III. ATEISMIN ONGELMIA
1. Maailmankaikkeuden synty ja kehitys tyhjästä: "Miksi mitään on olemassa? Miksi luonnonlait ovat sellaiset kuin ovat? Miten maailmasta tuli juuri tällainen, monin tavoin käsittämättömän epätodennäköinen, hämmästyttävällä tavalla yhteensopiva ja täydellinen elämän syntyä ja ylläpitoa varten?"
2. Elämän ja tietoisuuden synty: "Miten elämä ja tietoisuus voivat syntyä aineesta ja energiasta?"
3. Persoonan alkuperä: "Miksi minä olen minä? Miten juuri minun tietoisuuteni on liitetty juuri siihen aineeseen ja energiaan, josta fyysinen ruumiini koostuu?"
4. Eettisen koodin alkuperä: "Mikä saa meidät toimimaan vastoin vaistojamme ja omaa etuamme? Mikä saa meidät valitsemaan yhden tavan toimia ja hylkäämään toisen, usein helpomman ja itselle hyödyllisemmän? Miksei luonnonvalinta ole kitkenyt epäitsekästä käytöstä ihmislajista?"
5. Ateismin alkuperä (naturalistinen maailmankatsomus?): "Eikö naturalistinen maailmankatsomus vaadi yhtälailla uskoa ja olettamuksia kuin usko maailmankaikkeuden alullepanneeseen Luojaan ja ole siten ristiriidassa oman skeptisen, todistusaineestoon tukeutuvan luonteensa kanssa?"
6. Ateismin alkuperä yksilössä (ympäristön vaikutus?): "Johtuuko jonkin tietyn henkilön Jumalan kieltäminen (ateismi) vain siitä, että hän on elänyt ja kasvanut ateistisessa ympäristössä ja/tai omaksunut ympäristöstään ateismia tukevia näkemyksiä?"
7. Ateismin mukanaan tuomat yhteiskunnalliset ongelmat: "Ateismista kumpuavia ajatusmalleja on käytetty epäeettisten agendojen levittämiseen (esim Hoxhan Albania). Voidaanko näin tehdä myös vastaisuudessa? Aiheuttaisiko ateismi vallitsevana näkemyksenä anarkiaa ja moraalittomuutta? Entä kumoaisiko täysateistinen maailmanjärjestys uskontojen hyvät vaikutukset? Olisiko ihmiskunnalle parempi jatkaa olemassaoloaan uskossa kuin ateismissa?"
8. Ateismin lähetyssaarnaamiseen (antiteismiin) liittyvät ongelmat: "Jos joku löytää onnen ja mielenrauhan uskostaan, onko oikein viedä sitä häneltä pois? Onko parempi tietää totuus vai elää elämäänsä rauhassa ja onnellisena?"
1. Ateismi ei tarkoita sitä, että uskoo maailmankaikkeuden synnyn nykyiseen kosmologiassa hyväksyttyyn teoriaan. Ei kukaan fyysikko edes väitä, että tuo on tyhjentävästi selitetty. Miksi minun pitäisi tuntea varmuutta siitä, miten maailmankaikkeus syntyi? Minusta on hienoa, että asiaa voidaan tutkia ja löytää parempia teorioita.
2. Sama juttu kuin #1, eikä tässäkään ole mitään ongelmaa. Aika suurella todennäköisyydellä tiedetään, miten elämälle välttämättömät alkuaineet ovat tähän kohtaan linnunrataa päätyneeet, mutta vaikkei teoriaa pitäisi oikeanakaan ei tilalle tarvitse keksiä kaasumaista luojaolentoa.
3. Samaa huttua edelleen - miten ja miksi tämä kysymys on ateistille ongelma? Itse pidän persoonallisuuttani ja tietoisuuttani perintötekijöideni ja elämäni aikana saamieni ulkoisten vaikutteiden yhteisvaikutuksena, mutta jälleen vaikka ei tähän usko, ei tilalla oikeasti tarvitse olla muuta.
4. Tämä on evoluutioteorian kautta selitetty erittäin tyhjentävästi. Melkein kaikki ekosysteemit on selitettävissä peliteorian kautta. Hyvin harva eliölaji toimii välittömän yksilönhyödyn ajamana vaan ohjautuu luonnonvalinnan seurauksena käyttäytymiseen, joka sopii ympäristön vasteisiin. Sitä paitsi ateismi ei tarkoita sitä, ettei yhteiskunnan arvostamia käyttäytymismalleja voisi myös yksilönä arvostaa.
5. Ei ateismi ole mielestäni maailmankatsomus. Ateismi tarkoittaa minulle sitä, etten usko kaikkiselittävään jumalaan asioiden luojana ja ohjaajana. En tunne mitään pakottavaa tarvetta uskoa tämän sijasta johonkin muuhun. Tiede selittää olemassaoloamme uskonnosta poikkeavalla tavalla ja tarjoaa huomattavasti uskottavamman teorian, mutta ei ateismi automaattisesti tarkoita, että on pakko "uskoa" tällä hetkellä hyväksyttyihin teorioihin. Tuskin 1900-luvun alussa kukaan ateisti koki eksistentiaalista kriisiä, vaikka Einstein osoitti että Newton oli ollut väärässä. Sinä uskot kaikkivaltiaaseen jumalaan, minä en. Tunnut kuvittelevan, että sinulla on näinollen oikeus ja velvollisuus kertoa minulle, mihin minä sitten uskon. Ei ateistin tarvitse uskoa mihinkään. Ei kaikella tarvitse olla selitystä, mutta silti voi käydä tyytyväisenä duunissa ja ostaa kotimatkalla R-kioskilta Ässäarvan.
6. Minusta ateismin pitäisi olla se neutraali tila, josta yksilö voi näin välttämättömäksi kokiessaan siirtyä uskoon. Olen käynyt pyhäkoulua, rippikoulun ja 12 vuotta suomalaista koulusysteemiä uskonnontunteineen. Rippikoulussa jo olin sen verran tietoinen asioista, että pystyin analysoimaan miksei näillä tarinoilla ollut kohdallani minkäänlaista vetoa.
7. Jos yhtään avoimin silmin katselee uutisiä nykyaikanakaan, on helppo olla enemmän huolissaan uskontojen aiheuttamasta väkivallasta. Eettinen käyttäytyminen kanssaihmisiä kohtaan ei ollut Jeesuksen keksintö ja sekä Koraani että Raamattu tukevat avoimesti "väärin uskovien" joukkomurhaamista.
8. Mun puolestani ihmiset saavat uskoa, mihin ikinä vain haluavat. Siinä vaiheessa kun uskonnolliset johtohahmot alkavat ajaa yhteiskunnallista agendaansa näitä laumasieluja hyväksikäyttäen alan kyllä argumentoida vastakarvaan.
Luulen, että tämän asian realiteetit ovat selvillä useimmille meistä.
