- Liittynyt
- 25.4.2003
- Viestejä
- 1 672
Moikka!
Täällä aloittelijoiden osastolla (ymmärrettävästi) mielenkiinto pyörii pääosin treeniohjelmissa, niiden muutoksissa, sopivuudesta omaan tarkoitukseen jne. Tyypillisiä kysymyksiä on että "saako tällä ohjelmalla massaa" ja "millä ohjelmalla kasvaa parhaiten".
Oma kokemus on osoittanut, että kun perusasiat treenissä on kunnossa (eli riittävästi palautumisaikaa ja riittävä intensiteetti harjoituksissa), on treeniohjelmalla itseasiassa yllättävän pieni merkitys kehityksen kannalta.
Muistan itse vaihdelleeni alussa treeniohjelmia, ja odottaneeni kehityspyrähdystä aina uuden ja "paremman" ohjelman ansiosta. Ei sitä kuitenkaan tullut. Parhaat kehittymisjaksot ovat nimittäin olleet säännöllisen syömisen ja säännöllisen elämänrytmin jaksoja. Minulla kesti noin 10 vuotta, ennen kuin ymmärsin, miten paljon ravinnolla on merkitystä tässä lajissa (kehonrakennus). Mielestäni kehittymisessä on kysymys 25%:sti treenistä ja 75%:sti ravinnosta. (Oletetaan edelleen, että lepoa tulee riittävästi). Se, haluaako hakea kehitystä muuttamalla tuohon 25 prosenttiin vaikuttavia asioita (treeniohjelmat tms.) on tietysti jokaisen oma asia, mutta mielestäni siinä haaskaantuu ruutia variksiin.
Itse asiassa, olen huomannut, että on paljon vaativampaa olla tunnollinen syöjä kuin olla tunnollinen treenaaja. Kun aloin pitää ruokapäiväkirjaa, huomasin, miten paljon aterioita jää väliin tai tulee "korvattua" sellaisella ravinnolla, joka ei pattia kasvata. Eväiden valmistelu ja mukana kantaminen vaatii päättäväisyyttä, mutta maksaa varmasti vaivan. Ravinto-ohjelmat ovat varsin yksinkertaisia mutta niiden noudattaminen vaatii asennetta. Se, kehitytkö muita nopeammin, ratkeaa hyvin pitkälti sen perusteella, että onko sinulla itsetuntoa ja kuria pitää LUJASTI kiinni suunnitelmasta eli syödä ja treenata suunnitelman mukaan.
Jos lihasmassan hankinta on tavoitteena, kannattaa mielestäni ehdottomasti investoida ammattilaisen laatimaan ravinto-ohjelmaan. Ainakin itselläni, maksettu ohjelma on antanut myös painetta pitäytyä ohjelmassa - muutenhan rahat olisivat menneet hukkaan. On myös hyvä muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä. Tunnen treenareita, jotka ovat harjoitelleet jo vuosia kehityksen polkiessa paikallaan. Kun kysyn välipalojen syönnistä ja proteiinigrammojen laskemisesta yleinen vastaus on, että "kokeilin mä joskus niitä välipaloja, mutta ei niistä ollut hyötyä - hirvee vaiva vaan raahata safkaa mukana".
Ei ne tulokset näy muutamassa viikossa. Kun omaksuu treenaamisen ja siihen liittyvän oikean ravinnonsaannin elämäntavaksi, vuosien varrella syntyy selvä ero näihin "ei niistä välipaloista ollu hyötyä" -kavereihin.
Eli vinkkinä tässä aloittelijoille on siis se, että kannattaa ohjata huomiotaan vähemmin siihen miten harjoittelee ja enemmin siihen, että laittaako suuhun sellaista ruokaa riittävästi, joka tekee vahvemmaksi.
Täällä aloittelijoiden osastolla (ymmärrettävästi) mielenkiinto pyörii pääosin treeniohjelmissa, niiden muutoksissa, sopivuudesta omaan tarkoitukseen jne. Tyypillisiä kysymyksiä on että "saako tällä ohjelmalla massaa" ja "millä ohjelmalla kasvaa parhaiten".
Oma kokemus on osoittanut, että kun perusasiat treenissä on kunnossa (eli riittävästi palautumisaikaa ja riittävä intensiteetti harjoituksissa), on treeniohjelmalla itseasiassa yllättävän pieni merkitys kehityksen kannalta.
Muistan itse vaihdelleeni alussa treeniohjelmia, ja odottaneeni kehityspyrähdystä aina uuden ja "paremman" ohjelman ansiosta. Ei sitä kuitenkaan tullut. Parhaat kehittymisjaksot ovat nimittäin olleet säännöllisen syömisen ja säännöllisen elämänrytmin jaksoja. Minulla kesti noin 10 vuotta, ennen kuin ymmärsin, miten paljon ravinnolla on merkitystä tässä lajissa (kehonrakennus). Mielestäni kehittymisessä on kysymys 25%:sti treenistä ja 75%:sti ravinnosta. (Oletetaan edelleen, että lepoa tulee riittävästi). Se, haluaako hakea kehitystä muuttamalla tuohon 25 prosenttiin vaikuttavia asioita (treeniohjelmat tms.) on tietysti jokaisen oma asia, mutta mielestäni siinä haaskaantuu ruutia variksiin.
Itse asiassa, olen huomannut, että on paljon vaativampaa olla tunnollinen syöjä kuin olla tunnollinen treenaaja. Kun aloin pitää ruokapäiväkirjaa, huomasin, miten paljon aterioita jää väliin tai tulee "korvattua" sellaisella ravinnolla, joka ei pattia kasvata. Eväiden valmistelu ja mukana kantaminen vaatii päättäväisyyttä, mutta maksaa varmasti vaivan. Ravinto-ohjelmat ovat varsin yksinkertaisia mutta niiden noudattaminen vaatii asennetta. Se, kehitytkö muita nopeammin, ratkeaa hyvin pitkälti sen perusteella, että onko sinulla itsetuntoa ja kuria pitää LUJASTI kiinni suunnitelmasta eli syödä ja treenata suunnitelman mukaan.
Jos lihasmassan hankinta on tavoitteena, kannattaa mielestäni ehdottomasti investoida ammattilaisen laatimaan ravinto-ohjelmaan. Ainakin itselläni, maksettu ohjelma on antanut myös painetta pitäytyä ohjelmassa - muutenhan rahat olisivat menneet hukkaan. On myös hyvä muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä. Tunnen treenareita, jotka ovat harjoitelleet jo vuosia kehityksen polkiessa paikallaan. Kun kysyn välipalojen syönnistä ja proteiinigrammojen laskemisesta yleinen vastaus on, että "kokeilin mä joskus niitä välipaloja, mutta ei niistä ollut hyötyä - hirvee vaiva vaan raahata safkaa mukana".
Ei ne tulokset näy muutamassa viikossa. Kun omaksuu treenaamisen ja siihen liittyvän oikean ravinnonsaannin elämäntavaksi, vuosien varrella syntyy selvä ero näihin "ei niistä välipaloista ollu hyötyä" -kavereihin.
Eli vinkkinä tässä aloittelijoille on siis se, että kannattaa ohjata huomiotaan vähemmin siihen miten harjoittelee ja enemmin siihen, että laittaako suuhun sellaista ruokaa riittävästi, joka tekee vahvemmaksi.