Maahanmuutto

Meta title: 💥 Maahanmuutto – yksi aikamme kuumimmista yhteiskuntakysymyksistä ilman silkkihansikkaita, mutta faktoihin nojaten

Meta description: Keskustelua maahanmuutosta, integraatiosta, talous- ja turvallisuusnäkökulmista – näkemyksiä ja kokemuksia laidasta laitaan asialinjalla.


Mä oon luullu, et kaikki on jo nähty. Mut ei, aina pystytään yllättää.
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20110609011
‎"Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi."
Eli on siis kohtuutonta vaatia opiskelijalta näyttöä, että hän ymmärtää opetuskieltä. Voi vittu taas. Ja näistä päättävät ämmät vetää liksaa enemmän kuin moni meistä yhteensä.

Tämän perusteella, mäkin voin hakea vaikka ruotsinkieliseen yliopistoon ja vetää kokeet läpi ja munata tarvittavan kielitestin ja silti päästä opiskelemaan. (miten vitussa voi päästä pääsykokeista läpi, jos ei jostain naurettavasta kielikokeesta, paitsi jos on lottomeiningillä kokeet)
 
Miten lähtökohdat voi olla tasavertaiset, jos toinen hakijoista on saanut osakseen positiivista erityiskohtelua? Pystyiskö joku viisaampi selvittämään tuon tyhmemmälle? Alla siis lainaus ylläolevasta linkistä.

"positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on tasavertaiset lähtökohdat"
 
Mä oon luullu, et kaikki on jo nähty. Mut ei, aina pystytään yllättää.
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20110609011
‎"Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi."
Eli on siis kohtuutonta vaatia opiskelijalta näyttöä, että hän ymmärtää opetuskieltä. Voi vittu taas. Ja näistä päättävät ämmät vetää liksaa enemmän kuin moni meistä yhteensä.

Tämän perusteella, mäkin voin hakea vaikka ruotsinkieliseen yliopistoon ja vetää kokeet läpi ja munata tarvittavan kielitestin ja silti päästä opiskelemaan. (miten vitussa voi päästä pääsykokeista läpi, jos ei jostain naurettavasta kielikokeesta, paitsi jos on lottomeiningillä kokeet)

Disgustilla on tähänkin varmasti jotakin sanottavaa, tätä odotellessa?!
 
Miten lähtökohdat voi olla tasavertaiset, jos toinen hakijoista on saanut osakseen positiivista erityiskohtelua? Pystyiskö joku viisaampi selvittämään tuon tyhmemmälle? Alla siis lainaus ylläolevasta linkistä.

"positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on tasavertaiset lähtökohdat"

Koko sana "tasavertaisuus" on menettänyt merkityksensä. Pitäisi mieluummin puhua etuoikeuksista. Eli tuokin lause olisi oikeaa suomen kieltä jos se menisi näin:
"positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on paremmat lähtökohdat kuin junteilla kiljunryystäjillä"


Velimies kertoi, että kauppakoulussa ollessaan hänen luokallaan oli yksi venäläinen kaveri. Sanaakaan ei suomea eikä englantia puhunut, joten istuskeli tunneilla korvalappustereot päässä. Kokeetkin aina palautti tyhjänä. Vitusti järkeä koko hommassa. Tarinan loppua ei tiedetä kun vellos vaihtoi alaa kesken koulun.

Pitäisikö näissä tapauksissa aina palkata tulkit, kun tuntuu kielikoe kouluihin olevan liian vähemmistöjä syrjivää? Vai onko se peräti rasistista?
 
Mä oon luullu, et kaikki on jo nähty. Mut ei, aina pystytään yllättää.
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20110609011
‎"Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi."
Eli on siis kohtuutonta vaatia opiskelijalta näyttöä, että hän ymmärtää opetuskieltä. Voi vittu taas. Ja näistä päättävät ämmät vetää liksaa enemmän kuin moni meistä yhteensä.

Tämän perusteella, mäkin voin hakea vaikka ruotsinkieliseen yliopistoon ja vetää kokeet läpi ja munata tarvittavan kielitestin ja silti päästä opiskelemaan. (miten vitussa voi päästä pääsykokeista läpi, jos ei jostain naurettavasta kielikokeesta, paitsi jos on lottomeiningillä kokeet)

Itse opiskelen ruotsinkielisessä yliopistossa (tai no, korkeakoulussa). Läpäisin kielivaatimuksen muulla tavoin kuin osallistumalla kielikokeeseen. En usko, että olisin päässyt kielikokeesta läpi, sillä kielikokeesta ei pääse läpi edes kaikki ruotsinkieliset. Äidinkielenään ruotsia puhuvat joutuvat kielikokeeseen, jos eivät ole käyneet ruotsinkielisiä kouluja lapsuudessaan tjsp.

Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia suorittaa kursseja lähes umpisuomenkielisenä täysipäiväisen työn ohella. Se, ettei läpäise kielikoetta ei tarkoita sitä, etteikö pärjäisi opiskeluissa/oppisi kieltä tarpeeksi pärjätäkseen opiskeluissa. Pääsykoe on kuitenkin ruotsiksi, niin eikö sen pitäisi riittää?

Mielestäni siis kyseinen lausunto on vain positiivinen asia.

edit. Otin tässä siis kantaa vain tuohon lainattuun tekstiin enkä koko tiedotteeseen sinänsä.
 
Itse opiskelen ruotsinkielisessä yliopistossa (tai no, korkeakoulussa). Läpäisin kielivaatimuksen muulla tavoin kuin osallistumalla kielikokeeseen. En usko, että olisin päässyt kielikokeesta läpi, sillä kielikokeesta ei pääse läpi edes kaikki ruotsinkieliset. Äidinkielenään ruotsia puhuvat joutuvat kielikokeeseen, jos eivät ole käyneet ruotsinkielisiä kouluja lapsuudessaan tjsp.

Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia suorittaa kursseja lähes umpisuomenkielisenä täysipäiväisen työn ohella. Se, ettei läpäise kielikoetta ei tarkoita sitä, etteikö pärjäisi opiskeluissa/oppisi kieltä tarpeeksi pärjätäkseen opiskeluissa. Pääsykoe on kuitenkin ruotsiksi, niin eikö sen pitäisi riittää?

Mielestäni siis kyseinen lausunto on vain positiivinen asia.

edit. Otin tässä siis kantaa vain tuohon lainattuun tekstiin enkä koko tiedotteeseen sinänsä.
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?
 
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?

Miten, ja varsinkin miksi. Ilmeisesti ideana on varmistaa, että suomenkieliset eivät pääse kiertämään syrjintää, joten kokeesta on tehty vaikea.

Täysin perseestähän nuo kielikokeet ovat, kyllä ulkomaalaisetkin voivat opiskella suomalaisissa yliopistoissa, vaikka eivät pääsääntöisesti ymmärrä kieltä lainkaan.
 
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?

Sanotaan näin, että kuitenkin miltein sataprosenttisesti ruotsinkieliset sen läpäisevät, mutta tiedän kyllä, etteivät kaikki ole sitä ekalla kerralla klaaranneet. Osaan ruotsia lähinnä sen vuoksi, että opiskellessa on tullut opittua. Aika moni kurssi on englanninkielinen, joten ei sitä ruotsia tarvitse joka kurssilla osata. Toki taustalla minulla on A-ruotsi, mutta tuohon opinahjoon pyrkiessäni oli lukiostakin jo yli kuusi vuotta, joten hirveästi sekään ei auttanut, sillä lukion jälkeen en juurikaan ole ko. kielen kanssa ollut tekemisissä.

Summa summarum, mielestäni "osaamattomuuden" kielessä sisäänpääsyhetkellä ei tarvitsisi olla kriteeri sinänsä, jos kumminkin pystyy handlaamaan sisäänpääsykokeen. Opiskelu itsessään vaatii vain hieman enemmän, kun pitää samalla opetella kieltä.
 
Ihmetyttää kyllä, kun tiedän monia joiden valmistuminen on venynyt parilla vuodella, kun virkamiesruotsi ei vaan mennyt läpi. Itse reputin 4 kertaa, ja sitten menin kurssille, ja reputin 2 kertaa, ja kolmannella meni ykkösellä läpi. Nyt oon unohtanu kaiken, enkä puhu sanaakaan ruotsia. Meni siinä pariin opintoviikkoon about 10 opintoviikon duuni, kun valmistautui huolella mutta kun mikään ei riitä:whip: Mutta eihän sitä nyt Suomessa ulkomaalaisten tarvii kieltä osata.
 
Summa summarum, mielestäni "osaamattomuuden" kielessä sisäänpääsyhetkellä ei tarvitsisi olla kriteeri sinänsä, jos kumminkin pystyy handlaamaan sisäänpääsykokeen. Opiskelu itsessään vaatii vain hieman enemmän, kun pitää samalla opetella kieltä.

Siksi se onkin järkevää, että hakija voi varata opiskelupaikan ja tulla kouluun sitten, kun kielikoe on suoritettu. En usko, että kielikokeessa mitään rakettitiedekieltä tarvitaan. Omassa duunissa pyörii paljon porukkaa, jonka suomi on aika heikkoa, mut tuskinpa mitään kielikokeita on suoritettu.
 
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?

Eivat kaikki suomalaiset paase aidinkielen kirjoituksistakaan lapi...
 
Siksi se onkin järkevää, että hakija voi varata opiskelupaikan ja tulla kouluun sitten, kun kielikoe on suoritettu. En usko, että kielikokeessa mitään rakettitiedekieltä tarvitaan. Omassa duunissa pyörii paljon porukkaa, jonka suomi on aika heikkoa, mut tuskinpa mitään kielikokeita on suoritettu.

Tämä voisi olla hyvä käytäntö. Miten tuo nyt kuitenkaan loppujen lopuksi eroaa siitä, että ensin yritetään päästä kielikoe läpi ja sitten yritetään hakea kouluun?

Siihen liittyy mielestäni myös käytännön soveltamisen kannalta ongelmia, jos esim. sisäänpäässeistä on "vääränkielisiä" 50% ja he eivät kyseisenä vuonna voi aloittaa opiskelua läpäisemättömän kielikokeen vuoksi. Tällöin periaatteessa opiskelun aloittaa vain 50% sisäänpäässeistä, mutta resurssit on varattu 100%:lle. Jos taas seuraavana vuonna tuo edellisenä vuonna ulkopuolelle jääneet 50% aloittaakin opiskelun ja kaikki kyseisenä vuonna sisäänpäässeet täyttävät kielikriteerin, niin opiskelun aloittaa 150% 100%:n sijaan, ja resurssit on varattu 100%:lle.

Jos keskimäärin halutaan kouluttaa vain tuo 100%, niin yksi vaihtoehtohan olisi, että ekana vuonna otetaan aloittamaan 100% ja kielikokeen takia ulos jääneet aloittavat sitten, kun ovat kielikokeen suorittaneet. Jos he kaikki suorittavat kielikokeen seuraavaksi vuodeksi, niin tuona seuraavana vuotena otettaisiin sisään vain 50% "vuosittaisesta" sisäänpääsykiintiöstä, sillä edellisenä vuonna ulkopuolelle jäävät syrjäyttävät ne, jotka muutoin olisivat päässeet sisään. Tällöin merkitystä olisi liiaksi sillä, minä vuonna satut hakemaan ko. kouluun.
 
Tämä voisi olla hyvä käytäntö. Miten tuo nyt kuitenkaan loppujen lopuksi eroaa siitä, että ensin yritetään päästä kielikoe läpi ja sitten yritetään hakea kouluun?

Siihen liittyy mielestäni myös käytännön soveltamisen kannalta ongelmia, jos esim. sisäänpäässeistä on "vääränkielisiä" 50% ja he eivät kyseisenä vuonna voi aloittaa opiskelua läpäisemättömän kielikokeen vuoksi. Tällöin periaatteessa opiskelun aloittaa vain 50% sisäänpäässeistä, mutta resurssit on varattu 100%:lle. Jos taas seuraavana vuonna tuo edellisenä vuonna ulkopuolelle jääneet 50% aloittaakin opiskelun ja kaikki kyseisenä vuonna sisäänpäässeet täyttävät kielikriteerin, niin opiskelun aloittaa 150% 100%:n sijaan, ja resurssit on varattu 100%:lle.

Jos keskimäärin halutaan kouluttaa vain tuo 100%, niin yksi vaihtoehtohan olisi, että ekana vuonna otetaan aloittamaan 100% ja kielikokeen takia ulos jääneet aloittavat sitten, kun ovat kielikokeen suorittaneet. Jos he kaikki suorittavat kielikokeen seuraavaksi vuodeksi, niin tuona seuraavana vuotena otettaisiin sisään vain 50% "vuosittaisesta" sisäänpääsykiintiöstä, sillä edellisenä vuonna ulkopuolelle jäävät syrjäyttävät ne, jotka muutoin olisivat päässeet sisään. Tällöin merkitystä olisi liiaksi sillä, minä vuonna satut hakemaan ko. kouluun.

Tota ongelmaa kelasinkin. Ratkaisu voisi olla, että paikkaa voi varata seuraavaan hakuun asti ja uusi kielikoe järjestettäisiin ennen tarpeeksi ennen tulosten julkaisemista, jolloin voi joko vähentää sen opiskelupaikan, jos koe on läpi, tai sitten palauttaa opiskelijamäärän normaaliksi.

Ja samalla saisivat vähän keppiä siihen kielen opiskeluun. Täältä löytyy paljon maahanmuuttajia, jotka puhuu täydellistä suomea ja kaikkia niitä henkilöitä yhdistää se, että kotona on vaadittu opiskelemaan kunnolla. Kuinkakohan monen somaliperheen kotona puhutaan suomea yhtään? Jos mä lähtisin elämään maahan x perheen/puolison kanssa, niin varmasti puhuttaisiin kotona niin paljon kieltä x kuin mahdollista ja sitten suomea, kun ei enää skilssit riitä. Jos käy muutamia kertoja viikossa suomenkursseilla opiskelemassa ja sitten vapaalla omaa kieltään, niin kyllä kestää.
 
"Pelastajat pelkäävät jo sammutustöiden sabotointia"
http://yle.fi/alueet/tampere/2011/06/pelastajat_pelkaavat_jo_sammutustoiden_sabotointia_2677987.html

"Suomessa on seurattu huolestuneena eurooppalaista ilmiötä, johon liittyy pelastusviranomaisten työn häiritseminen ja jopa sabotointi. Palopäällikkö Ari Vakkilainen tapasi keväällä ruotsalaisia ja tanskalaisia kollegoita, jotka kertoivat ilkivallan muuttuneen entistä suunnitellummaksi."

Kylläpäs eurooppalaiset ovat ruvenneet riehumaan. Ruotsin ja Tanskan tilanteen tietäen, voisiko kummasti korvata tuon "eurooppalaiset" jollain muulla sanalla?

Olihan Stadissakin jo jonkin aikaa sitten keissi, jossa pelastettavat mamut alkoi repiä palomiehiltä kamaa käsistä. "Vittu kämppä palo, vien ainakin tän letkun perkele" Noh hätätilanne on aina hätätilanne...
 
"Pelastajat pelkäävät jo sammutustöiden sabotointia"

Aika pelollahan noita Ruotsin youtube-pätkiä kateltiin tässä ketjussa taannoin. Melkoisia kivejä viskeltiin silloilta alas ambulansseja päin ja sitä rataa. Nää perkeleet eivät edes halua apua jos sellanen tilanne on (eivätkä niille slummialueille ketään haluaisi mennäkään pelastamaan), oikeesti mitä helvettiä? Kuka voi olla näin apina? Noh yleistyy täälläkin koko aika. Mut ollaan niin vitun suvaitsevia et hymyillään vaan kun räkivät naamaan.
 
Aika pelollahan noita Ruotsin youtube-pätkiä kateltiin tässä ketjussa taannoin. Melkoisia kivejä viskeltiin silloilta alas ambulansseja päin ja sitä rataa. Nää perkeleet eivät edes halua apua jos sellanen tilanne on (eivätkä niille slummialueille ketään haluaisi mennäkään pelastamaan), oikeesti mitä helvettiä? Kuka voi olla näin apina? Noh yleistyy täälläkin koko aika. Mut ollaan niin vitun suvaitsevia et hymyillään vaan kun räkivät naamaan.

Eikö ne mamut ollu sinne seiniinki kirjottaneet, että joka tappaa poliisin niin allah hänet palkitsee tai jotain vastaavaa. Uskomatonta porukkaa
 
Back
Ylös Bottom