Matemaattinen ongelma tai jotain

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Nor
  • Aloitettu Aloitettu
Tämä oli aiemmin jossain toisessa ketjussa ja oli väittelyä, että tämä olisi mahdoton. Ei ole mahdoton, mutta on vaikea.

In front of you are 12 pearls, 11 being real and one fake. The real ones all weigh the same and the fake one differs in weight from the real ones (may weigh more or less). With a balance scale and three weighings how can you weed out the fake one and determine whether it is too heavy or too light?
 
Your job allows you to work any number of hours per week you desire. Your take home pay is proportional to the number of hours worked (no overtime). After subtracing time for sleeping and routine daily tasks you have 80 hours per week left for work and pleasure. You wish to maximize your income multiplied by the amount of pleasure time you have to enjoy it. How many hours per week should you work?

Probleema: max x*y, ehdolla x + y =< 80
Lagrangen yhtälö: x*y + L*(x + y - 80)
derivaatat:
y + L = 0
x + L = 0
x + y = 80

Eli x ja y ovat yhtäsuuret ja niiden summa on 80, eli työtä kannattaa tehdä 40 tuntia ja vapaa-aikaa viettää saman verran.
 
Helppo, tällainen täällä on tainnut aiemminkin olla:

If it takes Bill 20 hours to paint a house and it takes George 30 hours, how long will it take if they work together yet independently?

Bill tekee hommia vauhdilla 1/20 ja George vauhdilla 1/30. Molemmat tekevät eri vauhdilla saman ajan töitä saadakseen työn valmiiksi, eli

t/20 + t/30 = 1
(30*t + 20*t)/(20*30) = 1
50*t/600 = 1
t = 600/50 = 12
 
Tämä oli aiemmin jossain toisessa ketjussa ja oli väittelyä, että tämä olisi mahdoton. Ei ole mahdoton, mutta on vaikea.

In front of you are 12 pearls, 11 being real and one fake. The real ones all weigh the same and the fake one differs in weight from the real ones (may weigh more or less). With a balance scale and three weighings how can you weed out the fake one and determine whether it is too heavy or too light?


Viimeksi siellä jossain toisessa ketjussa mietin tätä eikä auennut, mutta nyt päätin käyttää tehokkaasti hieman aikaa työp..vapaapäivästäni:

Jonkun aikaa jumitin eka punnituksessa, että pitäisikö siinä koittaa poiketa 4-4 -linjasta, mutta ratkaiseva mielestäni on tuo toinen punnitus, jossa pitää vaihtaa helmiä ryhmistä toiseen ja ottaa varmasti "oikeita" helmiä mukaan.

Helmet: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1. punnitus: 1 2 3 4 - 5 6 7 8

Oletetaan, että vaaka kallistuu oikealle. Eli helmien 1,2,3 tai 4 joukossa on muita kevyempi helmi tai 5,6,7.8 joukossa muita raskaampi.

Luovutaan helmistä 4, 7 ja 8, siirretään 3 toiselle puolelle ja otetaan varmasti oikea 9-helmi mukaan.

2. punnitus: 1 2 5 - 6 3 9

Jos vaaka kallistuu yhä oikealle, tehdään viimeinen punnitus helmien 1 ja 2 välillä, kumpi on kaikkia muita kevyempi helmi. Tai vastaavasti onko 6-helmi kaikkia muita raskaampi.
Jos vaaka on tasapainossa, punnitaan helmet 7 ja 9, jonka lopputuloksesta voidaan päätellä helmien 4, 7 ja 8 joukosta muita kevyempi tai raskaampi helmi.
Jos vaaka kallistuu vasemmalle, voidaan päätellä, että joko 3 on muita kevyempi tai 5 on muita raskaampi. Siihen käytetään viimeinen punnitus.

Jos 1. punnituksen jälkeen vaaka kallistuu vasemmalle, mennään tietysti samalla periaatteella eteenpäin, mutta eri helmillä.
Jos 1. punnituksen jälkeen vaaka on tasoissa, niin loput punnitukset on helppoja
 
Mitä tapahtuu kun kappale, joka liikkuu aina, kohtaa kappaleen joka ei liiku koskaan?

The Irresistible force paradox, also the unstoppable force paradox, is a classic paradox formulated as "What happens when an irresistible force meets an immovable object?" This paradox is a form of the omnipotence paradox, but that paradox is most often discussed in the context of God's omnipotence ("Can God create a stone so heavy it cannot be lifted, not even by God Himself?"). Note that the immovable object is implicitly assumed to be indestructible, or else the question would have a trivial resolution ("it destroys it"). Furthermore, it is assumed that they are two separate entities, since an irresistible force is implicitly an immovable object, and vice versa.

The apparent paradox arises because it rests on two premises—that there exist such things as irresistible forces and immovable objects—which cannot both be true at once. If there exists an irresistible force, it follows logically that there cannot be any such thing as an immovable object, and vice versa.

The paradox should be understood as an exercise in logic, not as the postulation of a possible reality.

According to modern scientific understanding{fact}[1], no force is completely irresistible, and there are no immovable objects and cannot be any, as even a minuscule force will cause a slight acceleration on an object of any mass. An immovable object would have to have an inertia that was infinite, and therefore infinite mass. Such an object would collapse under its own gravity and create a singularity. An unstoppable force would require infinite energy, which does not exist in a finite universe.

An example of this paradox in non-western thought can be found in the origin of the Chinese word for paradox (Chinese: 矛盾; pinyin: máodùn; literally "Spear-Shield"). This term originates from a story (see the Kanbun example) in the 3rd century BC philosophical book Han Feizi.[2] In the story, a man was trying to sell a spear and a shield. When asked how good his spear was, he said that his spear could pierce any shield. Then, when asked how good his shield was, he said that it could defend from all spear attacks. Then one person asked him what would happen if he were to take his spear to strike his shield; the seller could not answer. This led to the idiom of "zìxīang máodùn" (自相矛盾), or "self-contradictory".

The paradox is also commonly referenced in sport. The paradox is generally used to refer to a game between two teams or individuals one of which has a strong defense and the other a strong offense.

toivottavasti auttoi.
 
Liikkuva kappale kimpoaa erisuuntaan? :D

Kun liikkuva kappale kohtaa stabiilin kappaleen, sen nopeusvektori ---> (nopeus v) vaihtuu käänteiseksi <--- (nopeus -v). Nopeuksien v ja -v välissä kappaleen nopeus on hetkellisesti 0, koska kiihtyvyys ei voi olla ääretön.
Täten "liikkuva kappale" ei täytä enää ehtoa "liikkuu aina".

e. Eikun eihän se ollutkaan välttämättä kohtisuora törmäys. Jos liikkuva kappale hipaisee stabiilia, siihen vaikuttaa hetken ajan voima kappaleiden kosketuskohdassa, ja sen nopeusvektori muutttuu. No problemo?
 
Miten lasketaan tulo?
Laske_tulo.webp
 
Joutui ottamaan excelin kaveriksi, kun ei ihan päässä saanut pyöriteltyä. Aluksi mietin, jos ensimmäistä palloa pudottaisi kolmannen kerroksen välein ja toisella pallolla kokeilisi kumpaan tyhjistä osuu. Tällä pääsisi tulokseen 33. Sitten luin tuon vastauksen haarukoinnista ja MHK:n vastaaman 14, joka ilmeisesti tuloksena oikein. Kokeilin haarukoida 25:llä ja sitten viimeisen neljänneksen joka toisella - tarvitsisi 17 pudotusta. Sitten kokeilin haarukoida 20:llä, jolloin päästään hieman parempaan tulokseen, eli ensin haarukoidaan maksimissaan 5 kertaa, sen jälkeen joka toisen välein - maksimissaan 9 pudotusta.

Piti tosiaan itse piirrellä tuo kerrostalo Exceliin, että sai tuon "aukeamaan". :)

Et voi esim. tietää hajoaako pallo 97 vai 98 kerroksessa jos pallo ei hajoa 96, mutta hajoaa 98 kerroksessa. Muutenkin kerros 80 on tainnut sulla vaihtua päässä kerros 90:ksi?
 
Miten lasketaan tulo?
62708-matemaattinen-ongelma-tai-jotain-laske_tulo.jpg

Tulon jokainen termi muotoa 1+1/n, voidaan kirjoittaa (n+1)/n. Nyt nähdään selvästi, että seuraavan termin nimittäjä supistaa edellisen termin osoittajan. Jäljelle jää vain ensimmäisen termin nimittäjä ja viimeisen termin osoittaja, eli yhteensä N + 1 tai tässä tapauksessa 100.
 
Sinulla on kolme ämpäriä. Ämpärissä A on 5 litraa vettä, mutta siihen mahtuu 8 litraa. Ämpärissä B on 3 litraa vettä, mutta siihen mahtuu 5 litraa. Ämpärissä C on 2 litraa vettä, mutta siihen mahtuu 3 litraa. Miten saat näiden kolmen ämpärin avulla mitattua tasan litran vettä kaataen ämpäreistä yhteensä vain 2 kertaa?
 
Sinulla on kolme ämpäriä. Ämpärissä A on 5 litraa vettä, mutta siihen mahtuu 8 litraa. Ämpärissä B on 3 litraa vettä, mutta siihen mahtuu 5 litraa. Ämpärissä C on 2 litraa vettä, mutta siihen mahtuu 3 litraa. Miten saat näiden kolmen ämpärin avulla mitattua tasan litran vettä kaataen ämpäreistä yhteensä vain 2 kertaa?

Ämpäristä A kaadetaan ämpäriin c litra vettä jolloin se tulee täyteen. Sitten c:stä ämpäriin b 2 litraa jolloin se tulee täyteen ja c ämpäriin jää se litra
 
määrätty integraali 0 "mato" 2 |x-1| ? ja tuo mato tarkoittaa integroimis merkkiä jossa siellä alhaalla 0 ja ylhäällä 2.
 
Back
Ylös Bottom