Maahanmuutto

Meta title: 💥 Maahanmuutto – yksi aikamme kuumimmista yhteiskuntakysymyksistä ilman silkkihansikkaita, mutta faktoihin nojaten

Meta description: Keskustelua maahanmuutosta, integraatiosta, talous- ja turvallisuusnäkökulmista – näkemyksiä ja kokemuksia laidasta laitaan asialinjalla.


Suomessa on kovin kallista asua ja paskat kelit.
Suomessahan on just hyvät kelit ja paranee vaan, jos ilmastonmuutos asioihin on uskominen. Asuminenkaan nyt ei mitenkään mahdottoman kallista ole, jos asuu jossain muualla kuin Helsingissä. Moni muu asia onkin sitten enemmän vituillaan ja verot on ylisuuret.
 
Älykkyys ja motivaatio-taso integroitua yhteiskuntaan apinaakin alhaisemmalla tasolla, eipä yllättänyt.

Saksassa vain kolmasosa somaleista ja eritrealaisista saavuttaa kielikursseilla minimitason
Saksassa vain kolmasosa somaleista ja eritrealaisista saavuttaa kielikursseilla minimitason
1.9.2019 10:25
Petri Saarela
language-1395322_1280-990x556.jpg

Kuva Pixabay.
Saksaan saapuvien siirtolaisten koulutustaso vaihtelee suuresti. Osa on opiskellut pidemmälle, osa ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Tasoerot tulevat ilmi kielikursseilla.

Somaliasta ja Eritreasta saapuvien siirtolaisten on aivan erityisen vaikeaa oppia saksankieltä, kertoo Welt. Vain noin yksi neljästä edellä mainituista maista lähtenyttä läpäisee B1-tason, jota vaaditaan jokapäiväisestä elämästä selviämiseen Saksassa.

Afganistanista ja Syyriasta lähteneet eivät pärjää juurikaan paremmin: vain noin joka kolmas heistä saavuttaa vaaditun tason kieliopinnoissa.

B1-tason saavuttanut pystyy ylläpitämään keskustelua ja ilmaisemaan itseään ”jokapäiväisissä asioissa”. A2-taso kuvastaa kuitenkin realistisemmin todellisia tavoitteita. A2-tason mukaisen laajemman sanaston omaksunut ymmärtää yleisimmin käytettyjä ilmaisuja, jotka liittyvät henkilön omaan elämäntilanteeseen.

B1-tason saavuttaa yhä harvempi, mikä johtuu sitä, että kursseille osallistuvista kaikki eivät osaa lukea tai kirjoittaa lainkaan.

Kielikursseille osallistuneista ukrainalaisista 78,7 prosenttia saavuttaa B1-tason. Yli 70 prosentin osuuteen pääsevät bosnialaiset, intialaiset, romanialaiset, puolalaiset, pohjoismakedonialaiset sekä brasilialaiset.

Saksan liittovaltio on käyttänyt 3,39 miljardia euroa integraatiokursseihin vuoden 2013 jälkeen, ja suurin osa näistä kursseista on nimenomaan kielikursseja.
 
Älykkyys ja motivaatio-taso integroitua yhteiskuntaan apinaakin alhaisemmalla tasolla, eipä yllättänyt.

Saksassa vain kolmasosa somaleista ja eritrealaisista saavuttaa kielikursseilla minimitason
Saksassa vain kolmasosa somaleista ja eritrealaisista saavuttaa kielikursseilla minimitason
1.9.2019 10:25
Petri Saarela
language-1395322_1280-990x556.jpg

Kuva Pixabay.
Saksaan saapuvien siirtolaisten koulutustaso vaihtelee suuresti. Osa on opiskellut pidemmälle, osa ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Tasoerot tulevat ilmi kielikursseilla.

Somaliasta ja Eritreasta saapuvien siirtolaisten on aivan erityisen vaikeaa oppia saksankieltä, kertoo Welt. Vain noin yksi neljästä edellä mainituista maista lähtenyttä läpäisee B1-tason, jota vaaditaan jokapäiväisestä elämästä selviämiseen Saksassa.

Afganistanista ja Syyriasta lähteneet eivät pärjää juurikaan paremmin: vain noin joka kolmas heistä saavuttaa vaaditun tason kieliopinnoissa.

B1-tason saavuttanut pystyy ylläpitämään keskustelua ja ilmaisemaan itseään ”jokapäiväisissä asioissa”. A2-taso kuvastaa kuitenkin realistisemmin todellisia tavoitteita. A2-tason mukaisen laajemman sanaston omaksunut ymmärtää yleisimmin käytettyjä ilmaisuja, jotka liittyvät henkilön omaan elämäntilanteeseen.

B1-tason saavuttaa yhä harvempi, mikä johtuu sitä, että kursseille osallistuvista kaikki eivät osaa lukea tai kirjoittaa lainkaan.

Kielikursseille osallistuneista ukrainalaisista 78,7 prosenttia saavuttaa B1-tason. Yli 70 prosentin osuuteen pääsevät bosnialaiset, intialaiset, romanialaiset, puolalaiset, pohjoismakedonialaiset sekä brasilialaiset.

Saksan liittovaltio on käyttänyt 3,39 miljardia euroa integraatiokursseihin vuoden 2013 jälkeen, ja suurin osa näistä kursseista on nimenomaan kielikursseja.
mut hei, nää on voimavara ja geenipankki! Me tienataan tällä -Stubido ja hei kaikki muslimi on terve tuloa suome -yks höhlä
 
Jahas, paikallinen eläinlääketieteen supermies siinä vain harjoittelee. Suomen kuuluu olla onnellinen, jos saa tämän huippuosaajan aivokirurgikavereineen houkuteltua nauttimaan sosiaaliturvastaan,
 
Onse kumma kun syöpäisintä paskasakkia hyysätään minkä ehditään; erittäin vaaralliset "turvapaikan hakijat" saa kävellä vapaasti, ja toisille loisille annetaan massia ettei vaan hermostuta. Natiivit erittäin vaaralliset tapaukset on lukkojen takana ja sossupummien vastaavat sanktiot on kait 50%, ja veikkaan että sitä ei paljoa katella sormien välistä.

E 40%

Kommentti: Tuhansien toimeentulotuki voi joutua leikkuriin – Kelan työntekijöillä liian suuri vastuu - Oma raha - Ilta-Sanomat
 
Tämä on minusta surullista varsinkin maahanmuuttokeskustelussa, mutta monessa muussakin aiheessa.
Ihmisoikeus­asioissa ei kaivata moni­kulttuurista ymmärrystä - Kotimaa | HS.fi
Sanoisin, että aika hyvä kirjoitus. Alleviivaa aika pitkälti sitä pointtia, mitä ns. nuivat tai maahanmuuttokriittiset ovat minun nähdäkseni pitkään toistaneet, eli kaikki kulttuurit eivät ole yhtä hyviä ja maassa maan tavalla. Hämeen-Anttila taitaa yleisesti edustaa vähän keskustelun toista ääripäätä, niin nyt tällaisestakin kirjoituksesta kommenttiosiolla on poimittu jotain käsittämättömiä lillukanvarsia ja hyökätään ties mitä olkiukkoja vastaan. Tämä on ihan samaa sontaa kuin että jos vaikka Halla-aho sanoo jossain haastattelussa, että julkista terveydenhuoltoa pitäisi kehittää, niin tietyt piirit haukkuvat senkin lausunnon rasistiseksi tai ties miksi.

Eli ei ole väliä, mitä sanoo, vaan kuka sanoo - ei näin.
 
Kannattaa kuunnella Renne Korppilan uusin podcast Anter Yasan kanssa. Ei mitään järjetöntä "kaikki mamut raiskaa"/"rajat vittu kiinni" -elämämmkoulu keskustelua, että kannattaa skipata, jos sitä odottaa.

Mutta jos haluaa kuunnella järkevästi argumentoitua keskustelua, jossa paljon myös pohditaan Islamia kokonaisuudessaan, niin suosittelen (y)
 
Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet | Kvartti
Perhetausta, asuinalue ja Suomeen saapumisikä kertovat, miten maahanmuuttaja­taustainen lapsi menestyy koulussa - Kaupunki | HS.fi

Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet
Analyysissa käytetty Tilastokeskuksen paneeliaineisto sisältää tietoja lasten ja heidän vanhempiensa syntymämaasta, maahantuloajasta, sekä lukuisista demografisista ja sosioekonomisista ominaisuuksista. Tarkastelun kohteena ovat vuosina 1975–1994 syntyneet lapset, jotka asuivat 15-vuotiaina Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Otokseen kuuluvilla maahanmuuttajien lapsilla tarkoitetaan lapsia, joilla on ulkomailla syntyneet vanhemmat, ja jotka itse ovat joko syntyneet ulkomailla ja saapuneet Suomeen korkeintaan 15-vuotiaina, tai ovat syntyneet Suomessa. Suomalaistaustaisilla lapsilla tarkoitetaan Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia. Lasten kouluttautumista mitataan sillä, ovatko he suorittaneet toisen asteen tutkinnon 23 ikävuoteen mennessä.

Ulkomailla syntyneet maahanmuuttajien lapset suorittavat toisen asteen tutkinnon selvästi Suomessa syntyneitä lapsia harvemmin. Toiseksi, eri maissa syntyneiden maahanmuuttajien lapset eivät ole kouluttautumiseltaan yhtenäinen joukko. Toisen asteen suorittamisen todennäköisyys on erityisen alhainen Somaliasta, Turkista ja Irakista saapuneiden maahanmuuttajavanhempien lasten keskuudessa.
Esimerkiksi somalialaisvanhempien lasten todennäköisyys suorittaa toisen asteen tutkinto 23 ikävuoteen mennessä on keskimäärin 45 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisten lasten.
Uuteen maahan vieraiden kielten oppimisen kannalta ns. kriittisen periodin, tyypillisesti varhaisteini-iän, jälkeen saapuneilla maahanmuuttajalapsilla uuden kielen osaaminen jää selvästi heikommaksi kuin nuorena muuttaneilla (esim. Bleakley ja Chin 2004, 2010). Tällöin koulunkäynti voisi olla erityisesti myöhemmin lapsuusaikanaan saapuneille lapsille haastavaa, ja näkyisi heidän selvästi muita heikompana kouluttautumisenaan.

Kuvio 1. Maahanmuuttajien lasten ero verrattuna suomalaistaustaisiin lapsiin toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyydessä 23-vuotiaaksi mennessä lasten vanhempien syntymämaan tai -alueen mukaan

25660746_1566294999775.png

Esitelty analyysi ja sen pohjana oleva tutkimus ovat luonteeltaan kuvailevia




"So its goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut)
 
Naiset murhasivat 14-vuotiaan tytön al-Holin leirillä

Syyrian al-Holin leirissä naiset ovat surmanneet 14-vuotiaan tytön, kertoo Washington Post.

Lehden mukaan yksi epäillyistä naisista kertoi leirin työntekijöille kyseessä olleen onnettomuus. Nainen kertoi tytön ensin horjahtaneen ja sitten pudonneen. Naiset eivät kertomansa mukaan voineet tehdä mitään tapahtuman estämiseksi.

Tytön ruumis kuitenkin kertoi eri kieltä. Valokuvien ja lääketieteellisen tutkimusten jälkeen ilmeni, että tyttöä oli ensin lyöty ja sitten hänet oli kuristettu hengiltä. Kyseessä oli murha, ei vahinko Washington Postin mukaan.

Tytön kuoleman epäillään johtuneen kurinpidollisesta syystä. Tyttö oli Washington Postin mukaan ehdottanut luopumista kasvot peittävästä niqabista, minkä seurauksena naiset surmasivat hänet raa’alla tavalla.


....milloin Antti Rinne järjestää näiden moniosaaja-isis-vaimojen paluun tänne Hölmöläämme? ... kepposia ootellessa......




"So its goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut)
 
Back
Ylös Bottom