Olin menossa partsille tupakalle ja herra oli (tapansa mukaan) jättänyt lipokkaansa keskelle kulkuväylää. Pistin omat lipokkaat syrjemmästä jalkaani ja tönäisin (en siis potkaissut) jalallani herran lipokkaat tieltä pois. Voi jessus mikä karjunta alkoi ;) Olin kuulemma loukannut hänen kunniaansa, häntä henkilökohtaisesti (ja vielä verisesti), kun potkaisin niitä helkutin lipokkaita...
Sain kuulla pitkällisen yksinkarjunnan siitä kuinka hänen kulttuurissaan myös toisen tavaroita pitää kunnioittaa, muuten loukkaa häntä henkilökohtaisesti. Karjuin takaisin, että meidän kulttuurissammepas tavarat on vaan tavaroita ja että jos olisin häntä itseään potkaissut persauksiin, niin silloin voitaisiin puhua "kunnianloukkauksesta". Mutta jos jalallani siirrän lipokkaita (jotka vielä olivat itseni ostamat), jotka hän on itse alunperin väärään paikkaan jättänyt, puhutaan vain esteen poistamisesta kulkuväylältä. jne. jne.
Ukon mukaan minun olisi pitänyt ottaa hänen arvon tohvelinsa sievästi käteeni ja siirtää ne kauniisti toiseen paikkaan. Ja kai suunnilleen kiittää ja kumartaa samalla, kun jotain niin arvokasta olisin käsiini saanut ;) Mutta koska kerran "potkaisin" niitä, olin häpäissyt hänen kunniansa. Siinä vaiheessa kiehuin jo itsekin ja todella potkaisin ne pahuksen tohvelit huoneen toiseen nurkkaan ja totesin, että siinä sulle kunnioitusta ja painuin kessulle.
Kun tulin takaisin huuto jatkui. Siinä sitten väännettiin ja käännettiin se pari tuntia, ennenkuin idiootti tajusi, että me suomalaiset ei todellakaan lasketa jokaista helkutin tohvelia miehen osaksi, vaan ne on vain esineitä. Ja että miks ihmeessä mun olis pitänyt kumartua jonkun tohveliparin takia, kun ne jalalla siirtyi paljon kätevämmin. Pyysi jopa anteeksi loppuviimeks ;)
Ai, että tuoko ainoa tapaus? No ehei ;) Sen ukon järjenjuoksun aiheuttamista sattumista sais vaikka romaanin koottua... mut toi oli niitä "hauskimpia" ;) Ja aina se vetos kulttuuriin...