Massatasapainomalli vs. energiatasapainoteoria

3 kpl Basic Nutrition EAA -25%
Mikä vähentää järjestelmän massaa – massan eliminointi vai energiankulutus?

1. Perusidea: Massan ja energian yhteys
  • Massan säilymislaki ja energian säilymislaki kulkevat käsi kädessä. Kun järjestelmä (ihmiskeho tai polttoainetankki) käyttää energiaa, massaa ei katoa tyhjiin, vaan se muuttaa muotoaan ja poistuu järjestelmästä.
  • Kysymys kuuluu: Onko massan väheneminen seurausta itse energiankulutuksesta (lämmön haihtumisesta) vai massan fyysisestä eliminointiprosessista?
2. Ihmiskeho: Massan eliminointi on avain
  • Kun syömme energiaravintoaineita (hiilihydraatit, rasvat, proteiinit), ne hapetetaan soluissa energiaksi (ATP).
  • Prosessissa syntyy sivutuotteita: hiilidioksidia (CO₂) ja vettä (H₂O).
  • Massa vähenee, kun nämä sivutuotteet poistuvat: CO₂ hengitetään ulos keuhkoista, H₂O erittyy hikenä, virtsana tai hengitysilmana.
  • Esimerkki: Jos poltat 100 g rasvaa, suurin osa massasta (n. 84 g) poistuu CO₂:na keuhkoista, loput H₂O:na. Lämmön haihtuminen (energia) ei itsessään poista massaa, vaan massa eliminoidaan konkreettisesti näiden aineiden mukana.
3. Transitin polttoainetankki: Sama periaate
  • Polttoaine (esim. bensiini) palaa moottorissa ja vapauttaa energiaa liikkeen ja lämmön muodossa.
  • Massa muuttuu pakokaasuiksi: CO₂:ksi, H₂O:ksi (höyrynä) ja pieneksi määräksi muita kaasuja.
  • Tankki kevenee, koska nämä kaasut poistuvat pakoputkesta – ei siksi, että energia "haihtuisi" massana, vaan koska polttoaineen massa eliminoidaan palamistuotteina.
  • Esimerkki: 1 litra bensiiniä (n. 750 g) palaa ja muuttuu n. 2,3 kg CO₂:ksi ja 1 kg H₂O:ksi, jotka poistuvat järjestelmästä.
4. Massatasapaino vs. energiatasapaino: Mikä vähentää massaa?
  • Massatasapainomalli: Painottaa, että massa vähenee nimenomaan eliminoinnin kautta (CO₂ ja H₂O poistuvat). Energiaa ei voi "kuluttaa" massaksi, vaan massa lähtee järjestelmästä fyysisesti.
  • Energiatasapainoteoria: Keskittyy siihen, että energiankulutus (esim. lämpö, liike) määrää, paljonko massaa "poltetaan". Mutta itse massan väheneminen tapahtuu silti eliminointiprosessin kautta, ei energian haihtumisena.
  • Johtopäätös: Molemmissa järjestelmissä (keho ja tankki) massan väheneminen johtuu massan eliminointiprosessista – energiankulutus ohjaa prosessia, mutta ei suoraan poista massaa. Lämmön haihtuminen on energian ilmentymä, ei massan katoaminen.
5. Kotiläksy
  • Ihmiskehon massa vähenee, kun hengitämme ulos CO₂:ta ja eritämme vettä. Transitin tankissa massa vähenee, kun pakokaasut puhalletaan ulos.
  • Energiankulutus (lämpö, liike) on se, mitä varten massaa "poltetaan", mutta itse massan väheneminen on fyysinen poistoprosessi. Eli: massan eliminointi on se, mikä keventää järjestelmää – oli sitten kyse Sinusta tai Transitin tankista.
 
Viimeksi muokattu:
3 kpl M-Nutrition Electrolytes -25%
Eli energiatasapainomalli on tässä sinunkin mallissa se moottori, joka lopulta säätelee ja myös ennustaa, miten paljon massaa haihtuu. Mitä hyötyä koko massatasapainon miettimisellä on? Osa puhalletaan pakoputkesta, osa keuhkoista ja osa kondensoituu pillistä ulos. Mitä väliä? Jos mittaat ihmisen uloshengittämän hiilidioksidin ja ulos poistetun massan määrän, osaatko sitten ennustaa paljonko massaa ihmisen pitäis syödä joko lisätäkseen tai poistaakseen kehonsa massaa? Ja jos osaat, niin eikö saman asian saa ilmaistua myös energiatasapainomallin avulla? Koska siihenhän se sinunkin ennustus pohjautuu, massalle määriteltyyn energiasisältöön? Voidaan mitata vaikka jouleina jos sulla on ongelma kalorien kanssa, mutta ei semantiikka muuta tosiasioita kuitenkaan miksikään. Mikä järki tässä on?
 
Massatasapainomalli ikään kuin rakentuu energiatasapainoteorian päälle. Etuna on se, että massatasapainomalli ennustaa kehon massan ja sen koostumuksen muutoksia tarkemmin kuin energiatasapainoteoria. Jos makrojakauma muuttuu rajusti, ero ennustetarkkuudessa on päivänselvä. Annan tästä esimerkin viikonlopun aikana.

Kyse ei siis ole pelkästä semantiikasta.
 
En haluaisi puffata omaa artikkeliani, mutta se oli tässä yhteydessä ”pakollista”. Käsillä olevaa kuviota ei nimittäin ole nykyisellä koneellani.

https://accscience.com/journal/GTM/2/1/10.36922/gtm.222

(Voit ladata PDF:n maksutta)

Artikkelin sivulta 5 löytyy kuvio 1 (Figure 1). Kuten kuvatekstissä todetaan, energiatasapainoteoriaan (EBT) pohjautuva malli ennustaa virheellisesti, että rasvaprosentti lisääntyy ketogeenisellä ruokavaliolla, vaikka kehon massa vähenee. Tämä virheellinen ennuste johtuu siitä, että rasvan saanti ketolla lisääntyi 41 g. Kuvio on varsin monimutkainen, mutta saa kysyä, jos tulee jotain mieleen.
 
The Eagle sanoi:
Huomenta! Kysymys tarkkaavaisille lukijoille: mikä vähentää järjestelmän massaa? Massan eliminointi vai energiankulutus eli lämmön haihtuminen? Tämä perusperiaate koskee se ihmiskehoa että Transitin polttoainetankkia.
Click to expand...
Kyllähän Transit ja ihminen kevenee nopeasti ja helposti jos Transitista lasketaan tankki tyhjäksi ja ihmisestä leikataan tankkia (sitä kehon rasvaa) pois vaikkapa veitsellä.

Käytännössä se tankkiin varautunut energia täytynee kuitenkin kuluttaa perinteisin menetelmin.
Vaikkapa kuskaamalla massaa sinne ja tänne ja laittamalla vähemmän energiaa tankkiin
 
kysyvaan sanoi:
Ei selviä. Onhan sekin ollut aina tiedossa energiateorian aikaan että lihaksen rakentaminen vaatii eri kcal määrän kuin rasva kilon.

Jos jotain lukuja niin lihaskilon kasvu vaatii noin 4500kcal (vaikea mitata tarkasti joten löytyy vain arvioita). Lisääntynyt lihaskilo lisää kropan kulutusta enemmän kuin rasvakilon vaikka nukkuisi. Vielä isompi ero kun sen kanssa liikutaan. Sitten kun puretaan lihaskilo energiaksi niin saadaan karkeasti vain 1800kcal irti.

Rasvakilon rakentaminen vaatii vain vähän enemmän kaloreita kuin mitä siitä saadaan irti kun se puretaan takaisin energiakäyttöön. Noin 7700kcal. Rasvakilon mukana kantaminen on energiataloudellista. Se on erittäin energiakustannustehokas muoto rakentaa ja kantaa energiavarastoa.

Tämä on se suurin biologinen syy miksi kroppa vastustaa lihaskasvua ellei ole ihan pakko ja kääntää ylimääräisen energian mieluummin rasvavaraston rakentamiseen. Vaikka miten kovasti ihmismieli haluaa ohjata ja suostutella monin keinoin ravintonsa lihaskasvuun.


https://alphaprogression.com/en/blog/building-muscle-losing-fat-at-the-same-time
Click to expand...

Miten niin ei selviä? On tiedossa ollut aina ja tottakai kaikki enemmän tietävät tietää nämä, mutta monilla taviksilla on se luulo että energiatasapaino on täysin absoluuttisesti yhteydessä kehonpainon muutokseen.
Läskissä on suurempi energiatiheys kuin lean massissa. Silloin kun meillä on eri energiatiheyksisiä kudoksia niin energiamäärä kropassa ei ole suoraan yhteydessä massaan.
Noilla kulutuksilla ei ole mitään merkitystä tässä asiassa.

Jos ois täysin suora yhteys kropan sisältämällä energiamäärällä ja massalla niin 100 kg tyyppi sisältäisi saman verran energiaa millä tahansa kehonkoostumuksella. 40 % rasvoilla tai 10 % rasvoilla.
 
Liittyen Vir Aetirnuksen pohdintoihin esitän seuraavan vertauksen:

Analoginen kello vs. digitaalinen kello
  • Analoginen kello (energiatasapainoteoria): Näyttää ajan viisareilla – se "toimii" ja antaa sinulle yleiskuvan ajasta (esim. "kello on suunnilleen kolme"). Se on hyödyllinen, mutta epätarkka ja perustuu epäsuoriin vihjeisiin (viisarien asento).
  • Digitaalinen kello (massatasapainomalli): Näyttää ajan tarkasti numeroina (esim. "kello on 15:03:47"). Se rakentuu saman perusidean päälle (ajan mittaaminen), mutta seuraa mekanismia tarkemmin ja eliminoi arvaukset.
 
Force sanoi:
Miten niin ei selviä? On tiedossa ollut aina ja tottakai kaikki enemmän tietävät tietää nämä, mutta monilla taviksilla on se luulo että energiatasapaino on täysin absoluuttisesti yhteydessä kehonpainon muutokseen.
Läskissä on suurempi energiatiheys kuin lean massissa. Silloin kun meillä on eri energiatiheyksisiä kudoksia niin energiamäärä kropassa ei ole suoraan yhteydessä massaan.
Noilla kulutuksilla ei ole mitään merkitystä tässä asiassa.

Jos ois täysin suora yhteys kropan sisältämällä energiamäärällä ja massalla niin 100 kg tyyppi sisältäisi saman verran energiaa millä tahansa kehonkoostumuksella. 40 % rasvoilla tai 10 % rasvoilla.
Click to expand...
Ainoastaan tulee mieleen joku netin kalorilaskuri joka arvio kulutusta puhtaasti painon, pituuden ja sukupuolen avulla. Yleiskäsitys, että suurin kyllä osa ymmärtää että ja lihas ja rasvakudos ei ole samanarvoisia, eli kehonkoostumus merkkaa.

Mutta edelleen en ymmärrä miksi energia ja massa teoriat olisi ristiriidassa. Paitsi taas näissä viime postauksissa hypännyt esille että hiilari ja rasva grammat muka samanarvoisia... Hetki sittenhän näin ei ollut. Eli nytkö taas näyttääkin massamalli että 1000g syötyä rasvaa kasvattaa samanverran kehon energiavarastoja kuin 1000g hiilaria? Vaikka kulutus olisi sama.
 

M-Nutrition Sports Greens 1, 210 g, Lemon-Lime

Todella tykki viherjauhe

-33%
Vir Aeternus sanoi:
Eli energiatasapainomalli on tässä sinunkin mallissa se moottori, joka lopulta säätelee ja myös ennustaa, miten paljon massaa haihtuu. Mitä hyötyä koko massatasapainon miettimisellä on? Osa puhalletaan pakoputkesta, osa keuhkoista ja osa kondensoituu pillistä ulos. Mitä väliä? Jos mittaat ihmisen uloshengittämän hiilidioksidin ja ulos poistetun massan määrän, osaatko sitten ennustaa paljonko massaa ihmisen pitäis syödä joko lisätäkseen tai poistaakseen kehonsa massaa? Ja jos osaat, niin eikö saman asian saa ilmaistua myös energiatasapainomallin avulla? Koska siihenhän se sinunkin ennustus pohjautuu, massalle määriteltyyn energiasisältöön? Voidaan mitata vaikka jouleina jos sulla on ongelma kalorien kanssa, mutta ei semantiikka muuta tosiasioita kuitenkaan miksikään. Mikä järki tässä on?
Click to expand...
Mbm ei tuo mitään lisäarvoa, koska painonmuutokset määräytyvät energiatasapainon kautta. Poistuvan massan mittaaminen kertoo vain lopputuloksen, ei sitä miten paljon pitää syödä halutun muutoksen saavuttamiseksi. Energiatasapainomalli huomioi myös metabolisen säätelyn, joten se on käytännössä ainoa hyödyllinen työkalu.

Eli: käytännön kannalta mbm malli on turha, koska kaikki oleellinen tieto sisältyy jo energiatasapainomalliin.
 
The Eagle sanoi:
Liittyen Vir Aetirnuksen pohdintoihin esitän seuraavan vertauksen:

Analoginen kello vs. digitaalinen kello
  • Analoginen kello (energiatasapainoteoria): Näyttää ajan viisareilla – se "toimii" ja antaa sinulle yleiskuvan ajasta (esim. "kello on suunnilleen kolme"). Se on hyödyllinen, mutta epätarkka ja perustuu epäsuoriin vihjeisiin (viisarien asento).
  • Digitaalinen kello (massatasapainomalli): Näyttää ajan tarkasti numeroina (esim. "kello on 15:03:47"). Se rakentuu saman perusidean päälle (ajan mittaaminen), mutta seuraa mekanismia tarkemmin ja eliminoi arvaukset.
Click to expand...
Esitän seuraavan, totuudenmukaisen vertauksen:

Energiatasapainomalli (digitaalinen kello): Se kertoo tarkasti, miten paino muuttuu ja miksi. Se huomioi kaiken olennaisen, kuten energiankulutuksen, metabolisen säätelyn ja ravintoaineiden varastoitumisen.

Massabalanssimalli (aurinkokello): Se perustuu samaan perusilmiöön (massa ei katoa), mutta jättää huomiotta olennaiset tekijät, kuten metabolisen sopeutumisen ja ravintoaineiden hyötysuhteet. Se näyttää lopputuloksen, mutta ei auta ennustamaan tai optimoimaan mitään.

Anssi siis käyttää aurinkokelloa modernin digitaalikellon sijaan ja vielä väittää sitä tarkemmaksi.

Tästä on kyse mbm vs ebm.
 
Hyvää iltapäivää! Seuraavaksi käydään läpi VO2-poikkeama (engl. VO2 derivation). Funtsin hetken, mikä voisi olla paras tapa lähteä avaamaan tätä täysin uutta konseptia. Kyseessä on tärkeä asia, joten siihen pitää paneutua huolella. Vaikka kaavat ovat monimutkaisia, perusidea on varsin yksinkertainen.

Olen yrittänyt viime päivinä ymmärtää massatasapainomallin monimutkaisia kaavoja, jotka ennustavat äärimmäisen tarkasti adaptiivisen termogeneesin. Tämä tarkoittaa sitä, miten keho säätelee energiankulutusta vastaamaan muuttuvia olosuhteita, kuten ruokavalion tai liikunnan muutoksia. Olen jo ilmeisesti päässyt jyvälle, mistä tässä on kyse, mutta pitää vielä varmistaa Franciscolta olenko oikeilla jäljillä. Jos joku haluaa itse tsekata, niin kaavat löytyvät ao. artikkelista:

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7355950/

”Dietary food restriction is known to diminish the mass-specific basal metabolic rate in proportion to the size of the reduction in food intake…” Kaavat (5), (6) ja (7). Tämä lienee massatasapainomallin vaikeaselkoisin asia.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä Lehtinen, rohkenen veikata, että sinun kannattaa tässä asiassa keskittyä pikemminkin kuuntelemiseen kuin opettamiseen, ok? :)

Niin ja edellä oli typo: VO2-poikkeama on englanniksi tietysti VO2 deviation, ei VO2 derivation. Editointiaika oli mennyt umpeen, joten sitä ei voinut enää korjata aiempaan postaukseen.
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
The Eagle sanoi:
Hyvä Lehtinen, rohkenen veikata, että sinun kannattaa tässä asiassa keskittyä pikemminkin kuuntelemiseen kuin opettamiseen, ok? :)

Niin ja edellä oli typo: VO2-poikkeama on englanniksi tietysti VO2 deviation, ei VO2 derivation. Editointiaika oli mennyt umpeen, joten sitä ei voinut enää korjata aiempaan postaukseen.
Click to expand...
Sinun ehkä olisi parempi keskittyä avaamaan kemian ja fysiikan oppikirjat alusta asti, erityisesti luvusta yksi. Sillä voisi olla hyötyä ymmärtämisestä ennen syvempää pohdintaa, ok?
 
The Eagle sanoi:
Olen yrittänyt viime päivinä ymmärtää massatasapainomallin monimutkaisia kaavoja, jotka ennustavat äärimmäisen tarkasti adaptiivisen termogeneesin. Tämä tarkoittaa sitä, miten keho säätelee energiankulutusta vastaamaan muuttuvia olosuhteita, kuten ruokavalion tai liikunnan muutoksia.
Click to expand...

Itsekin olen tuota tutkinut mutta siitä on jo aikaa. Yksi tutkimus oli aika mielenkiintoisella twistillä. Siinä tutkittiin buddhalaisia munkkeja jotka ovat historiallisesti harrastaneet meditointia kylmissä olosuhteissa, ja muissakin mielenkiintoisissa olosuhteissa. En muista yksityiskohtia enää mutta yksi kokeen kysymyksistä oli, että voidaanko kehon lämpötilaa säädellä kehon automaattisten mekanismien lisäksi myös "mielenvoimalla".

Bonusanekdoottina lisään adaptiivisesta termogeneesistä vielä, että kun olen pitkään ollut ketoilu-paastoilu-linjalla, niin nykyään jos syön yhtäkkiä reilummin hiilareita, niin keho alkaa tuottamaan ylen määrin lämpöä, lepotilassa. Tulee siis hiki, vaikka istuisi viileässä lämpötilassa. Tämä on sikäli mielenkiintoinen reaktio, että miksi keho tuottaa tarpeettomasti lämpöä sen sijaan että varastoisi sen myöhempää käyttöä varten.
 
Lehtinen sanoi:
Mbm ei tuo mitään lisäarvoa, koska painonmuutokset määräytyvät energiatasapainon kautta.
Click to expand...
Äläs nyt! Kyllähän mbm tuo paljon lisäarvoa (lue rahaa) Pululle kun Muskin kanssa tehty mbm-app saadaan ihan just ulos. Niillä masseilla hankitaan tesla-roadsterit ja possukanaa loppuelämäksi.Siinä on miljönääri-henkka ihmeissän kun aurinkorannikolla on uusi sherifi!
 
FrancoC sanoi:
Äläs nyt! Kyllähän mbm tuo paljon lisäarvoa (lue rahaa) Pululle kun Muskin kanssa tehty mbm-app saadaan ihan just ulos. Niillä masseilla hankitaan tesla-roadsterit ja possukanaa loppuelämäksi.Siinä on miljönääri-henkka ihmeissän kun aurinkorannikolla on uusi sherifi!
Click to expand...
Laitatko viikonlopun aikana kuvaruutuprinttejä Muskin kanssa käydyistä twitterkeskusteluista aiheen tiimoilta?
 
Tiibetiläiset munkit tosiaan tunnetaan kyvystään säädellä kehon lämpöä meditaation avulla (esim. tummo-meditaatio). Eräässä tutkimuksessa meditoivat munkit pystyivät nostamaan ihonsa lämpötilaa jopa 8 °C kylmissä olosuhteissa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom