Kunniaväkivalta on osa monen naisen arkea – Suomessakin
Maahanmuuttajanaisten auttajan mukaan kunniaväkivalta on arkinen ilmiö, johon ei osata tai uskalleta puuttua.
Kunniaväkivalta tuo monelle mieleen kunniamurhat, jotka nostattavat isoja lööppejä ja julkista keskustelua. Harvinaisten ja äärimmäisten väkivallantekojen sijaan kunniaväkivalta on kuitenkin arkinen ilmiö, joka määrittää monen naisen elämää – Suomessakin.
– Kunniamurha on vain viimeinen teko. Kunniaväkivalta on paljon arkisempi ilmiö, ja se määrittää elämää kaikissa aspekteissa, maahanmuuttajanaisia tukevan Monika-Naisten liiton voimavarakeskuksen johtaja Natalie Gerbert muistuttaa.
– Käytännössä se on jokapäiväistä kontrollia, pakottamista, vapauden rajaamista, henkistä väkivaltaa tai naimisiin pakottamista, hän kuvailee.
Esimerkkeinä ilmiön näkymisestä arjessa Gerbert mainitsee vaikkapa pukeutumisen ja koulunkäynnin rajoittamisen.
...
Yhteiskunnan puututtava yhteisön ongelmaan
Gerbertin mukaan nuorten tapauksissa koulu on avainroolissa. Mikäli nuorelle alkaa tulla esimerkiksi poissaoloja, on syytä huolestua ja ottaa asia keskusteltavaksi. Ulkopuolisten on kuitenkin vaikea muuttaa tilannetta.
– Muutoksen on lähdettävä perheestä. Monesti interventiot epäonnistuvat. Monet haluavat hyvää lapsilleen, mutta se, mikä on hyvää, voidaan kyseenalaistaa, Gerbert kuvailee tilanteita.
...
Hankalatkin kysymykset pitää kysyä
Maahanmuuttajilla on usein paljon viranomaiskontakteja. Gerbert uskookin, että monesti heiltä arastellaan kysyä tärkeitä kysymyksiä loukkaantumisen ja kulttuurillisten yhteentörmäyksien pelossa. Esimerkiksi neuvolassa kaikille pitäisi esittää samat kysymykset väkivallasta ja perhe-elämästä.
– Näistä asioista on vaikea kertoa, jos kukaan ei kysy. Naiset monesti odottavat, että heiltä kysytään, eikä kukaan kysy. Perheneuvolan henkilökunta ei ehkä uskalla kysyä, Gerbert kuvailee.