Massatasapainomalli vs. energiatasapainoteoria

Energia ei katoa mystisesti johonkin ilman vaikutusta painoon, vaikka hapenkulutus vaihteleekin päivittäin. Jos energiankulutus ja -saanti eivätt ole tasapainossa pitkällä aikavälillä, ylijäämä varastoituu rasvana tai muuna kudoksena, ja alijäämä johtaa painon laskuun.
Jep.
Mutta.
Jos alkutilanteessa kehonpaino tai koostumus ei muutu.
Nyt koehenkilöt syövät 50g hiilaria ja toinen 50g rasvaa tähän päälle.
Mistä se ylimääräinen kudos muodostuu? Kun fyysistä tavaraa tulee rakennusaineeksi yhtä paljon?
 
Anssille kysymys. Näitä lueskellessa nousee vääjäämättäkin mieleen, että miten tämä massatasapainomalli olisi tavallisen salijampan hyödynnettävissä? Energiatasapainoteorian avulla on tähän mennessä lukemattomat onnistuneet pudottamaan tai nostamaan painoaan ja sen soveltaminen on käytännössä hyvin yksinkertaista.
Jos otetaan esimerkiksi tuossa sinun tutkielmassasi oleva 100 g glukoosia, niin se on energiatasapainoteorian mukaan helppo laskea 4 kcal x 100 g = 400 kcal. Mutta mbm:ssä pitäisi tietää kuinka paljon siitä muodostuu vettä ja hiilidioksidia (207 g tutkielman mukaan) ja millä tahdilla se poistuu kehosta (riippunee henkilöstä).

Miten mbm on siis hyödynnettävissä tavallisen ihmisen jokapäiväisessä toiminnassa, joka ei todennäköisesti yllä mainittuja asioita tiedä? Vai onko mallin hyödynnettävyys varattu puhtaasti vain korkeamman koulutuksen omaaville?
Helposti ymmärrettävä esitys tulossa ASAP (muutama vuosi sitten näin)
 
Helposti ymmärrettävä esitys tulossa ASAP (muutama vuosi sitten näin)
Jep, esitystä ilmankin pärjään, mutta muutaman lauseen selitys olisi kiva. Hiukan vaan epäilen, että sellaista ei ole tai tosiaan ei ole tavallisille tallaajille tarkoitettu edes. Fakta vaan on, että jos ei perusideaa saa lyhyesti selvitettyä siten, että sen hyödyntämisen tyhmempikin siitä tajuaa, niin ei kovin laajaa suosiota tule idea nauttimaan.
 
Ei jaksa koko ajan maata, joten korjaan tähän väliin yhden pinttyneen harhaluulon.

Termodynamiikan 1. pääsääntö eli energia säilymislaki EI kerro mitään järjestelmän massan muutoksista.

Matemaattisesti tämä esitetään seuraavalla kaavalla:

ΔU = QW

🔹 Missä:
  • ΔU = Sisäenergian muutos (Järjestelmän kokonaisenergian muutos)
  • Q = Järjestelmään siirtyvä lämpöenergia (positiivinen, jos lämpöä lisätään, negatiivinen, jos lämpöä poistuu)
  • W = Järjestelmän tekemä työ ympäristöön (positiivinen, jos järjestelmä tekee työtä ulospäin, negatiivinen, jos siihen tehdään työtä)
Termodynamiikka tarkoittaa lämpöoppia ja lämmöllä ei ole massaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tismalleen! Ja koska kalori tulee kreikankielisestä lämpöä tarkoittavasta sanasta ei kaloreilla ole kehonpainonmuutosten kanssa mitään tekemistä.
Massa on vielä massa Etelä-Afrikassa, kuten Eput lauloivat, ei siinä mistään kaloreista puhuttu, saati energiatasapainosta, ja miksipä olisikaan, eiväthän nuo liity toisiinsa ☝️
 
Vittu ku loppu loma, olis niin siistiä ku olisi tää viikko lomaa, vois vetää märkää, syödä poppareita ja seurata tämän bussin ajoa kallioleikkaukseen asti, ei tässä viikkoa kauempaa voi mennä
 
Jep.
Mutta.
Jos alkutilanteessa kehonpaino tai koostumus ei muutu.
Nyt koehenkilöt syövät 50g hiilaria ja toinen 50g rasvaa tähän päälle.
Mistä se ylimääräinen kudos muodostuu? Kun fyysistä tavaraa tulee rakennusaineeksi yhtä paljon?

No sitten voidaan ajatella, että ylimääräinen kudos koostuu pääasiassa rasvasta, mutta myös glykogeenista ja siihen sitoutuneesta vedestä. Hiilarit täydentää ensin glykogeenivarastoja, ja ylimääräinen glukoosi voidaan muuttaa rasvaksi. Rasva taas varastoituu suoremmin rasvakudokseen. Eli vaikka molemmat saavat 50g lisää ravintoa, niiden käsittely kehossa (metabolia) on erilaista, mutta ylijäämä varastoituu lopulta johonkin.
 
Ei jaksa koko ajan maata, joten korjaan tähän väliin yhden pinttyneen harhaluulon.

Termodynamiikan 1. pääsääntö eli energia säilymislaki EI kerro mitään järjestelmän massan muutoksista.

Matemaattisesti tämä esitetään seuraavalla kaavalla:

ΔU = QW

🔹 Missä:
  • ΔU = Sisäenergian muutos (Järjestelmän kokonaisenergian muutos)
  • Q = Järjestelmään siirtyvä lämpöenergia (positiivinen, jos lämpöä lisätään, negatiivinen, jos lämpöä poistuu)
  • W = Järjestelmän tekemä työ ympäristöön (positiivinen, jos järjestelmä tekee työtä ulospäin, negatiivinen, jos siihen tehdään työtä)
Termodynamiikka tarkoittaa lämpöoppia ja lämmöllä ei ole massaa.

Termodynamiikan 1 pääsääntö ei sinänsä kerro massan muutoksista, mutta ihmiskehossa energia ja aine kulkevat käsi kädessä. Ravinnosta saatu energia tulee fyysisen aineen mukana, ja jos sitö tulee enemmän kuin kuluu, ylimäärä varastoituu kudoksina (rasva, glykogeeni jne.). Vastaavasti alijäämä johtaa kudosten purkamiseen. Eli vaikka lämpö ei ole massaa, energiatasapaino vaikuttaa suoraan kehon painoon.

Nyt vaikuttaa siltä että keskityt pelkästään termodynamiikan 1 pääsääntöön ja sen matemaattiseen muotoon, mutta ohitat aineen säilymislain ja biologisen todellisuuden.
 

3 kpl M-Nutrition Anabolic Overdrive 6 kg

Orange - Sweet berry - Rasberry kiwi

-25%
Mites jos autossa, vaikkapa modatussa Ford transitissa on sama painomäärä polttoainetta tankissa RE85 vs 98E5.

Pitäisikö näilläkin päästä sama määrä kilometrejä ennenkuin polttoaineen massa saavuttaa 0kg tankissa?
 
Mites jos autossa, vaikkapa modatussa Ford transitissa on sama painomäärä polttoainetta tankissa RE85 vs 98E5.

Pitäisikö näilläkin päästä sama määrä kilometrejä ennenkuin polttoaineen massa saavuttaa 0kg tankissa?
Jos tankissa olisi yorkkia niin kilometrejä tulisi paljon massan vähetessä!
 
Herra isä ja taas mennään aivan samalla kaavalla kuin pari vuotta sitten.

1. joku esittää asiallisen kysymyksen -> manninen vittuilee
2. "vastaan kyllä kysymyksiin kun kerkiän" -> ei vastaa
3. Jaksaa kyllä kirjoittaa kaikkea muuta ja linkata videoita.

Jatka samaan malliin.
 
Mielenkiintoinen historiallinen lappu, joka liittyy suoraan massatasapainomittauksiin:

The Weighing Chair of Sanctorius Sanctorius: A Replica


Selitän ensin taustaa, jotta ymmärrätte mitä ajan takaa. Massan säilymislaki (the Law of Conservation of Mass) on käytännössä aina jätetty huomioimatta lihavuustutkimuksissa, vaikka se tarjoaa tarkemman viitekehyksen erityisesti tilanteissa, joissa ruokavalion energiaravintoaineiden jakauma muuttuu merkittävästi. Massan säilymislaki ei ole mikään uusi keksintö, joten miksi ihmeessä se on ignoroitu? Uskoisin, että syynä on Einsteinin kuuluisa yhtälö E=mc². Itse kaavassa ei ole vikaa, vaan sen merkitys on ymmärretty väärin biologisten järjestelmien osalta.

Yhtälön pointti on seuraava: Energia ja massa ovat eri ilmenemismuotoja samasta asiasta. Yhtälö siis kertoo, että massa voidaan muuttaa energiaksi ja päinvastoin. Tämän vuoksi se tunnetaan myös nimellä massa-energiaekvivalenssi. Ja tässä yhteydessä termi ekvivalenssi tarkoittaa sitä, että energia ja massa ovat samanarvoisia. Tämän pohjalta on sitten vedetty näennäisen looginen johtopäätös, että energiatasapaino ja massatasapaino ovat sama asia ihmisen kehossa. TÄMÄ EI SIIS PIDÄ PAIKKAANSA.

Mutta historiaan: Sanctorius teki nimenomaan massatasapainotutkimuksia, ja jostain syystä myöhemmin siirryttiin kaloreiden pariin. llmeisesti tutkijat luulivat Einsteinin yhtälön perusteella, että kun määritämme energiatasapainon, määritämme samalla massatasapainon.

Nyt takaisin lepuuttamaan kinttua. Huomenna jatkuu.
 
Viimeksi muokattu:
Mites koipi jakselee? Katoin vähän aikaa sitten keskusteohjelman jossa oli mm. Petteri Jussila ja sinä. Liittyi ternimaitokapseleihin. Muistatko tämän ja mikä fiilis siitä jäi?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom