Satunnaiselle ketjun lukijalle tämä on jo sietämätöntä sillisalaattia niin siltä osin peli on jo menetetty. Ketjun informaatioarvo on tällä hetkellä niin ateistille, teistille kuin agnostikollekin täysi nolla :D
Eiköhän se ole sitä jokseenkin aina. Olisi hedelmällisempää kertoa oma kanta asioihin ja antaa asioiden olla, mutta jokin piru se meitä vaatii aina
osoittamaan, että toista mieltä olevat ovat väärässä. Kun ihmiset kattoo. Eikä ne kuitenkaan tajuais itse, vaan saattais hirvittävää kyllä tulla väärän porukan vakuuttamaksi ilman omaa kullanarvoista efforttia. Tämä voi kuulostaa pilkalta, mutta se osuu omaan nilkkaani yhtä lailla kuin muidenkin.
Osa voi kyllä olla tuotakin. Toisaalta minä myös pyrin siihen että pointtini tulee esille myös niin sanotusti rivien välistä ja siksi yksittäisten irtosanojen lainaaminen missaa paljon. Jos sinulle pitää kaikki pukea pikseleiksi tietokoneruudulle niin yritetään sitten sitäkin...
Mukava juttu. On vaikea täyttää rivienvälejä oikein kun lähtökohdat ovat erilaiset – siinä tulee turhan helposti väärinkäsityksiä.
Sinulle voisin suositella perustelujesi syventämistä. Tosin, aina paikoitellen löytyykin enemmän juttua.
Koetan pitää tasoa yllä. On kyllä tunnustettava, että mitä useampaan väitteeseen per postaus joutuu vastaamaan, sitä kehnompia vastaukset taitavat keskimäärin olla. Vastaavasti mitä useampi vastattava väite eteeni heitetään, sitä kehnommin perusteltuja nekin tapaavat olla – joidenkin tapauksessa hinku läiskiä väitteitä ja kysymyksiä on niin korkea, etteivät he tule ajatelleeksi josko ne enää koskevat lainkaan asioita, joista olen puhunut.
Eli lähteesi on oma subjektiivinen tulkintasi. Ei tutkimuksia. Ei psykologiaa. Ei käyttäytymistieteitä. En myöskään usko, että olet ollut tekemisissä kaikkien maailman ihmisten kanssa. Tältä pohjalta ei liene perusteltua esittää väitettä: "tämä on ihmiselle täysin luonnollinen tapa ajatella"
En pidä välttämättömänä sitä, että pitäisi olla tekemisissä kaikkien maailman ihmisten kanssa tehdäkseen osuviakin näitä koskevia yleistyksiä. Vastaavasti koen, että osuvia yleistyksiä ihmisistä on tehty jo ennen tutkimuksia, psykologiaa ja käyttäytymistieteitä – erinomaisina esimerkkeinä toimivat vaikkapa Sofokleen ja Shakespearen näytelmät. Näissä on valtavasti ns. psykologista silmää, vaikka ne eivät yritäkään olla tieteellisiä tutkielmia. Totuuksia (myös ihmisluonnosta) löytyy monesta paikoista – myös niistä, jotka eivät ole olemassa vain sen selvittämiseksi.
Siinä mielessä on tietysti totta, että lähteeni on subjektiivinen tulkintani, että voimme kokea asioita vain itsemme kautta. Nähdäkseni se ei kuitenkaan tee siitä virheellistä – se voisi tehdä, jos olisin päättänyt tulkintani itse vailla perehtymistä asiaan, josta puhun.
Kyllä nämä altruistiset piirteet alkavat näkyä jo pienillä lapsilla ennen kuin ne osaavat edes puhua. Lisäksi vastaavia esimerkkejä löytyy muilta lajeilta, kuten muilta kädellisiltä ja lepakoilta.
En ole laajalti perehtynyt aiheeseen. Olen tietoinen siitä tutkimuksesta, jossa todettiin vauvoillakin olevan jokin käsitys oikeudenmukaisuudesta: silloin, kun tälle näytettiin lelu, joka ”vei jotain” toiselta lelulta, kohteli vauva paremmin ”kaltoin kohdeltua” lelua ja saattoipa rangaistakin epäoikeudenmukaiseksi katsomaansa. Ymmärrän siis ja myönnän, että sekä ihmisillä että mahdollisesti eläimilläkin on jonkinlainen oikeustaju.
Kuitenkin se, mitä koetin tähdentää, on se, että
oikeustajumme ei toimi puolueettomasti silloin, kun olemme itse asianosaisia, emmekä tajua, että se vetää kotiinpäin. Puhumme eri asioista.
Lähisukuun kohdistuvan altruismin lisäksi monilla lajeilla (ml ihminen) todetaan
vastavuoroista altruismia, joka ulottuu jopa lähisuvun ulkopuolelle. Ihmisillä tämä käyttäytyminen on kulttuurista riippumatonta ja sitä on tutkittu mm.
Botswanan Bushmannien ja
Yanomamö-kansojen keskuudessa, jotka vastaavat todennäköisesti kivikauden metsästäjä-keräilijä-yhteisöjä. Riippumattomuus kehitystasosta, kulttuurista, uskonnosta, iästä ja lajista viittaa siihen että näille altruistisille käyttäytymismekanismeille on olemassa biologinen pohja. Siksi onkin turvallista sanoa, että ihminen kyllä on pohjimmiltaan altruistinen olento. Toki samat mekanismit mahdollistavat myös muukalaisvihan ja syrjinnän mutta niiden voittamiseen tarvitaankin kehittyneempää moraalifilosofiaa ja altruismin käsitteen laajentamista.
Kuinka ihminen voi samaan aikaan olla pohjimmiltaan altruistinen, mutta silti myös muukalaisvihainen? Minusta kysymys on siksi oleellinen, että koska ihmiseltä löytyy tällaisia keskenään ristiriitaisia mekanismeja, on lyhytnäköistä todeta yhden niistä olevan ”ihmisen perimmäinen luonto”. En siis kiistä altruismia kuin ihmisen pohjimmiltaan määrittävänä ominaisuutena. Perusteeni sille, että ihminen on pohjimmiltaan itsekäs, on se, ettemme pääse subjektiivisesta käsityksestämme täysin irti kuin teoreettisen kehyksen sisällä, ja kaikissa käytännön tilanteissa vietit ja vaistot, jotka tähtäävät aina evolutiiviseen menestykseemme kyseisellä hetkellä pitkän tähtäimen sijaan, ovat siihen, miten minkäkin tilanteen koemme, aina vaikuttava tekijä.
Homo reciprocans on paljon lähempänä totuutta kuin
homo economicus, mutta ei sekään ole koko kuva.
Kyllä se riippuu hyvin paljon säännöistä ja saatavasta edusta. Hyvin harva esimerkiksi tappaa toisen liikennevaloissa jos vain kukaan ei näe. Sama pätee myös uskovaisiin: he ajattelevat omaa etuaan esim. taivaspaikkojen yms kautta.
Aivan – tosin (kristitty) uskovainen tietää, että taivaspaikka ei ole mikään selviö. Jos säännöstä ei saa porkkanaa tai keppiä, niille viitataan kintaalla.
Olen eri mieltä sellaisesta syystä, joka lienee helpointa kirjoittaa kysymyksen muotoon: Jos vapaa tahto on täysin metafyysinen entiteetti, millä mekanismilla se voi olla peräisin fyysisestä persoonasta ja vaikuttaa fyysiseen kehoon? Esim. Seppo päättää kohdistaa vapaan tahtonsa käteensä, joka nostaa kaljapulloa. Minun mielestäni ihmisen näennäiselle "tahdolle" on myös biologinen perusta, eikä mikään dualistinen vaihtoehto ole kovin järkevä.
Kristillisen näkemyksen mukaan olemme sieluja, joilla on elämänsä aikana keho. Tänä aikana kaiken, mitä teemme, teemme kehomme kautta. Tällöin on luonnollista, että tahdollamme on aina fyysisen maailman vastine. Vaikka sielu ja keho ovatkin eri asioita, niitä ei voi elämän aikana toisistaan erottaa. Vapaa tahto ei kuitenkaan ole peräisin fyysisestä persoonasta, vaan Jumalasta – se vaikuttaa fyysiseen kehoon sielun, jolla se on, kautta. Minun uskoakseni ihmisen tahdossa ei ole mitään näennäistä.
Dualismi on minusta aika huono keksintö – sitä ei voi soveltaa kuin kielen sisällä sinänsä mielivaltaisiin käsitepareihin, jotka ovat keskenään binäärisessä oppositiossa. Sen siirtäminen käytäntöön ei useinkaan toimi.
Muslimeilla OLI tärkeänä tapana pyyhkiä perse vasemmalla koska ruokailu tapahtui sormin(oikealla kädellä) joten kyse oli hygieniasta. Säännöllinen rukoilu pitää Allahin mielessä ja rytmittää vuorokauden. Suomalaiset voivat paastota myös Mekan aikataulun mukaan.