Paletaanin kunniaksi on sanottava, että kaveri tutkii kolikon molemmat puolet. Moni aiheesta jossain määrin kiinnostunut ateisti/agnostikko vaikuttaa tyytyvän lueskelemaan lähinnä teisminvastaisia nettisivuja suhteellisen kritiikittömästi. Paltsu sen sijaan linkittää sivustoja kuten BioLogos (kristillismyönteinen sivusto) ja Barna Group (suhteellisen puolueeton, mutta kristillisille tahoille kuten kirkoille tietoa ja palveluita tarjoava sivusto). Ihailtavaa omistautumista maailmankatsomuspohdinnoille!
Kiitos, kiitos. Mulla kyllä menee vähän kausittain nämä omistautumiset. Edellisestä uskontokaudesta alkaa olla reilun vuoden verran aikaa ja sen jälkeen olen opiskellut muita asioita. Luen kyllä edelleen esim Rauhan Tervehdyksen (Oulun seudulla ilmestyvä kristillinen ilmaisjakelulehti) viikottain läpi

Jos oikein innostun niin saatan lueskella Kotimaa-verkkolehden uutisia tai seurailla
Religion News Serviceä. Edellisen innostuskauden lopulla löysin myös
Eksegeettisen Safarin mutta sen lukeminen jäi harmittavan vähäiseksi.
Uskisten puuhasteluja on mielenkiintoista seurata
Ootko Paletaani tutustunut Raamattuun, Koraaniin tai muihin uskontojen keskeisiin opuksiin?
Itse asiassa aivan liian vähän. Kuvittelisin olevani jotenkuten perillä suurista linjauksista mutta mitään korkeampaa teologiaa en ole saanut luettua. Kristinuskon puolelta olen tutustunut jonkin verran Alister McGrathin teksteihin.
Kuten varmaan päällepäin näkyy, mun pääasiallinen näkökulma on ollut tuolla uskontotieteessä. Sieltä olen yrittänyt lukea uskontojen historiaa, eksegetiikkaa ja ennen kaikkea kognitiivista uskontotiedettä. Tämä jälkimmäinen on mielestäni ylivoimaisesti kiehtovin ala. Toisaalta en voi näillä harrastelijatason lueskeluillani pullistella lainkaan, sillä onhan noihin olemassa ihan omat koulutusohjelmatkin yliopistotasolla.
Siitä olen samaa mieltä että Paletaanilla on kunnioitettavan paljon tietoa ja kriittistä uteliaisuutta.
Mä en tiedä arvostanko vai enkö tätä vääntöä mitä täällä käydään. Tavallaan kaikenlaista vaivannäköä ja ajattelua arvostaa itseisarvoisesti, mutta mihin nämäkin kirjoittelut johtaa tai onko ne vaivan arvoisia?
Äläs ny, sähän olet aloittanut koko ketjun ja siitä propsit :D Mun mielestä se on jo itseisarvo, että keskustelua ylipäätään käydään. Nämä asiat ovat aina puhuttaneet ihmisiä ja tulevat puhuttamaan vielä hamaan tulevaisuuteen saakka. Tuskin ne mihinkään johtavat mutta hyvähän se on, että jutellaan.
Kyllähän sen ymmärtää, että ihminen toivoo kaiken uskonnollisuuden häviävän, jos hänen lähtöoletuksensa on se, että sen haitat ovat hyötyjä suuremmat. Mutta milläpäs sen määrittää?
Minä voisin itse asiassa ottaa niinkin hurjan näkökulman, että en halua uskontojen häviävän. Tai ainakaan se ei olisi tällä hetkellä mun ultimaattinen tavoite. Jos saisin päättää, minä ajaisin nimenomaan sellaista kriittistä ja kyseenalaistavaa ajattelua. Se on toki huippu juttu kaikilla mahdollisilla aloilla mutta erityisesti uskontoon sitä tulisi soveltaa entistä enemmän.
Ihmisten olisi hyvä kyseenalaistaa noita oppeja ja väittämiä yhä ahkerammin, sillä se on yksinkertaisesti parempi vaihtoehto kuin se että kaikki niellään sellaisenaan. Se johtaisi sitten joko uskontojen jalostumiseen "paremmaksi" taikka niiden vähittäiseen katoamiseen. Molemmat käy mulle.
Multa meni vähän ohi, mistä tämä kommentti tuli? No anyway, mites ne meemipleksit sitten?
Oho, sori. Luin tuon yhden kirjoittamasi lauseen väärin

Meemipleksit on kyllä mielenkiintoinen ja mun mielestä varsin pätevä tapa tarkastella uskontojen käyttäytymistä antropologisessa mittakaavassa. Oikeiden tutkijoiden keskuudessa käsite on vielä kiistanalainen. Jokatapauksessa meemien käyttäytyminen voidaan jossain määrin rinnastaa viruksiin ja siten ne ovat myös pääasiassa erillään biologisesta evoluutiosta.
No puhutaan aukkojen sijaan niistä kognitiivisista mekanismeista, jotka mahdollistavat/ylläpitävät uskontoja. Otetaan esimerkiksi se, että ihminen haluaa tai ainakin häntä suuresti miellyttää ajatus, että joku on kiinnostunut hänestä ja hänen asioistaan. Silloin kun ihmisellä on sosiaalista piiriä ympärillään, niin tämä mielen mekanismi tyydyttyy huomaamatta luonnostaan, eikä ihmiselle välttämättä synny mitään tarvetta toivoa jonkun henkiolennon olevan kiinnostunut hänen asioistaan. Mutta entäpä silloin, kun ihminen joutuu täydelliseen pitkäaikaiseen eristykseen? En mä nyt sano, että satavarmasti kaikille tulee mieleen toivoa, että jokin kaiken tietävä ja näkevä henkiolento olisi kiinnostunut hänen olemassaolostaan ja asioistaan, mutta sen uskallan sanoa, että tuossa tilanteessa on hyvin monella ihmisellä suuri alttius toivoa noin. Ja sama pätee siihen mekanismiin, kun saamme mielihyvää ajatuksesta, että joku välittää meistä. Että ainakin tietyissä ääritilanteissa tarve jonkinlaiseen jumalolentoon, tai sanotaan sitä vaikka mielikuvitusolennoksi, tulee varmaan säilymään, jos oletetaan, että näitä em. mieltymyksiä ylläpitävät mekanismit säilyvät meissä.
Mielenkiintoinen ajatus. En kyllä olisi ihan varma siitä että "mieltymys siihen että joku on kiinnostunut meidän asioistamme" on yksi aivojemme perusominaisuuksista. Ehkä se on enemmänkin jokaisen henkilökohtainen makuasia, eikä kaikkia välttämättä kiinnosta pätkääkään mitä muut ajattelevat heidän asioistaan.
Vertailukohdaksi voisin sanoa, että esimerkiksi
mielen teoria näyttäisi olevan selkeästi aivojemme perusominaisuus. Meillä on siis kyky kuvitella, mitä toinen ihminen ajattelee. Pystymme simuloimaan tietyssä määrin toisen ihmisen ajatusmaailmaa omamme sisällä. Voimme myös ajatella, mitä hän ajattelee minun ajattelevan ja edelleen, mitä hän ajattelee siitä että minä tiedän ajattelevani hänen ajatusmaailmaansa jne. Ihminen pystynee muistaakseni n. 5-6 kertaluokan pallotteluun siinä missä esimerkiksi apinat korkeintaan 1-2. Tämä kyky voi olla tietyllä tapaa "ylikehittynyt", minkä johdosta ulotamme tuon mielen teorian koskemaan myös eläimiä, esineitä ja
kuolleita ihmisiä. Toisen pysyvä poissaolo on äärettömän hankala asia hyväksyä, joten olemme taipuvaisia ajattelemaan että hän elää vielä jossain. Jos kyky mielen teoriaan puuttuu kokonaan tai on "viallinen", henkilö on yleensä jollain tavalla autistinen. Jos taas ihmiseltä puuttuu kiinnostus muiden asioihin, eikä häntä kiinnosta mitä muut ovat hänen touhuistaan mieltä, kyseessä voi olla joku erakkoluontoinen Erä-Jorma
