Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

Tuo on ollut "normaalia" tuolle aikakaudelle (ja sitä edeltäville ja aikamonille sen jälkeisillekin), että keksitään erilaisia satuja, jotta voidaan selittää ilmiöitä joita ei ymmärretä.

Tosin, eihän vieläkään ymmärretä täysin mistä esim. painovoima johtuu. Jos en ole helvetin väärin tajunnut, atomitasolla ei ole vielä havaittu mitään, mikä selittäisi mistä painovoima aiheutuu. Ja siksi niitä hardoneja :D collaidaillaan.

Se että tietyt uskontosuuntaukset eivät suostu hyväksymään tieteellisesti todistettuja tosiseikkoja on täysin älytöntä. "Eiku meidän satu kaikkivoivasta ikuisesta kaikkitietävästä oliosta on paljon parempi kuin evoluutioteoria!"
 
Mä pidän mahdollisena yliluonnollisen olemassaoloa. Yliluonnollisella tarkoitan tässä asiaa jota emme voi havaita ihmisaisteilla (joku ylimääräinen ulottuvuus,häiriöt energiakentissä, aika-avaruuden vääristymät tai jotain muuta yhtä lennokasta).

Jumalaan en sen sijaan usko. Olisin se hauska uskoa, varsinkin nyt kun vanhemmat alkaa olla iäkkäitä, ja mitä todennäköisemmin joku läheinen lähtee 15 vuoden sisään. Mutta ei tämä universumi ota toiveita vastaan sen enempää minulta, kuin keneltäkään muultakaan. Vahvin voima tässä maailmassa ei ole Jumala vaan kuolemanpelko, joka saa ihmiset uskomaan ties mihin yliluonnollisiin pelastajiin. Ihan ymmärrettäväähän se toisaalta on. Onhan se ikävää kuolla. Mutta sen kanssa täytyy vain oppia elämään.
 
Eiköhän se ole aika selvä, että Jumala on käsitteenä sellainen jota et voi kuulla, haistaa, maistaa tai koskea.

Ihmisten oma subjektiivinen kokemus on vaan se peruste Jumalan olemassaololle. Tavalliselle pienelle ihmiselle jotkin vaikeat asiat ja aivan silmittömiltä vaikuttavat tapahtumat vaativat jonkin selityksen, joka poistaa sen tunteen maailman kaoottisuudesta. Onhan se ajatuksena vähän ilkeää, että kuoleman jälkeen on aivan samanlaista kuin ennen syntymää eli ei mitään. Jostain tapahtumien summasta tuppaa vaan tulemaan kokemuksia, jotka tuntuvat siltä, että joku ulkopuolinen on puuttunut tapahtumien kulkuun ja näin voit tuntea Jumalan olemassaolon.



No oletetaan nyt, että Jumala loi taivaan ja maan. Kun touhu oli valmista niin Hän antoi tapahtumien rullata omalla tahdillaan.

Et voi havainnoida Jumalaa, koska Hän hengailee jossain taivaan ja maan eli todellisuuden ulkopuolella. Et voi tehdä havaintoja laatikon ulkopuolelta jos olet itse sen sisällä. :eek:
Eli sinun tulkintasi mukaan jumalan käsite pitää sisällään sen, ettei jumalasta voida saada mitään havaintoja. Kristinuskossahan näin ei ole, vaan jo edellä mainitsemani ja monet muut Raamatun kohdat kertovat Jumalan suorittamista havaittavista teoista. Otetaan nyt keskustelun pohjaksi tämä sinun ehdottamasi käsitys jumalasta. Eli jumalaa tai hänen vaikutustaan maailman asiaintiloihin ei periaatteessakaan voi havaita.

Miksi väite "jumala on olemassa" olisi yhtään uskottavampi kuin väite "kellarissani on näkymättömiä tonttuja". Molemmissa väitetään sellaista, joka on mahdotonta osoittaa vääräksi. Tonttuni ovat sellaisia, että niitä ei voi millään tavalla havaita, eivätkä ne aiheuta mitään muutoksia havaittavassa maailmassa. Mistäkö sitten tiedän, että näitä tonttuja on kellarissani? En sitten yhtään mistään. Mistä uskovainen tietää, että jumala on olemassa? Ei niin mistään.

Yleisesti ottaen olemassaoloväitteiden ollessa kysymyksessä todistustaakka on myönteisen väitteen esittäjällä. Tällainen sääntö on tietenkin olemassa juuri siksi, että vältytään näkymättömät tontut -esimerkin kaltaisilta älyttömyyksiltä. Samalla periaatteella jumalaan uskovan pitää voida perustella väitteensä positiivisesti. Se ei riitä, että sanoo "et voi todistaa, että olisin väärässä." En tietenkään voi, kun väitteesi on sellainen, ettei sitä periaatteessakaan voi empiirisesti kumota.
 
Kokeilenpa hypätä huvikseni uskovaisen saappaisiin :D


Mietipäs nyt tuota logiikkaasi. Yrität lähestyä maailmankaikkeutta täysin samalla tavalla, kuin fundamentalistiuskovainen eli "samasta metafyysisetä näkövinkkelistä". Fundamentalistiuskovainen sanoo, että raamatun sana on absoluuttinen totuus, kun taas fundamentalistinen naturalisti sanoo että vain se, mitä voidaan havaita (ja mitata), on totta. Jälkimmäisestä muodostuu seuraavanlainen kehäpäätelmä:

Jos tieteellinen todistaminen asetetaan ainoaksi totuuden kriteeriksi, joudutaan vaatimaan tieteellinen todistus kaikesta.

Näinollen jo totuuden määritelmä itsessään sisältää vaatimuksen siitä, millä todellinen tieto voidaan saavuttaa. Samalla tavalla yltiöfundamentalistinen teisti määrittelee ainoaksi totuuden saavuttamiskeinoksi raamatun sanan. Eihän sekään kehäpäätelmä johda mihinkään.

Miettikää sitä, senkin pakanat! ;)
Kukaan täysissä järjissään oleva ei ehdottaisi totuuden määritelmäksi tieteellistä vahvistamista. Tieteellinen vahvistaminen on totuuden indikaattori, ei määritelmä. Totuuden määritelmästä ei toki ole yksimielisyyttä, mutta en ole missään nähnyt väitettävän, että tieteellinen vahvistaminen olisi totuuden määritelmä. Itse kannatan minimalistista teoriaa, jonka mukaan "'p' on totta" tarkoittaa samaa kuin "p" (missä p on siis jokin väitelause).

En ole ihan varma, mitä tarkoitat naturalismilla, mutta jos se suunnilleen tarkoittaa tieteellistä maailmankuvaa, niin siinä ei kyllä ole mitään fundamentalistista. Kuten sanoin, tieteellinen vahvistaminen ei ole totuuden määritelmä vaan indikaattori, joten mainitsemaasi kehää ei synny.

Mistä sitten tiedämme, että tieteelliset menetelmämme ovat luotettavia? Tälle on monia perusteita. Tieteellisten teorioiden selitysvoiman ja ennusteiden tarkkuuden kasvu on vaikea selittää ilman oletusta, että tieteen menetelmät tuottavat luotettavasti yhä lähempänä ja lähempänä totuutta olevaa tietoa. Tieteen menetelmät ovat myös sukua niille tavoille, joilla me arkielämässämme hankimme tietoa maailmasta. Tieteessä käytämme huolellista havainnointia ja järkeilyä. Jos emme voi luottaa näihin kykyihimme ja kykyymme korjata virheellisiä käsityksiämme, tulemme tulokseen, että emme voi saada maailmasta mitenkään tietoa. Tällaista skeptisismiä juuri kukaan tuskin pystyy rehellisesti kannattamaan, ja myös sitä vastaan on hyviä argumentteja (joita en nyt jaksa esittää, kysykää jos kiinnostaa).

Eli: Meillä on hyvät perusteet uskoa tieteellisten menetelmiemme luotettavuuteen ja siihen, että virheelliset käsitykset korjaantuvat tieteessä ennemmin tai myöhemmin. Meillä ei ole vastaavia perusteita uskoa raamatun olevan totta. Tällä tavoin tieteellinen ja uskonnollinen maailmankuva eivät ole symmetrisessä asemassa, vaan tieteellinen maailmankuva on uskonnollista perustellumpi.
 
Mites te jotka ette usko Jumalaan, uskotteko "yliluonnollisiin" ilmiöihin tai henkimaailmaan?
Koko ajatushan on olla uskomatta mihinkään sellaiseen, johon ei ole perusteltua syytä uskoa. Minä en näe mitään eroa siinä uskooko ihminen menninkäisiin, jumalaan, henkiin, joulupukkiin, vai smurffeihin.
 
Miksi väite "jumala on olemassa" olisi yhtään uskottavampi kuin väite "kellarissani on näkymättömiä tonttuja". Molemmissa väitetään sellaista, joka on mahdotonta osoittaa vääräksi. Tonttuni ovat sellaisia, että niitä ei voi millään tavalla havaita, eivätkä ne aiheuta mitään muutoksia havaittavassa maailmassa. Mistäkö sitten tiedän, että näitä tonttuja on kellarissani? En sitten yhtään mistään. Mistä uskovainen tietää, että jumala on olemassa? Ei niin mistään.

Periaatteellinen ero on siinä, että vain sinä yksin voit järjestää ne kekkerit kellaritonttujesi kanssa. Ei ole olemassa mitään semijärkevää perustelua miksi ne tontut ovat tämän maailman fysiikan ulottumattomissa. Jumaluuden puolesta voidaan omalla harhaisella tavallaan todistaa sillä, että niin moni uskoo siihen.

No esimerkki fiktiivisestä elävästä elämästä. Menet tapaamaan helluntalaista psykiatria ja mainitset vetäneesi jo reilu puoli vuotta karkeloita näkymättömien kellaritonttujen kanssa, jotka koteloituvat päiväksi ja luovat nahkaansa. No eiköhän se lekuri sut säilöön laita ja tarjoile vielä pillerit päälle?

No seuraavalla tasatunnilla samalle vastaanotolle marssii vanhempi naishenkilö, joka kertoo kuolleen miehensä juttelevan tälle tuonpuoleisesta. Nainen on jopa kokenut toistuvia tapaamisia itse Jeesuksen kanssa. On keitetty sumpit ja puhuttu kunnallispolitiikasta. Eiköhän nainen saa aivan saman käsittelyn?

Vaikka jälkimmäinen esimerkki vastaa kärjistetysti suoraan raamatun profeettojen kokemuksia ja sillä periaatteellisella tasolla moinen ei ole ristiriidassa uskovaisen lääkärin "maailmankatsomuksen" kanssa, on totuus kuitenkin toinen. Uskonnoista ja jumaluudesta puhuttaessa pitäisi tajuta, että joillain se usko on vaan siellä syvällä harmaassa massassa kallon sisällä, eikä sitä tuntua voi sanoiksi kuvailla. Mun on paha uskovaisen tuntemuksia kuvailla, mutta uskonto on monelle myös se kokemus omasta olemassaolostaan. Kuten jo aiemmin vihjailin, nyky-yhteiskunnassa raamattua ei olekkaan tarkoitus tulkita sanasta sanaan. Suurimmalle osalle se kaivettu asiasisältö siellä tekstissä on niitä ohjenuoria arkipäiväiseen elämään.

Moni lääkäri, insinööri ja luonnontieteilijä elää uskossa. Itse en ymmärrä heidän motiiveja, koska juurikin fysiikkaa, biologiaa, lääketiedettä ja asioiden vaikutussuhteita ammatikseen pähkäilevien luulisi ymmärtävän kaikkein eniten tästä maailmasta.

Ps. Juu ja edelleen. Et voi etsiä Jumalaa kiikarilla. Raamattu ei ole mikään kokoelma historian dokumentteja vaan pikemminkin eräänlainen hajatelma tapahtumia, joilla on jokin punainen lanka. Se, ettei raamatun tapahtumat pidä kirjaimellisesti paikkaansa, ei ole argumentti Jumalan olemassaoloa vastaan. Toisin kuin koraani, raamattu ei ole Jumalan sanaa. Tohon Jumaluuden tarkasteluun nyt liittyy vaan semmonen ajatusleikki, että et voi tarkastella Jumalaa Hänen luomasta maailmastaan, koska olet itse sen sisäpuolella. Jumala taas ite on jossain muualla iättömyydessä ja ajattomuudessa luomansa maailman ulkopuolella.
 
Mites te jotka ette usko Jumalaan, uskotteko "yliluonnollisiin" ilmiöihin tai henkimaailmaan?
Mulla on vähän vaikeuksia tuon 'yliluonnollinen'-käsitteen kanssa. Mitä tarkoittaa, että jokin ilmiö on yliluonnollinen? Jos osaisin vaikka taikoa itseni näkymättömäksi tai lentää, niin tämä olisi kai yliluonnollista. Mutta entä jos joku etevä tutkija jonakin päivänä osaisi selittää, mistä nämä poikkeukselliset kykyni johtuvat. Ei kai ne sitten enää olisi yliluonnollisia. Eli jos yliluonnollisella tarkoitetaan sellaista, mitä ei voida tieteessä selittää, niin ongelma on seuraava: mistä voimme tietää, että jollekin ilmiölle ei ikinä tulla keksimään selitystä? Eli en oikein pidä järkevänä ajatuksena, että maailmassa olisi ilmiöitä, joita tiede ei periaatteessakaan ikinä voisi ymmärtää.

Kummituksiin en myöskään usko, samasta syystä josta en usko jumaliinkaan. Ei ole mitään luotettavaa näyttöä siitä, että kummituksia tai muita henkimaailman otuksia olisi olemassa. Sitä paitsi henkiolentoihinkin liittyy käsitteelisiä ongelmia. Niiden sanotaan olevan "aineettomia", mutta kuitenkin niiden sanotaan vaikuttavan fysikaalisen maailman asioihin. On epäselvää, miten tällainen vaikutus on mahdollista. Fysikaalisilla tapahtumilla on fysikaalinen syy. Miten henkimaailma voisi katkaista tämän syiden ja seurausten ketjun ja vaikuttaa fysikaalisen maailman tapahtumiin?
 
Periaatteellinen ero on siinä, että vain sinä yksin voit järjestää ne kekkerit kellaritonttujesi kanssa. Ei ole olemassa mitään semijärkevää perustelua miksi ne tontut ovat tämän maailman fysiikan ulottumattomissa. Jumaluuden puolesta voidaan omalla harhaisella tavallaan todistaa sillä, että niin moni uskoo siihen.

No esimerkki fiktiivisestä elävästä elämästä. Menet tapaamaan helluntalaista psykiatria ja mainitset vetäneesi jo reilu puoli vuotta karkeloita näkymättömien kellaritonttujen kanssa, jotka koteloituvat päiväksi ja luovat nahkaansa. No eiköhän se lekuri sut säilöön laita ja tarjoile vielä pillerit päälle?

No seuraavalla tasatunnilla samalle vastaanotolle marssii vanhempi naishenkilö, joka kertoo kuolleen miehensä juttelevan tälle tuonpuoleisesta. Nainen on jopa kokenut toistuvia tapaamisia itse Jeesuksen kanssa. On keitetty sumpit ja puhuttu kunnallispolitiikasta. Eiköhän nainen saa aivan saman käsittelyn?

Vaikka jälkimmäinen esimerkki vastaa kärjistetysti suoraan raamatun profeettojen kokemuksia ja sillä periaatteellisella tasolla moinen ei ole ristiriidassa uskovaisen lääkärin "maailmankatsomuksen" kanssa, on totuus kuitenkin toinen. Uskonnoista ja jumaluudesta puhuttaessa pitäisi tajuta, että joillain se usko on vaan siellä syvällä harmaassa massassa kallon sisällä, eikä sitä tuntua voi sanoiksi kuvailla. Mun on paha uskovaisen tuntemuksia kuvailla, mutta uskonto on monelle myös se kokemus omasta olemassaolostaan. Kuten jo aiemmin vihjailin, nyky-yhteiskunnassa raamattua ei olekkaan tarkoitus tulkita sanasta sanaan. Suurimmalle osalle se kaivettu asiasisältö siellä tekstissä on niitä ohjenuoria arkipäiväiseen elämään.

Moni lääkäri, insinööri ja luonnontieteilijä elää uskossa. Itse en ymmärrä heidän motiiveja, koska juurikin fysiikkaa, biologiaa, lääketiedettä ja asioiden vaikutussuhteita ammatikseen pähkäilevien luulisi ymmärtävän kaikkein eniten tästä maailmasta.
Eli uskominen Jumalaan olisi tonttuihin uskomista perustellumpaa tai hyväksyttävämpää siksi, että muutkin uskovat? Näinhän se käytännössä toki meneekin, eli uskovaisia ei yleisesti pidetä mielisairaina, mutta tonttuihin uskovia pidetään. Ei se silti muuta sitä, että usko Jumalaan on irrationaalista ja vailla perusteita. Se tarkoittaa vain sitä, että monet ihmiset ovat tällä tavalla irrationaalisia.

Se, mikä mahdollistaa lääkäreiden, insinöörien ja luonnontieteilijöiden uskossa elämisen, on älyllinen laiskuus tai itsepetos. Eli ei suostuta tai viitsitä käyttää järkeä näiden asioiden pohtimiseen. Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miten ihminen voi olla reagoimatta tällaiseen ilmeiseen irrationaalisuuteen ja usein jopa suoranaisiin ristiriitoihin ajattelussaan.

edit:
Ps. Juu ja edelleen. Et voi etsiä Jumalaa kiikarilla. Raamattu ei ole mikään kokoelma historian dokumentteja vaan pikemminkin eräänlainen hajatelma tapahtumia, joilla on jokin punainen lanka. Se, ettei raamatun tapahtumat pidä kirjaimellisesti paikkaansa, ei ole argumentti Jumalan olemassaoloa vastaan. Toisin kuin koraani, raamattu ei ole Jumalan sanaa. Tohon Jumaluuden tarkasteluun nyt liittyy vaan semmonen ajatusleikki, että et voi tarkastella Jumalaa Hänen luomasta maailmastaan, koska olet itse sen sisäpuolella. Jumala taas ite on jossain muualla iättömyydessä ja ajattomuudessa luomansa maailman ulkopuolella.
Tiedämme, että Raamattu ei ole totta. Toisaalta kuitenkin ainoa lähde tiedollemme Jumalasta on juuri Raamattu, koska kuten itsekin sanot, Jumala ei anna itsestään merkkejä vaikuttamalla maailman tapahtumiin.

Mitä edes tarkoittaa, että Jumala on maailman ulkopuolella? Ainakin minä ymmärrän käsitteen 'maailma' siten, että kaikki, mikä on olemassa, kuuluu maailmaan. Kuten jo olen sanonutkin, argumentti Jumalan olemassaoloa vastaan on se, ettei Hänen olemassaolostaan ole mitään näyttöä. Eli täsmälleen sama kuin argumentti näkymättömien tonttujen olemassaoloa vastaan. Olemassaoloväitteen puolustajalla on velvollisuus osoittaa joitakin positiivisia perusteita väitteelleen, tai muuten vastustaja on oikeassa.
 
Itse pidän ihmisiä, jotka uskovat yliluonnollisiin lähtökohtaisesti typerinä. Ihmisen pitäis voida tunnustaa se, ettei hän itse aivan kaikkea tajua.

Itse näen kyllä aika usein enneunia. Ne ei ole mitään ennustuksia tapahtumista vaan yleensä painajaisia tilanteesta, jossa kaikki menee jollain tavalla munilleen. Joskus ei tapahdu oikein mitään ja joskus asiat vain pahenevat kun niihin yrittää jotenkin liittyä.

Esmes penskana keinuin keinussa ja sain kunnon deja vu tunteen. Tiesin, että takana ajaa punainen auto. No käännyin ympäri ja tilanne oli aivan kuin unessa.

Toinen tapahtuma kävi eilen. Olin kämpillä ja tyttökaveri palpatti jotain. Taas tuli samainen deja vu ja aloin pahinta peläten odottaa, että mun vanhemmat paukkivat ovesta sisään, koska olen aivan varmasti nähnyt tämän tilanteen ennenkin. Siis eihän tossa ole mitään järkeä, koska tuskin ne 500km päästä varoittamatta tulisivat. Eivätkä tulleetkaan.

Olen kuullut jostain, että nuo deja vu tunteet tulevat vain ihmisen omasta päänupista jossain ihme logiikkaketjussa, joka häiriintyy ja ajatus heittää loopin kahdesti. Siltikin olen aivan varma, että olen nähnyt ne tapahtumat unina aiemmin.

Joillekkin vuonna 200ekr vastaavanlainen kokemus tai sähköisku olisi voinut olla peruste Jumalan olemassaolosta. Ite yritän selvittää miten vitussa voin nähdä niinkin tarkkaa unta asiasta, joka tapahtuu vasta myöhemmin. Tapahtumat eivät siis välttämättä kulje samalla tavalla, mutta se hox tilanne tulee aivan kuin ulkomuistista.

Ps. Aiheeseen. Itsekkin olen sitä mieltä, että sen Jumaluuden olemassaolon kumoamisen sijaan pitäisi lähtä pohtimaan sitä, miksi Jumala edes olisi olemassa. Jossain edellisellä sivulla sanoin ton.
 
lähde: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kirkon+rahoitusta+on+uudistettava/HS20090324SI1MA01mk9

Terveisiä myös hesarin vieraskynäpalstalle. Vaikea sanoa kumpi tässä naurattaa enemmän, röyhkeä ahneus vai sen perustelut. Kirjoittajan mielestä:

1) Se, että kirkko (=suuri yleishyödyllinen hyväntekeväisyysjärjestö) osallistuu kirkkoon kuulumattomien muodostaman marginaaliryhmän hautaustoimen kuluihin, on väärin.
2) Se, että kirkkoon kuulumattomat(=yhteisöt, käytännössä yritykset) maksavat täysimääräisesti kirkkoon kuuluvien hautauskulut + nousukausilla kasvattavat kirkon omaisuutta x miljoonalla, on oikein.

Sinänsä kommentti edustaa tyypillistä linjaa kirkon toiminnassa: kaikki kulut, jotka eivät jotenkin kasvata kirkon valtaa tai omaisuutta ovat lähtökohtaisesti hyvinkin nou nou ja tosi epäreiluja, kun taas kaikki toiminta minkä voi mitenkään markkinoida yleishyödyllisenä tai hyväntekeväisyytenä pitää lähtökohtaisesti korvata täysimääräisenä jonkun muun kuin kirkon lompakosta.

Tämä on siksikin huvittavaa, että kirkkoon kuulumattomat eivät yleensä halua tulla haudatuksi seurakunnan ylläpitämille maille. Itse olisin valmis maksamaan hautapaikasta jossain muualla sekä maksamaan jonkinlaisena verona sellaisen krematorion pyörittämisestä, joka ei ole kirkon yhteydessä. Tällä hetkellä tuhkaus on ainoa vaihtoehto, jos tuhkan hautaa omaan tai valtion maahan tai sirottelee mereen, mikä on kyllä edullinen (ja ympäristöystävällinen) tapa. Moni ehkä haluaa sen kiinteän haudan kuitenkin, vaikka omasta mielestäni siitä käytännöstä voitaisiin luopua. Ja tuhkatessakin on oltava välillisesti yhteydessä kirkkoon, vaikkei siellä fyysisesti menisikään käymään.
 
Kukaan täysissä järjissään oleva ei ehdottaisi totuuden määritelmäksi tieteellistä vahvistamista. Tieteellinen vahvistaminen on totuuden indikaattori, ei määritelmä. Totuuden määritelmästä ei toki ole yksimielisyyttä, mutta en ole missään nähnyt väitettävän, että tieteellinen vahvistaminen olisi totuuden määritelmä. Itse kannatan minimalistista teoriaa, jonka mukaan "'p' on totta" tarkoittaa samaa kuin "p" (missä p on siis jokin väitelause).

Kyseessä olikin väärinkäsitykseen perustuva argumentti. Näinhän siis monet uskovaiset kuvittelevat ateistien ajattelevan: "jos ei voida todistaa tieteelliseti => ei voi olla olemassa". Ja nyt tarkoitan siis absoluuttisia todistuksia (joita siis ei voi olla olemassa mutta äärimmäisen lähelle päästään).

Vittu keksi ite parempi väite ateismia vastaan! :D
 
Mutta tässä en yhtä asiaa oikein pysty käsittämään. Jos oletetaan että jumala olisi olemassa kaikken luojana ja hallitsiana. Niin minusta tämä meidän hallitse olisi siinä tapauksessa aika kieroutunut tyyppi. Ensin hän luo ihmisen omaksi kuvakseen, mutta silti ihmisen tulisi toimia täsmälleen niin kuin hän haluaa tai kidutetaan ikuisesti. Lisäksi eipä tuota näytä oikein kiinnostavan pikkuasiat, kuten äskeiten katoin sen videon netistä jossa poltettiin ihmisiä elävältä noituudesta jossain afrikassa ja muutenkin maailma on loppujen aluksi aika kieroon kasvanut paikka. Eli oikeastaan huomaan kaksi asiaa, maailmaa on kiero ja lisäksi sillä on hallitsija joka on kiero. Aluksi on annettu vapaatahto jota ei saisi käyttää tai tulee kepistä ja joidenkin ihmisten pitää vaikka myydä itseään ruuan eteen läpi elämänsä, sitten lopulta joku asiakas saa raivarit ja niittaa hengen pois. Niin miksikö minun oikeastaan pitäisi palvoa tätä diktaattoria?
Jumala-käsitys on melko sekava. Mää olen miettinyt sellasta, että miten Jumala pystyy millään tuomitsemaan kaikki miljardit ihmiset ja antamaan heille oikeudenmukaiset tuomiot. Ehkä asia ei ole edes käsitettävissä, sillä käsityksen tajuaminen voi vaatia jonkin toisen ulottuvuuden tai jotain. Tässä maailmassa kuitenkin uskonnolliset ajatukset pistää pyörälle, vielä kun miettii että niitä muita uskontoja on tuhansia muita. Miten ne kaikki voisivat olla väärässä ja vain kristinusko oikeassa?
 
Itse pidän ihmisiä, jotka uskovat yliluonnollisiin lähtökohtaisesti typerinä. Ihmisen pitäis voida tunnustaa se, ettei hän itse aivan kaikkea tajua....

Näinhän se menee ainakin siihen asti kunnes itse kokee jotain mystistä. Itselläkin nuo kokemukset ovat olleet vain fiilistasolla, jotka voi selittää vaikka omalla päänupilla. Semmosta dejavu ilmiötä mullakin eli olen ensin unessa nähnyt täsmälleen kuin viedolta tulevaa ja sitten se onkin toteutunut aivan täsmälleen siis kuin videota olisi näytetty. Siinä on aika hölmönä kun muistaa/kuvittelee nähneensä tilanteen ennenkin. Mutta toisille sattuu vielä enemmän, niin se vaan on. Kerroin jo aiemmin eräästä tutusta joka asui asunnossa jossa edellinen asukki oli tehnyt itsarin hirttäytymällä ja tuttu kertoi nähneensä useasti ns. palavat silmät jotka tuijottavat ja kerran jostain ali asuntoon ilmestynyt hirttoköysi.

Vaimo kertoo joskus aikoinaan törmänneensä metsässä noin pari sataa vuotta vanhaan upseerinasuun pukeutuneeseen herrasmiehen yläosaan siis puolikkaaseen ihmiseen joka leijui ilmassa ilman alavartaloa. Tilanne oli kestänyt kymmeniä sekunteja ja haamu oli noin metrin etäisyydellä ja vaimo siitä lähti lopulta juoksemaan karkuun.

No outoja juttuja, totta vai tarua en tiedä enkä tajua :D
 
Vaimo kertoo joskus aikoinaan törmänneensä metsässä noin pari sataa vuotta vanhaan upseerinasuun pukeutuneeseen herrasmiehen yläosaan siis puolikkaaseen ihmiseen joka leijui ilmassa ilman alavartaloa. Tilanne oli kestänyt kymmeniä sekunteja ja haamu oli noin metrin etäisyydellä ja vaimo siitä lähti lopulta juoksemaan karkuun.

Kieltämättä ois kyllä mielenkiintoista joskus kokea jotain tuollaista :) Tosin voisi olla, että alkaisin samantien soittelemaan valkotakkisilta kyytiä.

Tuossakin tapauksessa olisin halunnut kysäistä siltä kummitukselta, että miksi sillä on vaatteet päällä? Onko niilläkin joku sielu, joka siirtyy tuonpuoleiseen kiinnittyneenä siihen ihmiseen?
 
Kieltämättä ois kyllä mielenkiintoista joskus kokea jotain tuollaista :) Tosin voisi olla, että alkaisin samantien soittelemaan valkotakkisilta kyytiä.

Tuossakin tapauksessa olisin halunnut kysäistä siltä kummitukselta, että miksi sillä on vaatteet päällä? Onko niilläkin joku sielu, joka siirtyy tuonpuoleiseen kiinnittyneenä siihen ihmiseen?
Tai sit siellä afterlifessa on jotain kummitusten vaatekauppoja?
 
Tai sit siellä afterlifessa on jotain kummitusten vaatekauppoja?

Sekin olisi hyvä selvittää. Tarvittaessa voisi pyytää tulevansa haudatuksi vaikka GASPin hupparissa ja salihousuissa niin voisi kummitella vähän katu-uskottavammin.

Vai määräytyykö se kummituksen vaatetus edes sen hautaushetken mukaan? Ehkä se on juuri se kuolinhetki, mikä ratkaisee. Perkele, onpas visaisia kysymyksiä :D
 
Se on kyllä jännintä näissä yliluonnollisissa kokemuksissa, että niitä kokee ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi hyväksyneet sellaisen kannan, että yliluonnollisia asioita tapahtuu. Koskaan, siis yhtä ainuttakaan kertaa, ei ole tapahtunut niin että näitä kokemuksia tulisi ihmiselle, joka ei hyväksy yliluonnollisen olemassaoloa.
 
Nyt olen Matti kanssasi eri mieltä. Monet on alkaneet uskoa noihin yliluonnollisiin asioihin vasta kun ovat itse sellaisen kokeneet.

Onko kukaan ollut antamassa saattohoitoa? Kuolevan ihmisen vuoteen äärellä kuulee myös monia erikoisia kokemuksia, ja jos ihminen on kuolinhetkellään hereillä, niin kokemukset on olleet hyvinkin erilaisia...
 
Back
Ylös Bottom