En ole asiaan perehtynyt ammatin kautta, mutta ko. aiheen asiantuntijoiden kanssa olen ollut yhteydessä joten heidän kauttaa idea voi kehittyä kohti toteutusta.
Jos näet jotain ilmiselviä ongelmia systeemissä joita on jäänyt huomaamatta, niin olisi hyvä jos voisit kertoa niistä.
Projektin idea olisi että tätä yhdessä kehitettäisiin, kun se yhteiskunnan hyväksi on tarkoitettu alunperinkin.
Valitettavasti kaikki kala on enemmän tai vähemmän myrkyllistä. Syöntisuosituksia ei tarvittaisi, jos kala olisi puhdasta.
Painotan, että idea on mielenkiintoinen. Kalankasvatuksenkin on jossain vaiheessa haettava uusia tuulia.
Alaa on kuitenkin kehitetty jo todella paljon. Eri lajeja on kokeiltu, kuin myös jalostettu eteenpäin. Rehutehokkuus on muuttunut huimasti. Viljelytekniikka on ihan muuta kuin muutama vuosikymmen sitten. Suomessa tutkimuspuolen vahvin toimija on Luonnonvarakeskus (entinen rktl), jonka julkaisuja kannattaa plarata tarkkaan. Kiertovesiviljelystä voi ottaa paljon oppia.
Kysyit ilmiselvistä ongelmista. Yksi ilmiselvin on innokkuutesi ottaa lajiksi muikku. Kieltämättä erinomainen laji ravinnoksi, mutta viljelyteknisesti sen kasvattaminen on todella viheliäistä. Myös taloudellisuuden puolella kusee pahasti. Yleisinä kriteereinä kasvatukseen sopivalle lajille on pidetty isoa markkinakokoa, kuin myös korkeaa markkinahintaa. Muikku ei täytä näistä kumpaakaan. Muikun kasvatus on myös työläämpää kuin esimerkiksi kirjolohen (starttaaminen, eli ruskuaispussivaiheen jälkeineen sömään opettaminen jne).
Asiaa on siis tutkittu ja yhteenvetona oli se, että muikun ruokakalaksi kasvattaminen ei yksinkertaisesti ole kannattavaa, myyntihinta jää huimaksi, jos kulut halutaan kattaa ja jopa tehdä voittoa. Kannattavaa homma voi olla silloin, jos keskitytään mädin tuotantoon, koska muikun mäti on arvokasta. Tämäkin edellyttää, että tuotantotekniset seikat ovat kunnossa ja kuolleiuus minimissä, mädin saanti on todella hyvä ja mädin markkinahinta pysyy nykyisellä tasollaan. Tämä viimeinen vaatimus on todella kova, koska nykyään muikun mäti on erikoistuote. Jo yksi normaalin volyymin kalatuotantolaitos voisi tuplata markkinoille saatavan mädin määrän, olettaen siis, että tuotanto toimii.
Ja palaan jälleen tähän myrkyllisyyteen. Onhan se totta, että kaloissa on haitallisia aineita, mutta niin on hengittämässämme ilmassakin. Kaikkialla. Myrkyllisyys riippuu pitoisuudesta. Ja muikussa pitoisuudet ovat todella pieni verrattuna oikeasti haitalliseksi katsottuihin lajeihin. Mikäli omaa bisnestään alkaa rakentamaan muikun "myrkyllisyyden" varaan, niin voi olla melko varma, että homma tulee kusemaan ja pahasti
