Deleted member 44249
Se on katsohan juuri tuota niin kauan kuin sieltä Halla-ahon spämmiluolasta...
Halla-ahon spämmiluola = ?
Tarkoittanet vieraskirjaa, etkä Jussin blogia itseään.
Homma-forum saatu muutes jaloilleen uudelleen!
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Se on katsohan juuri tuota niin kauan kuin sieltä Halla-ahon spämmiluolasta...
Lähinnä tarkoitin, että scriptastahan se älytön homoihin ja aseisiin liittyvä juttu alunperin lähti. En pidä järkevänä lainsäädäntöön mahdollista muutosta ajavalta myöskään turhaa toimintaa, joka ei edesauta yhtään myöskään Halla-Ahon poliittista työtä nyt eikä tulevaisuudessa, kuten hyvin helposti leimattavaan Suomen Sisuun kuuluminen.Halla-ahon spämmiluola = ?
Tarkoittanet vieraskirjaa, etkä Jussin blogia itseään.
Homma-forum saatu muutes jaloilleen uudelleen!
Lähinnä tarkoitin, että scriptastahan se älytön homoihin ja aseisiin liittyvä juttu alunperin lähti. En pidä järkevänä lainsäädäntöön mahdollista muutosta ajavalta myöskään turhaa toimintaa, joka ei edesauta yhtään myöskään Halla-Ahon poliittista työtä nyt eikä tulevaisuudessa, kuten hyvin helposti leimattavaan Suomen Sisuun kuuluminen.

Lähinnä tarkoitin, että scriptastahan se älytön homoihin ja aseisiin liittyvä juttu alunperin lähti. En pidä järkevänä lainsäädäntöön mahdollista muutosta ajavalta myöskään turhaa toimintaa, joka ei edesauta yhtään myöskään Halla-Ahon poliittista työtä nyt eikä tulevaisuudessa, kuten hyvin helposti leimattavaan Suomen Sisuun kuuluminen.
Siteeraan kiistanalaisen kappaleen uudelleen..
"Raiskaukset tulevat joka tapauksessa lisääntymään. Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan."

Olisi varmaan parempi, että kytistäisiin täällä ihan vain keskenämme, niin ei tarvitse koko ajan pelätä ja jännittää kauhiasti. Ruotsalaisetkin ovat aika kauheita raiskaajia.
Niin ja mikä on sen ruotsalaisen etninen tausta - ei ruotsalainen tarkoita, että hän on ihan perinteinen Svantte, voi olla Muhammed, Rainer tai vaikka Vladimer...
Ei suomalainenkaan tarkoita tilastoissa, että on ErkkiPetteri vaan voi olla mitä tahansa.
Ruotsalaisia on kuitenkin korrektimpaa panetella?
Nykypäivä 24.8.2007 sanoi:Tutkimus väittää kulttuurien kohtaamisen murentavan kansalaisyhteiskuntaa
MONIKULTTUURISUUSMYYTTI MURENEE
Uusi amerikkalaistutkimus kyseenalaistaa väitteen eri kulttuurien keskinäisestä rikastuttavasta vaikutuksesta. Saadut johtopäätökset pakottavat viranomaiset pohtimaan monikulttuurisuuspolitiikan perusteita.
Eero Iloniemi
Maahanmuutto
Ulkomaista työvoimaa houkutteleva Suomi opettelee suhtautumaan avoimin mielin ulkoa tuleviin kulttuurivaikutteisiin. Maasta ollaan tekemässä monikulttuurista.
Tapahtunut asennemuutos on huima. Edellinen hallitus ajoi siirtymäaikoja uusien EU-maiden työläisille, nyt tuota linjausta pidetään suurena virheenä. Asennemuutos on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kannalta välttämätön, kun kilpailu työvoimasta kiristyy ja kansainvälistyy.
Lisääntyvän maahanmuuton myötä suomalaiseen sosiaali- ja kulttuuripolitiikkaan on iskostunut monikulttuurisuuden ihanne. Helsingin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa kertoo tavoitteekseen ”tukea monikulttuurisen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tulleiden ihmisten vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista ja antamalla tietoa erilaisista kultuureista”.
Ihanne ei kestä tutkimusta
Suomessa ei ole totuttu kyseenalaistamaan ajatusta siitä, että monikulttuurisuus lisää ihmisten välistä ymmärtämystä, rikastuttaa elinympäristöä ja siten parantaa kaikkien elinoloja.
Mutta onko monikulttuurisuus tavoiteltava ihanne vai välttämätön paha?
Viime vuosien tutkimukset tästä poliittisesti tulenarasta kysymyksestä eivät ole iloista luettavaa monikulttuurisen ihanteen puolestapuhujille.
Monikulttuuristen lähiöiden ongelmat ovat tuttuja jo Suomessakin. Perinteisesti tämä on selitetty taloudellisin argumentein. Maahanmuuttajat ovat tyypillisesti asettuneet alueille, joilla jo entuudestaan on ollut vaikeuksia. Siksi näille alueille on ollut vaikea kehittää monikulttuurista yhteisöllisyyttä eli sosiaalista pääomaa.
Tämä oletus ei kuitenkaan aina kestä kriittistä tarkastelua. Oslon Groruddalenin lähiön oloja tutkinut Marit Ekne Ruud kiinnitti huomiota siihen, että myöskään keskiluokkaan kuuluvien lähiön asukkaiden vuorovaikutus ei ylitä kulttuurirajoja.
Monikulttuurisen yhteiselon mallimaana pidetyssä Kanadassa käydään kiivasta väittelyä siitä, onko maa aidosti monikulttuurinen vai jakautunut etnisiin saarekkeisiin. ”Kanadan tarunhohtoinen kulttuurien mosaiikki lohkeilee ja etniset ryhmät sulkevat ulkopuoliset ulos”, kirjoitti Alan Gregg arvovaltaisessa Walrus -julkaisussa. Monikulttuurisuuden puolustajat taas sanovat etnisten ryhmien elävän orgaanisina soluina laajemmassa yhteisössä.
Epämiellyttävä totuus
Poikkeuksellisen mittava amerikkalaistutkimus vahvistaa näkemystä monikulttuurisuudesta sosiaalisen pääoman köyhdyttäjänä. Monimuotoisuus ja yhteisöllisyys 21. vuosisadalla-tutkimus (Diversity and Community in the 21st Century) on erityisen hankala monikulttuurisuusideologian puolustajille, sillä sitä johtanut tutkija on luonut uransa monikulttuurisuuden puolustajana. Harvardin yliopiston professori Robert Putnam on alan ikoneja, hän kuuluu tutkijaryhmään, joka popularisoi käsitteen sosiaalisesta pääomasta.
Boston Globe –lehdelle antamassaan haastattelussa Putnam kertoo tutkimustulostensa olleen hänelle itselleen ”epämiellyttävä totuus”. Hän ei julkaissut tuloksiaan tuoreeltaan vaan käytti omien sanojensa mukaan ”useita vuosia” etsien – ja toivoen löytävänsä – metodologisia heikkouksia. Hänen oli kuitenkin pakko julkaista tutkimuksensa, kun Financial Times –lehti raportoi niistä laajasti
Vaihtelu ei virkistä
Putnamin tutkijaryhmä haastatteli yli 30 000 ihmistä 41 monikulttuurisessa yhteisössä. Tuloksena on laajin koskaan Yhdysvalloissa tehty yhteiskunnallista ja sosiaalista sitoumista mittaava tutkimus. Löydökset ovat karua luettavaa. Monikulttuurisissa yhteisöissä ihmiset ovat passiivisia, välinpitämättömiä ja sulkeutuneita. Monikulttuurisuus ei ainoastaan lisää keskinäistä epäluuloa, se myös heikentää monikulttuurisen yhteisön sisällä asuvia homogeenisiä pienyhteisöjä, joissa sosiaaliset suhteet kuihtuvat. Putnam kutsuu prosessia ”kilpikonnailmiöksi”, jossa ihmiset vetäytyvät kuoreensa.
Professorin mukaan hänen tutkimuksensa murtaa niin liberaalien kuin konservatiivien keskeisen monikulttuurisuusmyytin. Monikulttuurisissa yhteisöissä ei toteudu konservatiivien pelkäämää ryhmien välisten suhteiden väkivaltaista tulehtumista. Toisaalta liberaalien hellimä ajatus siitä, että lisääntynyt tietoisuus eri ryhmien erilaisista tavoista vähentäisi ennakkoluuloja ja madaltaisi kanssakäymisen raja-aitoja, ei sekään ole totta.
Tavoitteesta tosiasiaksi
Vahingonilo paistaa konservatiivien tulkitessa Putnamin havaintoja. ”Putnamin tutkimus paljastaa, että maahanmuutto ja monimuotoisuus eivät vain supista sosiaalista pääomaa eri ryhmien välillä, vaan myös eri ryhmien sisällä”, ilkkui kolumnisti John Leo konservatiivisen City –lehden sivuilla.
Tutkija itse korostaa, ettei hänen havainnoistaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, että maahanmuuttoa olisi vastustettava. Hän muistuttaa, että lisääntyvä maahanmuutto on tosiasia. Monikulttuurisuus on nähtävä yhteiskunnallisena ilmiönä eikä ihanteena. Putnam kehottaakin politiikkoja huomioimaan tutkimustulokset niin, että monikulttuurisuuden haitat tunnustetaan. Tämän kehotuksen anataminen on saanut hänen arvostelijansa syyttämään häntä siirtymisestä tutkimuksesta politikointiin.
(artikkeliin liittyvä faktalaatikko: )
Kilpikonnailmiö
Putnamin haastattelututkimusten mukaan monikulttuurisissa yhteisöissä elävät kokevat itsensä iästä ja sukupuolesta riippumatta vieraantuneiksi.
He luottavat keskivertoa vähemmän hallintoon ja julkiseen sanaan.
He eivät luota poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, eivätkä äänestä.
He eivät osallistu talkoisiin, eivätkä tee hyväntekeväisyystyötä.
Näissä yhteisöissä asuvilla on keskimääräistä vähemmän ystäviä ja he viettävät paljon aikaa neljän seinän sisällä.
He myös kokevat itsensä keskivertoa onnettomammaksi.
Suomen värikkäin lähiö on malliesimerkki maailmalle
Varissuo on askeleen muita edellä
...
- Suomi tekee monet ratkaisut Ruotsin perässä. Jos ajatellaan globaalista näkökulmasta, Varissuo on nyt pikemminkin askeleen muita edellä. Tämä on positiivisessa mielessä Suomen värikkäin lähiö, Laine hehkuttaa.
Mielestäni ei ole mukavaa panetella ketään.
Lisäys rikostilastoihin:
Kun ulkomaalaistaustainen saa Suomen kansalaisuuden, hänen tekemät rikokset siirtyvät suomalaissyntyisen kontolle tilastoissa.
Kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten väkivaltarikoksista
tehdyn selvityksen (sisäasiainministeriön poliisiosasto 2001) mukaan
Suomessa vuonna 2000 tapahtuneista pahoinpitelyistä kolme prosenttia
(900 tapausta) oli sellaisia, joissa epäiltynä oli ulkomaalainen tai maahanmuuttajataustainen
henkilö2.
2 Raportissa ”ulkomaalaiseksi” tai ”maahanmuuttajataustaiseksi” määriteltiin henkilöt, jotka
olivat syntyneet jossakin muussa maassa kuin Suomessa tai joiden kansalaisuus oli jokin
muu kuin Suomi sekä henkilöt, joilta puuttui tieto kansalaisuudesta ja syntymämaasta mutta
joiden maahanmuuttajatausta oli selvinnyt heidän nimestään tai jostakin muusta seikasta.
Samassa katsauksessa todetaan seuraavaa:
Mikäli muunkielisten keskittyminen melko harvoille Turun pienalueille jatkuu tulevaisuudessakin, saattaa myös alueellisen ja sosiaalisen segregaation riski kasvaa useissa eurooppalaisissa kaupungeissa toteutuneisiin mittoihin. Erään tutkimuksen mukaan (Heitmeyer 2000) ulkomaalaisosuuden nousu 30 %:iin tietyllä alueella voi käynnistää prosessin, jossa kantaväestö alkaa tuntea itsensä muukalaisiksi eli kokee joutuvansa vähemmistöksi.
"Suomalainen" ei automaattisesti tarkoita "somalia"
#264 Myyrät ja suojeluntarve
Yksi tiedonantajistamme eduskunnassa eli kotoisasti ”myyrä2” kirjoittaa näin:
”sanamuodoltaan tuo kysymyksenasettelusi on semmoinen, että se on poliittinen itsemurha riippumatta siitä mitä niihen vastaa. Jos vastaa, että kyllä, äänestän puolesta, on turha yrittää enää olla ehdokkaana mihinkään ja koskaan. Ainakaan täällä maaseudulla. Jos taasen vastaa, että äänestän vastaan ja sitten äänestää kans sitä esitystä vastaan, niin sitten saa "kenkää ryhmästä", kun tämä on se ryhmäpäätös”
ja jatkaa hieman myöhemmin:
”olen kuitenkin yrittänyt toimia omantuntoni mukaan ja auttanut sinua tässä asiassa, mielestäni aika paljonkin (…) en pyydä mitään erityiskohtelua, mutta olisko mahdollista saada edes jotain julkista myötätuntoa tai semmosta tukea, sitten kun se yleinen lynkkaus ja paskaheitto alkaa?”
*****
Hetkinen... Mikäs vuosi nyt olikaan? Missäs maassa me asummekaan?
DDR 1968? Neuvostoliitto 1952?
Juha Mäki-Ketelä (Tampere, 16.12.2008 17:22)
