- Liittynyt
- 9.5.2008
- Viestejä
- 3
Provosoivalla otsikollani hamusin lukijoiden huomiota; oikeasti kaipaisin asiantuntevia mielipiteitä kotikutoiselle jalkaliikkeelleni.
Alustukseksi: Tarkoituksenani on saada lisää voimaa kyykkyyn, ja toki parasta mitä sen eteen voi tehdä on kyykätä. Pelkän kyykyn tekeminen ei kuitenkaan tasapuolisesti ärsytä kaikkia lihaksia joita tulosten kasvattamisessa tarvittaisiin. Se mikä kullekin on vaikeinta riippuu rakenteesta ja kyykkytekniikasta. Minulle eniten tuskaa tuottaa pääseminen kuopasta sen verran ylöspäin että voi ns. puristaa perseellä loput.
Yrittelin tehdä mm. bulgarialaista, pistoolia ym. variaatioita yhden jalan syväkyykystä mutta niissä rasittuu helposti polvet liikaa isoilla painoilla.
Kokeilujen myötä ajaannuin tekemään tällaista liikettä:
Nostetaan toinen jalka jakkaralle painot kummassakin kädessä. Kumarrutaan eteenpäin ja jättäydytään jakkaralla olevan jalan varaan. Jalan tulisi olla sellaisella korkeudella että kun sääri on pystysuorassa reisi on aloituksessa lattian suuntaisesti. Ennen ylösponkaisua annetaan kuitenkin peppulin laskeutua hallitusti 5-10 senttiä ja samalla valmistaudutaan ponnistamaan niin perkeleellisellä puristuksella että ei ole heikkohermoisen katsottavaa. Jalkaa ei kannata suoristaa läheskään kokonaan vaan lyhyehkön nousun jälkeen tiputtaudutaan lattialla olevan jalan varaan. Painojen tulee olla sellaiset että viiden-kuuden rykäisyn jälkeen (per jalka) ei jaksa enää inahtaakaan ala-asennosta ylöspäin.
Asioita joihin tulee kiinnittää huomiota: Sääri pidettävä kohtuullisen suorassa että polvi ei rasitu. Myös sisävää jalan asentoa on vältettävä kuin ruttoa. Sitä varten alkuasennossa polvi voi olla mieluummin hitusen ulospäin kallellaan joka tapahtuu luonnollisesti jos jalkaterä on hitusen ulkonevasti.
Kumartumis- ja jakkaralla olevan jalan varaan heittäytymisvaiheessa rinta voi laskeutua polveen kiinni mutta selkä suorassa ja katse eteenpäin.
Se mikä minua liikkeen anatomiassa vähän ihmetyttää on että se tuntuu selkeästi eniten reiden yläosassa. Aluksi tuntui siltä kuin olisi löytynyt käyttämätön uusi lihas. Joka tapauksessa liike on tuntunut antavan uutta puhtia jalkoihin. Onko niin että tämä on ollut vain minun heikko kohtani ja muille liikkeen tekeminen vastaa teholtaan tumputtamista…?
Alustukseksi: Tarkoituksenani on saada lisää voimaa kyykkyyn, ja toki parasta mitä sen eteen voi tehdä on kyykätä. Pelkän kyykyn tekeminen ei kuitenkaan tasapuolisesti ärsytä kaikkia lihaksia joita tulosten kasvattamisessa tarvittaisiin. Se mikä kullekin on vaikeinta riippuu rakenteesta ja kyykkytekniikasta. Minulle eniten tuskaa tuottaa pääseminen kuopasta sen verran ylöspäin että voi ns. puristaa perseellä loput.
Yrittelin tehdä mm. bulgarialaista, pistoolia ym. variaatioita yhden jalan syväkyykystä mutta niissä rasittuu helposti polvet liikaa isoilla painoilla.
Kokeilujen myötä ajaannuin tekemään tällaista liikettä:
Nostetaan toinen jalka jakkaralle painot kummassakin kädessä. Kumarrutaan eteenpäin ja jättäydytään jakkaralla olevan jalan varaan. Jalan tulisi olla sellaisella korkeudella että kun sääri on pystysuorassa reisi on aloituksessa lattian suuntaisesti. Ennen ylösponkaisua annetaan kuitenkin peppulin laskeutua hallitusti 5-10 senttiä ja samalla valmistaudutaan ponnistamaan niin perkeleellisellä puristuksella että ei ole heikkohermoisen katsottavaa. Jalkaa ei kannata suoristaa läheskään kokonaan vaan lyhyehkön nousun jälkeen tiputtaudutaan lattialla olevan jalan varaan. Painojen tulee olla sellaiset että viiden-kuuden rykäisyn jälkeen (per jalka) ei jaksa enää inahtaakaan ala-asennosta ylöspäin.
Asioita joihin tulee kiinnittää huomiota: Sääri pidettävä kohtuullisen suorassa että polvi ei rasitu. Myös sisävää jalan asentoa on vältettävä kuin ruttoa. Sitä varten alkuasennossa polvi voi olla mieluummin hitusen ulospäin kallellaan joka tapahtuu luonnollisesti jos jalkaterä on hitusen ulkonevasti.
Kumartumis- ja jakkaralla olevan jalan varaan heittäytymisvaiheessa rinta voi laskeutua polveen kiinni mutta selkä suorassa ja katse eteenpäin.
Se mikä minua liikkeen anatomiassa vähän ihmetyttää on että se tuntuu selkeästi eniten reiden yläosassa. Aluksi tuntui siltä kuin olisi löytynyt käyttämätön uusi lihas. Joka tapauksessa liike on tuntunut antavan uutta puhtia jalkoihin. Onko niin että tämä on ollut vain minun heikko kohtani ja muille liikkeen tekeminen vastaa teholtaan tumputtamista…?
