Matemaattinen ongelma tai jotain

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Nor
  • Aloitettu Aloitettu
BlankSpace sanoi:
Itseäkin rupesi kiinnostamaan tämä asia. Ensimmäisenä tulee mieleen rakennella pyörähdysakselina toimivan käyrän ympärille infidesimaalisen ohuita kiekkoja, joiden säteet ovat siis etäisyyksiä pyörähtävästä käyrästä ja summata nämä yhteen? Wolframista en osaa sanoa.
Click to expand...
Pitääpä tutkia asiaa tarkemmin yo-kirjoitusten jälkeen, tuo kuulosti riittävän yksinkertaiselta ja toimivalta. Googlesta en löytänyt mitään.
 
^ Jos nyt oikein ymmärsin mitä olette tekemässä, niin tuollainen konstruktio (käyrä pyörähtää toisen käyrän ympäri) syntyisi ehkä helpoiten kun tätä pyörähdysakselina toimivaa käyrää arvioidaan kussakin pisteessä suoralla. Eli siis kussakin pisteessä otetaan tämän akselina toimivan käyrän tangentti, ja sitten piirretään sitä kohti kohtisuoraan jana, kunnes saavutetaan pyörähtävä käyrä. Tämän janan pituus on sitten tässä pisteessä pyörähdyskappaleen säde. Tähän tapaanhan olitte ilmeisesti asiaa jo ajattelleetkin.

En nyt ole ihan selvillä että mitä tässä sitten on tarkoitus laskea? Näin syntyvän kappaleen tilavuudelle tai pinta-alalle pystynee johtamaan lausekkeen kun tietää miten tavallisen pyörähdyskappaleen lausekkeet johdetaan ja ottaa sitten huomioon tuon että jokaisessa pisteessä ikäänkuin pyörähdetään akselina toimivan käyrän tangentin ympäri.
 
MassaVaje sanoi:
Jotkut näköjään jo tutkineet tuota integraali-probleemaa - ja johtaneet kaavan lineaarisen pyörähdysakselin tapaukselle.

Solids of Revolution Formed by Rotating Functions
Click to expand...
Aivan, tuo suoran ympäri pyörähtäminenhän on melko triviaali yleistys x-akselin ympäri pyörähtämisestä, kun tarvitsee vain tehdä koordinaattimuunnos jossa tämä suora rotatoidaan x-akseliksi. Nyt sitten tämän yleisen käyrän tapauksessa tuo rotaatiokulma riippuu pisteestä jossa ollaan, eli suoraksi valitaan aina pyörähdysakselina toimivan käyrän tangentti kyseisessä pisteessä.
 
Tartteisin vähän potkua perseelle ton B kohdan kanssa.

Henkilöauton halogeenipolttimon kyljessä on merkintä 55W/12V.
a) Kuinka suuri virta lampussa kulkee ? V: 4,6A
b) Autoon jää vahingossa ajovalot päälle. Edessä on kaksi 55 W:n lamppua ja takana kaksi
8,0 W:n lamppua. Kaikki lamput on kytketty rinnan. Kuinka kauan valot ovat olleet päällä,
kun akun varaustila on laskenut 10,0 Ah ?
 
johanzuk sanoi:
Tartteisin vähän potkua perseelle ton B kohdan kanssa.

b) Autoon jää vahingossa ajovalot päälle. Edessä on kaksi 55 W:n lamppua ja takana kaksi
8,0 W:n lamppua. Kaikki lamput on kytketty rinnan. Kuinka kauan valot ovat olleet päällä,
kun akun varaustila on laskenut 10,0 Ah ?
Click to expand...

- Sähköenergiaa on kulunut 12 V * 10,0 Ah = 120 Wh

- Valojen teho yhteensä on 2 * 55 W + 2 * 8,0 W = 126 W

- Joten valot ovat olleet päällä 120 Wh / 126 W = n. 0,95 h
= n. 57 min
 
Vastizz sanoi:
miten menetellään, jos mielivaltainen käyrä pyörähtääkin nousevan/laskevan eli suoran muotoa y=ax+b tai toisen käyrän ympäri?

Lisäksi haluan tietää, millaisella käskyllä tällaista pyörähdyskappaletta voidaan tarkastella wolframalphassa.
Click to expand...

Itekki noita pyörittelyitä viimeks lähinnä lukiossa miettiny mutta yritetään. Saattaa mennä päin helvettiä.

1. Käyrien leikkauspisteet -> jaetaan tilanne "väleihin" että saahaan myöhemmin vaan laskettua yhteen. Ei välttämättä mene noin nätisti kun tossa sun kuvassa.
2. Testataan joka "välillä" kumpi käyrä on ylempänä, eli kumpi saa välin mielivaltasella pisteellä suuremman arvon.
3. Lasketaan joka välin pinta-ala -> määrätty integraali välin alkupisteestä loppupisteeseen (ylempi käyrä miinus alempi käyrä)^2.
4. Kerrotaan kaikki integraalit piillä (pi*r^2) että saahaan noita ympyröitä pyöräyttämällä.
5. Summataan joka väli.

Ja vastiksen kannattas varmaan hommata Matlab omalle koneelle, jos oot kerta lähössä tätä lukemaan niin ei tarviin ton wolframin kanssa ähertää.

E: tajusin just että jos akseli ja pyöräytettävä käyrä on kumpiki mutkalla, niin se pyöräytys ei mene noin näppärästi. Varmaan jonku näkösen arvion saa, kun ottaa pinta-alat siinä vaiheessa kun on pyöritetty 0 ja 180 astetta ja niitten keskiarvoo sitten pyöräyttää koko ympyrän.
 
QKirja väittää, että e=e0sin(2pii*ft) = 3,39292 V *sin(2pii*50 Hz*1.2 ms) = n.1.2 V..
Miten laskimeen näppäillään, että saadaan toi tulos? Itse saan jotain 0,022...
 
Seinän paksuus 55cm. Seinä absorsoi 97% gammasäteilystä. Kuinka monta prosenttia gammasäteilystä pääsee seinän läpi?

x1=0.55m, x2=0.15m, I=0,030 i0

Saan laskettua matkavaimennuskertoimen, joka on 6.375560 1/m. Siihen tökkää.

Kaava, jota pitänee soveltaa on I=I0e^-ux , jossa I ainekerroksen läpäisseen säteilyn intensiteetti, I0 aineeseen osuvan gammasäteilyn intensiteetti, x ainekerroksen paksuus ja u matkavaimennuskerroin.
 
Tuota, jos seinä absorboi 97% säteilystä niin eikös äkkiseltään voisi veikata että 3% pääsee läpi?

Tietty osa voi heijastua, mutta siitä lienee paha mennä mitään näillä tiedoilla sanomaan.
 
LowProFile sanoi:
Kaava, jota pitänee soveltaa on I=I0e^-ux , jossa I ainekerroksen läpäisseen säteilyn intensiteetti, I0 aineeseen osuvan gammasäteilyn intensiteetti, x ainekerroksen paksuus ja u matkavaimennuskerroin.
Click to expand...
Tuossa kait tuo ratkasu on aivan suoraan. Eli laitat laskemasi kertoimen u:n paikale (näytti olevan oikein) ja 0,15 x:n paikale. I0:n paikale voi suosiolla survasta ykkösen (eli 100% tai vaikka suoraan poistaa sotkemasta).
Eli I = e^(-u*0,15) = 0,384299. Siis 15cm seinästä läpi pääsee 38%.

edit: kieltämättä sekava tuo alkuperänen viesti, mutta oletan, että tuota haettiin.
 
Hermot menee. En saa tota ratkaistua nytkään . Miten toi nyt laskimeen näppäillään? Ihan kaikkine lukuineen ja mikä toi e tossa on? Vääntäkää toi rautalangasta, en millään saa tuota oikeata vastausta aikaiseksi. Ei vaan leikkaa. Kuuluis jo tyhmien kysymysten kerhoon..
 

Ja lisäksi r=100m.

Miten ihmeessä ratkaistaan, saan kyllä pinta-alan ylä- ja alapuolelta laskettua, mutta miten siitä tilavuus?
 
ton keskimmäisen laatikon tilavuus on varmaan selvä? Eli kerrot pinta-alan vaan 1m:llä. Sitten lasket sisäkaarteen keskiviivan pituuden (kun r=100m-4m-5m=91m) http://fi.wikipedia.org/wiki/Sektori ja kerrot sillä sisäkaarteen pinta-alan. Sitten lasket ulkokaarteen keskiviivan pituuden (kun r=100m+4m+5m=109m) ja kerrot sillä ulkokaarteen pinta-alan.

? jos tajusin oikein
 
Laiskottaa, joten en jaksa syventyä fysiikan kirjaan ja kysyn täällä:

Yksiulotteisen jaksollisen aallon poikkeamaa kuvataan yhtälöllä

D(x,t) = Acos(kx+ωt+φ),

jossa φ on paikasta (x) ja ajasta (t) riippumaton vaihesiirtymä. Ja k=2π/λ sekä ω=2πf, eli vakioita.

Kysymys on, että miten periaatteellisella tasolla selvitän aallon liikkeen suunnan? Eli eteneekö aalto oikealle vai vasemmalle (x-akselin suunnassa).
 
Back
Ylös Bottom