Mieltä askarruttava asia

number_one

Kädenvääntäjä
VIP
Liittynyt
10.8.2004
Viestejä
19 052
Ikä
39
Miten tuoda asia ihmisille jotka ovat samaa mieltä kanssasi, mutteivat voi tunnustaa asiaa koska saavat henkilökohtaista tappiota siinä?

Esim. Kaveriporukka jossa toimitaan epäreilusti, mutta jos ruvettaisiin toimimaan reilusti, liian moni ryhmässä menettäisi statustaan ja mukavuuttaan? Kaikki kuitenkin tietävät että toimitaan epäreilusti mutteivat tietenkään tunnusta sitä.

Miten asiaa kannattaa lähestyä että homma saadaan läpi? Miten murretaan ryhmän tuki väärintekijöillä?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tohon voi varmaan vaikuttaa ryhmän johtohahmo tai sellanen korkean statuksen omaava henkilö. Jos se uskaltaa olla eri mieltä, varmaan muutkin uskaltavat. Jokaisesta ryhmästä varmaan löytyy tälläinen johtohenkilö, kenen kanssa on helppo olla samaa mieltä.
 
Tohon voi varmaan vaikuttaa ryhmän johtohahmo tai sellanen korkean statuksen omaava henkilö. Jos se uskaltaa olla eri mieltä, varmaan muutkin uskaltavat. Jokaisesta ryhmästä varmaan löytyy tälläinen johtohenkilö, kenen kanssa on helppo olla samaa mieltä.

Aivan totta. Mutta miten tämä kyseinen hahmo saadaan oikeudellisuuden tielle?
 
Aivan totta. Mutta miten tämä kyseinen hahmo saadaan oikeudellisuuden tielle?

Varmaan kahdenkeskeinen juttelu sen kanssa. Jos sillä on ryhmä takanaan, se ei kuuntele niin herkästi vaan pysyy omassa kannassaan. Usein aikuisten ryhmissä tää johtohahmo on ns hyvä tyyppi joka on kaikille reilu ja kuuntelee yleensä.

edit: Poikkeuksiakin toki löytyy.
 
Heh oon vähän erimieltä tosta aikuisten ryhmän johtohahmon hyvyydestä. Omien havaintojen mukaan johtohahmo on usein henkisesti vahva, jolla joku mystinen charmi että ihmiset pitävät tästä suhteettoman paljon tekoihin nähden. Ja tällä tyypillä on oltava tarjottavaa ihmisille. Usein julkisesti se paras tyyppi on ihminen, jota kannattaa sanoa parhaaksi tyypiksi oman sosiaalisen aseman säilyttämiseksi.

Ja on todella vaikea olla kaikille reilu niin että kaikki pitävät sinusta. On maailman helpointa ja yleisintä toimintaa olla kaikille mukava. Mutta siinä on sitten reiluus todella kaukana.
 
Toinen ongelma jota joutuu kohtaamaan elämässä.

On ryhmä jonka jäseniä harmittaa jonkun ryhmän jäsenen toiminta. Tälle ei kuitenkaan kerrota että monia muita harmittaa. Yksi ryhmän jäsenistä (usein vielä sellainen ketä asia ei edes häiritse eniten), rupeaa keskustelemaan henkilön kanssa ketä muut seläntakana arvostelet, tämän häiriökäyttäytymisestä. "Häiriökäyttäytyjä" kieltää kaiken ja ottaa rakennekeskustelun hyökkäyksenä. Muut ryhmän jäsenet (joita asia kaikkein eniten häiritsi) eivät tue "kissan pöydälle nostajaa", vaan jopa tukevat "Häiriökäyttäytyjän" mielipiteitä niinkuin mitään ongelmaa ei olisikaan. "Kissan pöydälle nostaja" uskaltaa epäillä ryhmän muita jäseniä hieman pallittomiksi tekonsa takia. Ja tätähän ei katsota hyvällä. "Kissan pöydälle nostajan" aiheellinen pallittomuus epäily nouseekin suurimmaksi rikokseksi mitä koko aikana on tehty. Suuri ryhmä joka on toiminut yhdessä väärin, uhraa oikeudellisuuden ja "kissan pöydälle nostajan" oman mukavuutensa ja statuksensa nojalla.

Sairasta miten usein äskeisen kaltaiseen tilanteeseen törmää elämässä :(
 
Tjaa hyvä kysymys. Riippuu todella paljon ryhmädynamiikasta ja kuinka itsenäisiä päätöksentekijöitä ryhmän jäsenet ovat. Mä olen huomannut, että jos kantansa pystyy perustelemaan ruohonjuuritason argumenteilla niin se yleensä kääntää suurimman osan mielipiteen omalle kannalleen. Jos mukaan saa vielä ympättyä jonkinlaista sympatiaa ja empatiaa väärinkohdelluiden kannalta niin homma yleensä on selvä.
 
Mun mielestä monesti homma ei ole tiedon määrästä kiinni. Vaan siitä mitä kannattaa tehdä. Voin kuulostaa ehkä hieman kyyniseltä, mutta näin se monesti vaan menee :( Keskivertoihmistä ei paljoa moraali kiinnosta. Enemmän juuri käytännön läheinen menestyminen. Ja usein toi menestyminenkin lasketaan väärin. Oikein toimiminen ois kannattanut enemmän, ja olisi saanut vielä vääristä syistä toimia oikein.
 
Ei sille tarvitsekkaan antaa.
Kaikenmaailman tunteilu, sääliminen, rakastaminen, katuminen on turhaa.
Kun huolehtii vaan omasta itsestään niin kaikki on hyvin.
Aamen.
 
Ei sille tarvitsekkaan antaa.
Kaikenmaailman tunteilu, sääliminen, rakastaminen, katuminen on turhaa.
Kun huolehtii vaan omasta itsestään niin kaikki on hyvin.
Aamen.

Kunnes tulee joku josta sun tarvii ja sä haluat huolehtia itseäsikin enemmän. Tulet huomaamaan. Ellei toi sit ollut sitä kuuluisaa sarkasmia...
 
Kunnes tulee joku josta sun tarvii ja sä haluat huolehtia itseäsikin enemmän. Tulet huomaamaan. Ellei toi sit ollut sitä kuuluisaa sarkasmia...

Tätä henkilöä odotellessa....
En kyllä usko että elämällä tätä elämää tällaiseen ihmiseen tulen ihan pian törmäämään.
Mutta parempi silti näin päin.
 
Ei sille tarvitsekkaan antaa.
Kaikenmaailman tunteilu, sääliminen, rakastaminen, katuminen on turhaa.
Kun huolehtii vaan omasta itsestään niin kaikki on hyvin.
Aamen.

Anna mä arvaan. Sä oot vielä yleisesti tunnettu "aika hyvänä jäbänä" ??? Sulla on paljon tuttuja + sä et muuten varmasti oo sinkkukaan. Siis virallisesti.
 
Toi on kyllä paha toi miten monet olettaa että annat anteeksi vaikka eivät pyydä anteeksi tai edes myönnä että itsessäkin saattoi olla vikaa...
 
Mitä siinä oletetaan että annetaan anteeksi, jos mitään väärää ei ole tehty. Jompi kumpihan siinä joutuu pyytämään anteeksi. Toinen pahaa tekoa, tai toinen perusteetonta syyttelyä. Ei tilanne voi vaan jäädä siihen että "molemmat on oikeessa".
 
Ei sille tarvitsekkaan antaa.
Kaikenmaailman tunteilu, sääliminen, rakastaminen, katuminen on turhaa.
Kun huolehtii vaan omasta itsestään niin kaikki on hyvin.
Aamen.

Näinhän sitä moni tässä maassa tuntuu ajattelevan ja sen tosiaan huomaa ihan joka päivä :(
 
Miten tuoda asia ihmisille jotka ovat samaa mieltä kanssasi, mutteivat voi tunnustaa asiaa koska saavat henkilökohtaista tappiota siinä?

Esim. Kaveriporukka jossa toimitaan epäreilusti, mutta jos ruvettaisiin toimimaan reilusti, liian moni ryhmässä menettäisi statustaan ja mukavuuttaan? Kaikki kuitenkin tietävät että toimitaan epäreilusti mutteivat tietenkään tunnusta sitä.

Miten asiaa kannattaa lähestyä että homma saadaan läpi? Miten murretaan ryhmän tuki väärintekijöillä?

Ihan ensiksi varmistetaan, että munat on tallessa kun ei saa mieltään vaivaamalle asialle tehtyä mitään.
Just tuollaista "byhyy, nyt ei olla reiluja, mutta mä en kyllä tee asialle mitään ettei mua katota pahasti" en ole ikinä ymmärtänyt. Samaan kastiin kuuluu myös nämä "mä en ole kiusannut ketään ikinä koulussa, mutta enpä ole puuttunutkaan" -vässykät. Jos on olemassa epäkohta, vaikkapa vaan joku dominoiva k-pää, joka tekee muiden olon hankalaksi niin totta helvetissä sille sanotaan asiasta, ensin nätisti, sitten pahemmin. Mikäli henkilölllä on aivotoimintaa niin viesti menee yleensä perille.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ei asioista pysty keskustelemaan edes kahden kesken, niin sitten kannattaa miettiä, että mikäs pakko niiden kavereiden kanssa on olla tekemisissä. Yhden kusipään menetys ei varmaan missään tunnu - eikä pitäisi muutaman hyssyttelijänkään, joilla oma napa menee rehellisyyden edelle.
Muussa tapauksessa voi vain vartoilla tilanteen kärjistyvän, ja jos kumpikaan ei koe tehneensä mitään väärää, niin siitä ei hyvä seuraa.
 
Anna mä arvaan. Sä oot vielä yleisesti tunnettu "aika hyvänä jäbänä" ??? Sulla on paljon tuttuja + sä et muuten varmasti oo sinkkukaan. Siis virallisesti.

Väärin.
Lähes kaikki tietää millainen luopio olen.
Mulla on paljon ihmisiä jotka tunnen, jokainen heistä välittää niin kauan kun minusta hyötyvät.
Ja kyllä, olen sinkku.
 
Väärin.
Lähes kaikki tietää millainen luopio olen.
Mulla on paljon ihmisiä jotka tunnen, jokainen heistä välittää niin kauan kun minusta hyötyvät.
Ja kyllä, olen sinkku.

Onks toi sit mukava tapa elää?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom