- Liittynyt
- 20.12.2011
- Viestejä
- 1
Hieman kinkkinen tilanne, johon kaipaisin kipeästi vastausta.
Olen määräaikaisessa työsuhteessa (perusteena äitiysloman sijaisuus). Työnantajani on kansainvälinen iso yritys, maailmanlaajuinen ja vahva markkinoittensa johtaja. Lähin esimieheni on kuitenkin suomalainen, mutta koska asunut useita kymmeniä vuosia ulkomailla, ei ole oikein perillä Suomen lainsäädännöstä.
Olen nyt selvittänyt, kysellyt ja yrittänyt saada varmaa vastausta siihen, miten voisin varmistaa, ettei työnantajani lähtisi hakemaan korvauksia minulta. Tämä lähin esimieheni on sanonut tulevansa vastaan työsuhteeni ennenaikaisessa lopettamisessa. Määräaikaisuutta olisi nimittäin jäljellä kesäkuun loppuun.
Hän kuitenkin on sanonut selvittäneensä, että Suomen lain mukaan minulla työntekijänä on oikeus normaaliin irtisanoutumiseen, joka on 14vuorokautta minun kohdallani. Tiedän, ettei tämä pidä paikkaansa, koska työsopimuksessani EI ole mainintaa irtisanomisajasta eikä työsopimukseni ole minkään suomalaisen TES:en alaisuudessa. Hän kuitenkin mainitsi, että hänne nykyisessä asuinmaassaan on vain olemassa purkamisvaihtoehto molempien suostumuksesta, mutta siltikin työantaja voi hakea korvauksia työstekijältä jälkeenpäin vaikka olisi antanutkin suostumuksensa työsuhteen purkamiseen. Pahin pelkoni onkin nyt se, että jos/kun saan työantajaltani kirjallisen vahvistuksen siitä, että olemme yhteisymmärryksessä purkaneet työsopimukseni, voivatko he silti vaatia jälkeenpäin minulta korvauksia?
Tiedän, että he ovat jo hakeneet minulle jatkajaa. Onko tällä korvausten hakemisessa väliä - voiko korvauksia hakea, jos tilalleni on löytynyt jatkaja? Ja kannattaisiko minun kertoa hänelle, että hänen tietonsa irtisanomisesta ovat väärät, koska minähän en voi yksipuolisesti irtisanoutua.
JA tämä tarkeimpänä : missään ei lue/kerrota, että mitä tarkoittaa yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa purettu työsopimus -- mitä tarvitsen takeena siitä? Riittääkö kirjallinen esim. sähköposti työnantajalta, että he ovat asiaan suostuneet yheisymmärryksessä kanssani?
Toivottavasti täällä olisi joku tarpeeksi fiksu lainoppinut joka osaisi hieman valaista minua...
Olen määräaikaisessa työsuhteessa (perusteena äitiysloman sijaisuus). Työnantajani on kansainvälinen iso yritys, maailmanlaajuinen ja vahva markkinoittensa johtaja. Lähin esimieheni on kuitenkin suomalainen, mutta koska asunut useita kymmeniä vuosia ulkomailla, ei ole oikein perillä Suomen lainsäädännöstä.
Olen nyt selvittänyt, kysellyt ja yrittänyt saada varmaa vastausta siihen, miten voisin varmistaa, ettei työnantajani lähtisi hakemaan korvauksia minulta. Tämä lähin esimieheni on sanonut tulevansa vastaan työsuhteeni ennenaikaisessa lopettamisessa. Määräaikaisuutta olisi nimittäin jäljellä kesäkuun loppuun.
Hän kuitenkin on sanonut selvittäneensä, että Suomen lain mukaan minulla työntekijänä on oikeus normaaliin irtisanoutumiseen, joka on 14vuorokautta minun kohdallani. Tiedän, ettei tämä pidä paikkaansa, koska työsopimuksessani EI ole mainintaa irtisanomisajasta eikä työsopimukseni ole minkään suomalaisen TES:en alaisuudessa. Hän kuitenkin mainitsi, että hänne nykyisessä asuinmaassaan on vain olemassa purkamisvaihtoehto molempien suostumuksesta, mutta siltikin työantaja voi hakea korvauksia työstekijältä jälkeenpäin vaikka olisi antanutkin suostumuksensa työsuhteen purkamiseen. Pahin pelkoni onkin nyt se, että jos/kun saan työantajaltani kirjallisen vahvistuksen siitä, että olemme yhteisymmärryksessä purkaneet työsopimukseni, voivatko he silti vaatia jälkeenpäin minulta korvauksia?
Tiedän, että he ovat jo hakeneet minulle jatkajaa. Onko tällä korvausten hakemisessa väliä - voiko korvauksia hakea, jos tilalleni on löytynyt jatkaja? Ja kannattaisiko minun kertoa hänelle, että hänen tietonsa irtisanomisesta ovat väärät, koska minähän en voi yksipuolisesti irtisanoutua.
JA tämä tarkeimpänä : missään ei lue/kerrota, että mitä tarkoittaa yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa purettu työsopimus -- mitä tarvitsen takeena siitä? Riittääkö kirjallinen esim. sähköposti työnantajalta, että he ovat asiaan suostuneet yheisymmärryksessä kanssani?
Toivottavasti täällä olisi joku tarpeeksi fiksu lainoppinut joka osaisi hieman valaista minua...
