- Liittynyt
- 12.10.2009
- Viestejä
- 1 799
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011061713908566_uu.shtml no hohhoijaa, oliko se noin vakavaa muka?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mä oon luullu, et kaikki on jo nähty. Mut ei, aina pystytään yllättää.
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20110609011
"Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi."
Eli on siis kohtuutonta vaatia opiskelijalta näyttöä, että hän ymmärtää opetuskieltä. Voi vittu taas. Ja näistä päättävät ämmät vetää liksaa enemmän kuin moni meistä yhteensä.
Tämän perusteella, mäkin voin hakea vaikka ruotsinkieliseen yliopistoon ja vetää kokeet läpi ja munata tarvittavan kielitestin ja silti päästä opiskelemaan. (miten vitussa voi päästä pääsykokeista läpi, jos ei jostain naurettavasta kielikokeesta, paitsi jos on lottomeiningillä kokeet)
Miten lähtökohdat voi olla tasavertaiset, jos toinen hakijoista on saanut osakseen positiivista erityiskohtelua? Pystyiskö joku viisaampi selvittämään tuon tyhmemmälle? Alla siis lainaus ylläolevasta linkistä.
"positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on tasavertaiset lähtökohdat"
Mä oon luullu, et kaikki on jo nähty. Mut ei, aina pystytään yllättää.
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20110609011
"Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi."
Eli on siis kohtuutonta vaatia opiskelijalta näyttöä, että hän ymmärtää opetuskieltä. Voi vittu taas. Ja näistä päättävät ämmät vetää liksaa enemmän kuin moni meistä yhteensä.
Tämän perusteella, mäkin voin hakea vaikka ruotsinkieliseen yliopistoon ja vetää kokeet läpi ja munata tarvittavan kielitestin ja silti päästä opiskelemaan. (miten vitussa voi päästä pääsykokeista läpi, jos ei jostain naurettavasta kielikokeesta, paitsi jos on lottomeiningillä kokeet)
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?Itse opiskelen ruotsinkielisessä yliopistossa (tai no, korkeakoulussa). Läpäisin kielivaatimuksen muulla tavoin kuin osallistumalla kielikokeeseen. En usko, että olisin päässyt kielikokeesta läpi, sillä kielikokeesta ei pääse läpi edes kaikki ruotsinkieliset. Äidinkielenään ruotsia puhuvat joutuvat kielikokeeseen, jos eivät ole käyneet ruotsinkielisiä kouluja lapsuudessaan tjsp.
Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia suorittaa kursseja lähes umpisuomenkielisenä täysipäiväisen työn ohella. Se, ettei läpäise kielikoetta ei tarkoita sitä, etteikö pärjäisi opiskeluissa/oppisi kieltä tarpeeksi pärjätäkseen opiskeluissa. Pääsykoe on kuitenkin ruotsiksi, niin eikö sen pitäisi riittää?
Mielestäni siis kyseinen lausunto on vain positiivinen asia.
edit. Otin tässä siis kantaa vain tuohon lainattuun tekstiin enkä koko tiedotteeseen sinänsä.
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?
Summa summarum, mielestäni "osaamattomuuden" kielessä sisäänpääsyhetkellä ei tarvitsisi olla kriteeri sinänsä, jos kumminkin pystyy handlaamaan sisäänpääsykokeen. Opiskelu itsessään vaatii vain hieman enemmän, kun pitää samalla opetella kieltä.
Miten voi olla sellanen kielikoe, josta ruotsinkielinen ei pääse läpi? Ja jos opiskelet ruotsiksi, niin tarkoittaahan se, että osaat ruotsia sitten aika hyvin?
Eivat kaikki suomalaiset paase aidinkielen kirjoituksistakaan lapi...
Siksi se onkin järkevää, että hakija voi varata opiskelupaikan ja tulla kouluun sitten, kun kielikoe on suoritettu. En usko, että kielikokeessa mitään rakettitiedekieltä tarvitaan. Omassa duunissa pyörii paljon porukkaa, jonka suomi on aika heikkoa, mut tuskinpa mitään kielikokeita on suoritettu.
Tämä voisi olla hyvä käytäntö. Miten tuo nyt kuitenkaan loppujen lopuksi eroaa siitä, että ensin yritetään päästä kielikoe läpi ja sitten yritetään hakea kouluun?
Siihen liittyy mielestäni myös käytännön soveltamisen kannalta ongelmia, jos esim. sisäänpäässeistä on "vääränkielisiä" 50% ja he eivät kyseisenä vuonna voi aloittaa opiskelua läpäisemättömän kielikokeen vuoksi. Tällöin periaatteessa opiskelun aloittaa vain 50% sisäänpäässeistä, mutta resurssit on varattu 100%:lle. Jos taas seuraavana vuonna tuo edellisenä vuonna ulkopuolelle jääneet 50% aloittaakin opiskelun ja kaikki kyseisenä vuonna sisäänpäässeet täyttävät kielikriteerin, niin opiskelun aloittaa 150% 100%:n sijaan, ja resurssit on varattu 100%:lle.
Jos keskimäärin halutaan kouluttaa vain tuo 100%, niin yksi vaihtoehtohan olisi, että ekana vuonna otetaan aloittamaan 100% ja kielikokeen takia ulos jääneet aloittavat sitten, kun ovat kielikokeen suorittaneet. Jos he kaikki suorittavat kielikokeen seuraavaksi vuodeksi, niin tuona seuraavana vuotena otettaisiin sisään vain 50% "vuosittaisesta" sisäänpääsykiintiöstä, sillä edellisenä vuonna ulkopuolelle jäävät syrjäyttävät ne, jotka muutoin olisivat päässeet sisään. Tällöin merkitystä olisi liiaksi sillä, minä vuonna satut hakemaan ko. kouluun.
"Pelastajat pelkäävät jo sammutustöiden sabotointia"
Aika pelollahan noita Ruotsin youtube-pätkiä kateltiin tässä ketjussa taannoin. Melkoisia kivejä viskeltiin silloilta alas ambulansseja päin ja sitä rataa. Nää perkeleet eivät edes halua apua jos sellanen tilanne on (eivätkä niille slummialueille ketään haluaisi mennäkään pelastamaan), oikeesti mitä helvettiä? Kuka voi olla näin apina? Noh yleistyy täälläkin koko aika. Mut ollaan niin vitun suvaitsevia et hymyillään vaan kun räkivät naamaan.