Mitä tämä "yksi kulttuuri" tarkoittaa noin niinkuin käytännössä? Mitä nämä "tavat ja ajatusperiaatteet" ovat, joita kaikkien tulee noudattaa?
Kielletäänkö ei-suomalaisena kulttuyurina esimerkiksi ulkomaalainen viihde, musiikki ja ruokalajit? Ulkomaalaiset taideteokset ja kirjallisuus? Tai pukeutuminen johonkin muuhun kuin kotimaisiin tuulipukuihin? Tai kenties ulkomaiset kielet ja muut uskonnot/uskonnottomuus paitsi luterilainen kristinusko?
Minä en sinällään osaa määritellä hyvin tarkkaan näitä asioita. Luotan enemmänkin siihen, että lukija ymmärtää kontekstista, mitä tarkoitan tässä. Nämä ovat toki filosofisia asioita pohjimmiltaan, ja näiden merkityksiä ja implikaatioita voisimme pohtia ummet lammet maailman tappiin asti. Minä en ainakaan itse henkilökohtaisesti haluaisi kieltää juuri näitä asioita, mitä sinä otat esille postauksessasi. Minun on tulkittava postauksesi motivaatio selkeästi sillä tavoin, että pyrit kärjistämään sanomaani, ja saamaan sen näyttämään naurettavalta sillä tavoin. Se ei ainakaan minun mielestäni ole todellista argumentaatiota, missä logiikan keinoin pyritään näyttämään asioita tosiksi taikka epätosiksi.
Sanoilla maalailu sinälläänhän itsessään on taidetta, eikä mitään sanoja taikka konsepteja pystytä naulitsemaan tarkkaan seinälle niihin positioihin, mitä ne jollain maagisella "objektiivisella" tavalla "todella merkitsisivät". Uskon, että suurin osa lukijoista sinällään ymmärsi sen kommunikatiivisen suunnan viestissäni, mihin pyrin. Elikkä siis, suomalaisen kulttuurin ulkopuolisissa kulttuureissa tuntuisi tosiaan ilmenevän asioita, mitkä tuntuvat kovin negatiivisilta, jotkut jopa perusihmisarvoa loukkaavilta meidän arvoperspektiivistämme. En ymmärrä, miksi meidän tulisi sallia tällaisia asioita tapahtuvan keskuudessamme. Samaten, ja tämä saattaa olla melkoinen kärjistys, jopa naiivi sellainen, mutta ainakin näin nojatuolin pohjalta asiaa tarkastellen äkkiseltään tulee mieleen joidenkin kulttuurien elämänmenoa tarkastellessa, että tietty sotaisuus ja koston kierre, mikä lienee ei-preferoitu asia täälläpäin, johtuu nimenomaan näiden kulttuurien tietyistä piirteistä. Uskon myös monen jakavan tämän näkökulman. Samaten, suomalaiset ajatus- ja toimintaperiaatteet tuntuvat aiheuttavan ainakin näin suomen kokoisen alueen otannan perusteella niinsanotusti "järkevää" kanssakäymistä ihmisten keskuudessa, ja asioidenhoitoa noin muutoin, joten äkkiseltään jos tulisi valita, että esimerkiksi annetaanko meidän kulttuurimme ja ajatusperiaatteidemme muuttua ja ottaa kenties, noh "huonoja" (tietyssä mielessä), vaikutteita muista vastaavista, niin kyllä minulle ainakin mieleen sujahtaa ajatus, että ei kannattaisi näin tehdä.
Omissa kulttuurisissa piireissään aikaa viettävät maahanmuuttajat myös tuntuvat klikkiytyvät niihin, mikä heikentää integraatiota (tällaiseen suuntaan lukemattomat uutisartikkelit ja kannanotot ainakin viittaisivat). Ihmiset, joilla on valtavan erilaiset tavat ja arvot, eivät oikein tule toimeen keskenään, jolloin tapahtuu Balkanin kaltaisia niinsanottuja ruutitynnyri-ilmiöitä. Ainakin omasta mielestäni olisi syytä välttää tällaista kehitystä, ja löytää tavoille ja arvoille yhteinen sävel. Uskon toki myös, ettei kaiken tarvitse, eikä kannata olla saunaa, tuulipukuja, salmiakkia ja sulkeutuneisuutta. Toisaalta näkisin kuitenkin oikeastaan jopa että tämän päivän Suomi on arvoiltaan paljon kompleksimpi, rikkaampi ja mielenkiintoisempi, kuin mitä tällaiset, kenties jo jokseenkin vanha-kantaisten arvojen monotonisuuteen vetoavat argumenttilinjat pyrkivät negatiivisessa mielessä esittämään.
Uskon, että Suomella on monista puutteistaankin huolimatta hienot arvot. Jopa niin hienot, että olisin valmis suosittelemaan niitä monille muille kansoille, mutta kukapas sitä toisten neuvoja kuuntelisi.
