vuoksi on omituista, siis että itkua väännetään vipunostoissa kun ilmeisesti keho on niin loppu. Saa kai kahvipöydässä ihmetellä, miten lajista saa niin suurta tyydytystä. Suosittuahan se bikinifitness on nykyisin, eli todella monia kiehtoo tuo konsepti, vaikka kaikki eivät pääse jyvälle.

Voin kuvitella, että minulle tärkeät harrastukset saattavat jonkun näkökulmasta olla hullua ajanhukkaa, mutta kahvipöydän aiheeksi ei oikein vielä riitä turhat harrastukset, vaan joku lisäaspekti pitää olla, kuten nyt vaikka se että harrastuksesta voi seurata anorektikon nukkaa, kuukautiset voi jäädä pois, keho laihdutetaan langanlaihaksi ja lisäksi tulee tarve kauneusleikkauksille, jotta menetettyä rasvaa voi korvata implanteilla. Onhan siinä enemmän ihmettelemistä kuin että miten joku jaksaa kiinnostua vaikka siitä paljonko voi olla lisäpainoa kyydissä kun polvet menee koukkuun ja suoraksi.
 
Oon naisvaltasessa työpaikassa, ja näitä keskusteluja on aina hauska kuunnella kahvitauoilla. Ämmät on viimeks 80-luvun alussa nähny levytangon jossain messuilla ja sit pulla suussa verenpainelääkityksineen haukutaan fitnessiä. Toistellaan jonkun ravitsemusterapeutin haastattelusta bongattuja lausahduksia "sallittu syömishäiriö" ja niin edelleen. Tuntuu, että ns. oikeita urheilulajeja harrastavat ei kauheena huutele näistä ainakaan noissa kahvipöytäkeskusteluissa.
Ei siinä, paska laji se munki mielestä on, mutta joku kohtuus :D
Tämä just. Lisäravinteista vauhkotaan kuinka epäterveellisiä ne on ja samaan aikaan mätetään päivässä rekkakuormallinen karkkia, jota jokainen tuo vuorollaan kun naapurin koiralla oli puoli vuotta sitten nimipäivä. Varsinkin ennen joulua se äity ihan sairaaksi. Läjäpäin suklaata joka paikassa. Itte kun en aina ottanut, niin se oli suurin piirtein poliisikuulustelu menossa että miksei suklaa kelpaa. Joulun jälkeen sitten yritettiin kituuttaa jollain hedelmillä, kunnes joku toi joululta jääneitä karkkeja töihin. Jumalauta mikä kuhina kävi ja paketti saman tien tyhjänä :hyper:
 
Kenellehän tämä oli tarkoitettu tai mitä tässä haettiin takaa? Eilen illalla katselin ja jätti kyllä vallan tyhjäksi,mimmit treenailee vuoden tai kaksi ja jos ei PRO-korttia tipahda ja Ben Weideristä voittoa niin unohdetaan kisahommat kyllä tulevaisuudestakin.

Lempparikohtaus: itku vipareita tekemällä

Ainut ruoka jota bikinifitneksessä voi syödä: riisikakku

Dokumentin ainut plussa: Kotipohja vilahti ruudussa noin kahden sekunnin verran


Oma lempikohtani oli se kun nainen punnitsee ruokiaan ja sattui yksi kirsikkatomaatti pyörähtämään tupperwaareen liikaa, niin se piti nyppiä pois :D


Jotain hyvää tästä dokumentista on kuitenkin poikinut!
Tänään aamulla junassa nuori nätti tyttö jutteli kaverinsa kanssa. Ilmeisesti hänellä oli ollut bf haaveita ja tämä dokumentti sain hänet luopumaan niistä haaveista... ja jättämään "mömmöt (proteiinijauheet)" pois aamusmoothiesta :D
 
Toivottavasti voin kommentoida tuota dokumenttia, ettei mene ohi aiheen, mutta kun se nyt tähän linkitettiin... Olihan siinä taustamusiikkia ja tahallisen dramaattisia kuvakulmia ja zoomauksia, mutta missä kohti se sisältö oli harhaanjohtava?

En minä tuomitse sitä että joku haluaa kokeilla kehonsa ja päänsä rajoja, koska ei minulla ole valtaa tuomita toisten harrastuksia niin kauan kuin täysissä järjissään itse valintansa tekevät. Kuitenkin olen sitä mieltä että noin dramaattinen omistautuminen kauneuden vuoksi on omituista, siis että itkua väännetään vipunostoissa kun ilmeisesti keho on niin loppu. Saa kai kahvipöydässä ihmetellä, miten lajista saa niin suurta tyydytystä. Suosittuahan se bikinifitness on nykyisin, eli todella monia kiehtoo tuo konsepti, vaikka kaikki eivät pääse jyvälle.

Voin kuvitella, että minulle tärkeät harrastukset saattavat jonkun näkökulmasta olla hullua ajanhukkaa, mutta kahvipöydän aiheeksi ei oikein vielä riitä turhat harrastukset, vaan joku lisäaspekti pitää olla, kuten nyt vaikka se että harrastuksesta voi seurata anorektikon nukkaa, kuukautiset voi jäädä pois, keho laihdutetaan langanlaihaksi ja lisäksi tulee tarve kauneusleikkauksille, jotta menetettyä rasvaa voi korvata implanteilla. Onhan siinä enemmän ihmettelemistä kuin että miten joku jaksaa kiinnostua vaikka siitä paljonko voi olla lisäpainoa kyydissä kun polvet menee koukkuun ja suoraksi.

En nyt ehkä käyttäisi sanaa harhaanjohtava, mutta mielestäni sen hajuinen dokkari, että asenne ja näkökulma on valittu etukäteen ja sen mukaan tehty. Että saadaan miehistä kommenttia, että "joo tämä on miesten ihannenainen, hihii" ihan kuin yleismaailmallisesti voisi niin sanoa. Joku tytöistä taisi sanoa, että on ihanan isällinen ote valkulla? wtf? Oikein suosikki-inhokkikohtaukseni oli se, kun kuvattiin valokuvaajia muistaakseni Lahdessa, ja siinä se yksi vaalea mies kiiltävin silmin nuoleskeli välissä huuliaan...

Ihastuttavaa dramatiikkaa siinä, kun se pitkä tyttö jäi finaalin ulkopuolelle. Valmentajan kanssa oltiin kuitenkin varmoja, että nyt mennään kohti pro-korttia, kun on jo viides ja kuudes ja mitä lie ollut aiemmin. Tjooh.

En tiedä. Voihan se tuollaista olla. En ole kisatavoitteellisesti ikinä edes treenannut, saati dieetannut, niin en täysin osaa samaistua.

Olen silti sitä mieltä, että ihan positiivista, että tuon perusteella ehkä toivottavasti joku harkitsee pariin kertaan, että kannattaako. Inhorealismia on hyvä tuoda hypeen mukaan.
 
Mielenkiintoista miten tää yksi pariskunta oli niin varmoja siitä että heiltä vietiin varma voitto ja ammttilaisuus. Siitähän tämä viestiketju alkujaan lähti.
 
Mielenkiintoista miten tää yksi pariskunta oli niin varmoja siitä että heiltä vietiin varma voitto ja ammttilaisuus. Siitähän tämä viestiketju alkujaan lähti.
No, eipä se ihan noin mennyt. Ihan aiheesta ihmettelivät kun kv. kilpailussa oltiin edellisenä päivänä kuudes ja seuraavana päivänä sm:ssä ei päästy edes 15:n parhaan joukkoon. Kertoo myös paljon siitä, miten "hatusta vedettyä" tuo arvostelu bikinissä on. Kukaan ei tiedä mitä oikein haetaan. Oma mielipiteeni on, että tämä Jutta on kuitenkin aivan liian kookas (178cm) menestyäkseen kansainvälisesti, kyseessä kun ei ole huippumallikisa.

Muuten ihan asiallinen dokumentti loppujen lopuksi. Ei hypetystä mutta ei liikaa kauhisteluakaan. Jostain syystä fitness/kehonrakennus saa tunteet pintaan. Tuo ulkonäkökeskeisyys taitaa olla se punainen vaate. Kuitenkin missä tahansa kilpaurheilussa treeni on välillä "sairasta" ja painontarkkailu tärkeässä roolissa.
Sellainen kysymys heräsi, että tarvitaanko bikiniin läheskään sellaista dieettiä kuin nykyään. Noista kisaajista ainoastaan Johanna Pöllänen oli mielestäni paremman näköinen lavalla kuin ns. offilla.
 
Ihan mielenkiintonen pätkä. Ei tuo nyt lajista kauheesti hyvää kuvaa antanut. Toki nuo dieetit ja ulkonäkökeskeisyys ovat terveyden kannalta kyseenalaisia, mutta olis tuossa voinut kertoa vähän enemmän off-elämästä eli just siitä harrastuksen hyvästä puolesta. Syödään monipuolisesti ja reenaillaan.

Tossa joku jo sanoikin, että tuossa olis voitu myös sivuuttaa muita keholajeja ja sitä todellista säkrifaissia. Reenailet viis vuotta täysillä ja hyvällä tuurilla oot silti liian pieni.
 
Voi elämä tota joka itkee vipareissa, miten se edes on teknisesti mahdollista? Se sattuu joo, mutta että itkemään alkaa. Mitä tolle käy jos sen pistää tekemään edes 5 toistoa kovaa kyykkyä? Mä sanoisin tolle, että kasvata pallit ja tuu sitten takaisin kun ne on kasvaneet, muuten vaihda lajia.
 
En tiedä. Voihan se tuollaista olla. En ole kisatavoitteellisesti ikinä edes treenannut, saati dieetannut, niin en täysin osaa samaistua.

Luin sen tumman naisen blogista, että dramatiikkaa tavoiteltiin sillä että hän ei saanut esiintyessään nauraa ollenkaan ja vastasi kysymyksiin joita esitettiin.

http://lindapaldanius.fitfashion.fi/2017/04/24/muodonmuutoksia-dokumenttiprojekti/

En tiedä millaisen sävyn itse valitsisin jos tekisin dokumentin tästä aiheesta. Vaikea ainakin olisi jättää käyttämättä esim. vipari-itkukohtaus, vaikka ymmärrän että luultavimmin suurin osa harrastajista ei ole noin dramaattisia.
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
Olisikohan se vipari-itku johtunut verensokerin laskemisesta ja yleensä dieetillä nälkiintymisestä?

Mietin erilaisia tilanteita kun on voimat loppuneet:

Luonnollisesti olen jäänyt lukuisia kertoja kyykyssä pohjaan niin että valmistajat kopanneet, tanko jäänyt varmistusrautoihin taikka itse joutunut pudottamaan painon alas - ainoastaan sieluun on sattunut. Toisaalta pitkissä sarjoissa, vaikkapa vipareissa, on vain jääneet kädet alas, eikä sekään ole ollut kivuliasta sinänsä. Juoksun loppusuoralla jalat on painaneet kuin lyijy ja olen pidätellyt oksennusta samalla kun yrittänyt puristaa viimeiset metrit kelloa vastaan - sekään ei ole itkettänyt. Mutta kerran ihan kevyen lenkin puolivälissä meinasi tulla itku. Olin vetänyt huonon syömisen päälle jonkun idioottimaisen nopean sokeriboostin, ja sieltähän verensokeri tuli alas niin että tärisi. Nilkutin nöyränä kotiin, mutta en tosin jäänyt itkemään maahan, koska muuten olisi kestänyt vielä kauemmin että saan ruokaa. Jospa sillä naisella oli joku samanlainen fiilis, että viparit sinänsä eivät sattuneet, vaan olotila yleisesti oli päin persettä huonosti toteutetun dieetin vuoksi ja niin kovan yrittämisen vuoksi koko elämä pyöri sen bikinifitnessin ympärillä ja ihminen oli henkisesti loppu.
 
En ole tuota dokumenttia katsonut, mutta olen näin yleisesti miettinyt, että tietävätkö nämä kaikki tähän fitness buumiin hurahtaneet, mihin he ovat oikeasti ryhtymässä kun lähtevät kilpailemaan?
Entä kuinka suuri osa näistä "hurahtajista" oikeasti edes tuntee minkäänlaista kiiinnostusta lajia kohtaan. Tulee välillä sellainen ajatus, että osa noista kisaajista ovat aloittaneet lajin vain koska se on nykyään niin vitun muotia olla fitness sitä ja fitness tätä ja kuvaillaan rahkapurkkeja ja lesitiinipuuroja ja leijutaan niillä somessa.
Ja mitä tulee noihin kauhistelukommentteihin, niin mun mielestä ihan aiheellinen huolihan toi on, etenkin jos kilpailja ei oikeasti itse tiedosta mahdollisia riskejä. Jos joku luulee, että kyseessä on terveysurheilu, niin siinä tapauksessa kannattaa oikeasti perehtyä vähän paremmin lajin todellisiin varjopuoliin ennen kuin hyppää mukaan hetken mielijohteesta.
Kyllä sitä fitnessiä voi ihan vapaasti harrastaa, vaikkei koskaan kisaisikaan. Ja varmasti myös huomattavasti terveellisempää, kun pitää homman harrastuksen tasolla.
 
En ole tuota dokumenttia katsonut, mutta olen näin yleisesti miettinyt, että tietävätkö nämä kaikki tähän fitness buumiin hurahtaneet, mihin he ovat oikeasti ryhtymässä kun lähtevät kilpailemaan?
Entä kuinka suuri osa näistä "hurahtajista" oikeasti edes tuntee minkäänlaista kiiinnostusta lajia kohtaan. Tulee välillä sellainen ajatus, että osa noista kisaajista ovat aloittaneet lajin vain koska se on nykyään niin vitun muotia olla fitness sitä ja fitness tätä ja kuvaillaan rahkapurkkeja ja lesitiinipuuroja ja leijutaan niillä somessa.
Ja mitä tulee noihin kauhistelukommentteihin, niin mun mielestä ihan aiheellinen huolihan toi on, etenkin jos kilpailja ei oikeasti itse tiedosta mahdollisia riskejä. Jos joku luulee, että kyseessä on terveysurheilu, niin siinä tapauksessa kannattaa oikeasti perehtyä vähän paremmin lajin todellisiin varjopuoliin ennen kuin hyppää mukaan hetken mielijohteesta.
Kyllä sitä fitnessiä voi ihan vapaasti harrastaa, vaikkei koskaan kisaisikaan. Ja varmasti myös huomattavasti terveellisempää, kun pitää homman harrastuksen tasolla.

Ainakaan dokumentin naisia ei voi moittia kiinnostuksen puutteesta. :D Pikemminkin tuli mieleen että vähempikin rakkaus lajiin saattaisi riittää.
 
Harmi ettei tullut ihan selvyyttä miksi ei ole aikaa mihinkään muuhun kuin töissä käyntiin ja "treenaamiseen" 8h duunipäivän päälle vielä napakat 8h treeniä? kKerkeää 7,5h nukkua ja 30min popsia riisikakkuja ja kirsikkatomaatteja
 
Se yksi patukkahan totesi, että salitreenillä voiteta mitään vaan lavatyöskentelyllä ja poseeraustreeniä pitää olla vähintään 200 tuntia yhden kisavalmistautumisen aikana. Varmaan on myös muuta valmistelua...pelkkä salilla notkuminen ei tee kenestäkään kisaajaa, luulis sen nyt itse kunkin tajuavan.
 
Jotenkin tuntuu varsinkin tässä lajissa kilpalijat ottavat normaalia enemmän egon päälle se mahdollinen häviö, unohdetaan, että lihaksilla tässä kisataan toisia vastaan, ei sillä henkilön identiteetillä. Ei osata erottaa näitä kahta. Omaa kehoa, lihaksia joka on se "kisasuoritus" ja se henkinen minä, jolla ei ole mitään väliä kilpailussa. Jotenkin tämä ajatusmailma puskee paljon läpi. Varsinkin siinä lopussa, kun se nainen ei päässytkään finaaliin ja oli ihan rikki, kyseli jo tuomareilta takana et onko tässä joku väärinkäsitys. Ei ihan ymmärretä ehkä lajin luonnetta. JP Pulkkinen totesi et "Lihaksilla minä kilpailin, ne oli se urheilusuoritus" tjsp.. en ihan sanatarkalleen muista.

Ei kuule Tero Pitkämäen suusta että "Minä olin huono" vaan, että tänään heitto oli paskaa. Bikini vitnessi kisailijoiden toivoisi selkiinnyttävän itselleen enemmän fitnesslajien "sielua" ei ottaisi niin paljon päänupille mahdollinen häviö. Varsinkin kun lajissa pärjääminen tai eliminaatiosta ulos joutuminen on aivan sattumankauppaa. Tänään hyvä voitto ja huomenna tukka huonosti, sama kunto, lennät ulos.
 
Mikä on valmentajan vastuu? Terveysongelmatkin (myös henkiset) tai siis riski niihin, on suurin naisilla jotka ovat lähteneet kisaamaan liian huonoilla pohjilla. Eikö valmentajan pitäisi vaan sanoa tylysti, että ensin kolme vuotta treeniä, sitten katotaan sitä kilpailemista.. tai, sori, tolla rakenteella ei kannata lähteä kilpailemaan. Money talks?

Rivien välistä huomaa, että bikinikisaajia (siis kauniita naisia) halutaan pitää hieman bimboina. Tuossa oli kuitenkin juristia, optikkoa, ex-upseeria... Eihän harrastustaan hävetä tarvitse, pääasia, että itse tietää mitä tekee. Tuskinpa mielikuva tyhmästä (mies)bodaristakaan pitää paikkansa.
Sitkeästi myös yritetään väittää, että miesten takia, jopa vaatimuksesta, bikiniä harrastettaisiin. Kyllä naiset ihan itse, omasta halustaan, tätä(kin) lajia harrastavat ja luovat mahdolliset paineensa ihan itse omassa päässään. Suurimmalle osalle miehistä lavakuntoinen fitnesskisaaja ei ole mikään kauneusihanne.
 
Noita sarjoja on niin pirusti, että eiköhän sinne mukaan mahdu niitäkin, jotka lähtevät kisaamaan ihan pelkän huomion ja muoti-ilmiön takia. Näkihän sen kultsan kisakuvistakin, että ei se homma kaikilla ihan putkeen mennyt. Todennäköisesti samoja ihmisiä, jotka sitten tilittävät myöhemmin lehdissä kuinka kauheaa se fitness oli.

Iltalehtikin on ottanut oikein tehtäväkseen kaivamalla kaivaa aiheesta jotain juttua, tottakai samalla kauhistelevan negatiivisella linjalla kuin ennenkin. Tässä jutussa mua lähinnä ihmettyttää se, että A) kuinka joku kehtaa jättää kusensa jonnekin siivouskomeroon ja B) myöntää sen vielä lehdessä? http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201704262200112403_tw.shtml
 
Jotenkin surullinen laji osaltaan. Keihään kärki tekee tosissaan töitä, sitten aivan hirvittävä massa on aivan hukassa ja pääpointti ei todellakaan ole kilpailla. Tota näkee säälittävän paljon. Kokonaan ilman lihaksia lavalla löysänä, sitten salilla ollaan rucolat naaman edessä niin vitun fitnestä. Salilla tuskin tulee hiki, poseerauksia treenataan enemmän kuin lihaksia. Aika hirveetä katottavaa.

Ja liiton puolelta painotetaan, että niin ja niin paljon on pakko poseerata, koittais nyt jumalauta patistaa ne hikoilemaan salilla ekana. Mitä sä voit edes poseerata jos ei ole mitään lihaksiakaan?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom