- Liittynyt
- 30.11.2002
- Viestejä
- 3 171
Koitin haulla löytää vastaavanlaisia keskusteluja, mutta hieman heikkoa oli. Uudella topicilla siis liikenteeseen.
Vielä reilu vuosi sitten olin teräsmahainen kaveri. Maha ei ollut koskaan kipeä (siis ei ikinä koskaan milloinkaan mitenkään), toimi aina normaalisti ja sinne sai laittaa mitä tahansa ilman oireiluja. Käytännössä siis en koskaan joutunut ajattelemaan mahaani, vaikka söin, elin ja touhusin mitä milloinkin teki mieli.
Kokolailla tasan vuosi sitten maha alkoikin yhtäkkiä oireilla. Oli jumalaton stressi koulun ja töiden kanssa. Ruokailut ja elämä muutenkin hetkellisesti tosi epäsäännöllistä. Yhtenä kevyesti krapulaisena lauantaina mahaa alkoi poltella reilun oloisesti ja olo oli niin tukala, että matkalla töistä kotiin piti jäädä junastakin pois pysäkkiä aiemmin, koska tuli fiilis, että hapot saattaa nousta junan lattialle asti. Ajattelin homman johtuvan krapulasta, mutta näin ei ikävä kyllä ollutkaan.
Seuraavat viikot, ehkä jopa kuukaudet, koitin hoidella mahaa ensin närästyslääkkeillä (reseptivapailla ja lääkärin määräämillä reseptillisillä), kahvin ja alkoholin vähentämisellä, päivärytmien säännöllistämisellä, ruokailujen tarkkailulla ynnä muilla poppakonsteilla. Ei vaikutusta. Mahaa poltteli päivittäin, välillä todella jatkuvastikin. Maha tuntui myös usein melko turvonneelta ja toisinaan närästikin, lievästi tosin. Sellainen olo, että tavarat mahasta haluaisi tulla ulos mieluummin ylä- kuin alapäästä. Aika epämiellyttävä olo kun se tulee useita kertoja päivässä.
Tammikuussa lähetettiin tähystykseen, josta sain puhtaat paperit. Kuulemma polttelun taustalla todennäköisesti vaan liiallinen haponeritys, mutta muuten reppu oli ihan normaalissa kunnossa. Sain matkaan somac-reseptin ja kyseisiä nappeja käskettiin popsimaan tarpeen vaatiessa. Lääkäri sanoi, että kyllä se siitä itellään vielä ohi menee.
Vaan eipä ole mennyt. Tai on ja ei ole. Toisinaan on jaksoja, jolloin maha on täysin oireeton useita päiviäkin. Kesällä oli usein viikkojenkin jaksoja, jolloin maha oli käytännössä oireeton. Viimea aikoina taas on enenevissä määrin poltellut ja ennen kaikkea turvottanut. Sellainen olo, että tekisi mieli röyhtäistä, mutta sitä röyhtäisyä ei ole tulossa. Kevyesti verrattavissa sellaiseen "oksennus kurkussa"-fiilikseen. Mahan poltteluun on helpottanut paljon laktoosittomien tuotteiden suosiminen. Etenkin laktoosia sisältävä jäätelö ja maito vetää mahan todella kipeäksi, vaikka suoli jatkaakin toimintaa loistavasti.
Tällä hetkellä nukun hyvin ja säännöllisesti, samoin syön myös melko säännöllisesti ja kohtalaisen monipuolisesti/terveellisesti. Harrastan liikuntaa lähes päivittäin. En tupakoi, mutta alkoholia menee ehkä keskimäärin yhdet kunnon kännit kahdessa viikossa. Arkena en tissuttele lainkaan. Koulun ja töiden kanssa on jonkun verran stressiä, mutta ei mitenkään ylipääsemättömästi. Ei todettuja allergioita, sairauksia tms.
Nyt alkaa olla mitta täynnä tämän kanssa ja ajattelin saada homman lopultakin hoidettua. Vaan miten? Onko pakkiksella vastaavanlaisia kokemuksia omaavia kavereita, joilla maha olisi saatu pysyvästi rauhoittumaan? Vai menenkö vaan taas lääkärille ja koitan saada sitä kautta selvyyden asiaan?
Vielä reilu vuosi sitten olin teräsmahainen kaveri. Maha ei ollut koskaan kipeä (siis ei ikinä koskaan milloinkaan mitenkään), toimi aina normaalisti ja sinne sai laittaa mitä tahansa ilman oireiluja. Käytännössä siis en koskaan joutunut ajattelemaan mahaani, vaikka söin, elin ja touhusin mitä milloinkin teki mieli.
Kokolailla tasan vuosi sitten maha alkoikin yhtäkkiä oireilla. Oli jumalaton stressi koulun ja töiden kanssa. Ruokailut ja elämä muutenkin hetkellisesti tosi epäsäännöllistä. Yhtenä kevyesti krapulaisena lauantaina mahaa alkoi poltella reilun oloisesti ja olo oli niin tukala, että matkalla töistä kotiin piti jäädä junastakin pois pysäkkiä aiemmin, koska tuli fiilis, että hapot saattaa nousta junan lattialle asti. Ajattelin homman johtuvan krapulasta, mutta näin ei ikävä kyllä ollutkaan.
Seuraavat viikot, ehkä jopa kuukaudet, koitin hoidella mahaa ensin närästyslääkkeillä (reseptivapailla ja lääkärin määräämillä reseptillisillä), kahvin ja alkoholin vähentämisellä, päivärytmien säännöllistämisellä, ruokailujen tarkkailulla ynnä muilla poppakonsteilla. Ei vaikutusta. Mahaa poltteli päivittäin, välillä todella jatkuvastikin. Maha tuntui myös usein melko turvonneelta ja toisinaan närästikin, lievästi tosin. Sellainen olo, että tavarat mahasta haluaisi tulla ulos mieluummin ylä- kuin alapäästä. Aika epämiellyttävä olo kun se tulee useita kertoja päivässä.
Tammikuussa lähetettiin tähystykseen, josta sain puhtaat paperit. Kuulemma polttelun taustalla todennäköisesti vaan liiallinen haponeritys, mutta muuten reppu oli ihan normaalissa kunnossa. Sain matkaan somac-reseptin ja kyseisiä nappeja käskettiin popsimaan tarpeen vaatiessa. Lääkäri sanoi, että kyllä se siitä itellään vielä ohi menee.
Vaan eipä ole mennyt. Tai on ja ei ole. Toisinaan on jaksoja, jolloin maha on täysin oireeton useita päiviäkin. Kesällä oli usein viikkojenkin jaksoja, jolloin maha oli käytännössä oireeton. Viimea aikoina taas on enenevissä määrin poltellut ja ennen kaikkea turvottanut. Sellainen olo, että tekisi mieli röyhtäistä, mutta sitä röyhtäisyä ei ole tulossa. Kevyesti verrattavissa sellaiseen "oksennus kurkussa"-fiilikseen. Mahan poltteluun on helpottanut paljon laktoosittomien tuotteiden suosiminen. Etenkin laktoosia sisältävä jäätelö ja maito vetää mahan todella kipeäksi, vaikka suoli jatkaakin toimintaa loistavasti.
Tällä hetkellä nukun hyvin ja säännöllisesti, samoin syön myös melko säännöllisesti ja kohtalaisen monipuolisesti/terveellisesti. Harrastan liikuntaa lähes päivittäin. En tupakoi, mutta alkoholia menee ehkä keskimäärin yhdet kunnon kännit kahdessa viikossa. Arkena en tissuttele lainkaan. Koulun ja töiden kanssa on jonkun verran stressiä, mutta ei mitenkään ylipääsemättömästi. Ei todettuja allergioita, sairauksia tms.
Nyt alkaa olla mitta täynnä tämän kanssa ja ajattelin saada homman lopultakin hoidettua. Vaan miten? Onko pakkiksella vastaavanlaisia kokemuksia omaavia kavereita, joilla maha olisi saatu pysyvästi rauhoittumaan? Vai menenkö vaan taas lääkärille ja koitan saada sitä kautta selvyyden asiaan?