Liity kirkkoon helposti!

Edelleen haluaisin kuitenkin nähdä sellaisen tilaston jossa esittäytyy se ryhmä spedejä jotka eroavat kirkosta nettilomakkeella ja sitten liittyvät sinne takaisin samalla lailla, ja vaikka vielä tämän jälkeenkin eroavat...

Ihmiset ovat niin helposti vietävissä kaikilla tällaisilla tavoilla. Mielestäni kirkkoon kuuluminen tai siitä eroaminen ei pitäisi olla yhtään niin helppoa kuin nykyään, ihminen tulee kuitenkin helposti katumapäälle, yhtä helposti kuin saa impulsiivisen päähänpiston erota kirkosta. En tarkoita etteikö oikeusvaltiossa saisi olla olemassa keinoa maksuttomasti ja vaivattomasti erota kirkosta johon on ehkä tahtomattaan joskus kastettu. Pitäisi kuitenkin huomioida ihmisten kyvyttömyys arvioida joidenkin nopeiden päätösten seurauksia. Avioerossakin -- ja muissakin elämän suurissa päätöksissä -- on pitkä harkinta-aika. Mitäköhän siitä tulisi jos avioeron voisi hoitaa helposti täyttämällä jonkun nettilomakkeen?

Nykyään kysytään niiltä vauvoilta, jotta haluaako ne liittyä..?

Aikuiset ihmiset nyt luultavasti osaavat tehdä omat päätöksensä, jos joku haluaa erota jostain, mutta myöhemmin katuu ja liittyy takaisin, niin mitä se muille kuuluu? Hyvä, että nykyään voi helposti liittyä/erota jos siltä tuntuu.

Ja avioliitto nyt ei ihan ole rinnastettavissa kasteeseen. Toinen solmitaan kahden ihmisen yhteisestä päätöksestä, toinen ei tarvitse asianomaisen suostumusta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ylempään viitaten, käytännössähän se olisikin tasa-arvon vuoksi reilua, että tuollaistakin opiskeltaisiin... Mutta kun valtio kuuluu kristinuskoon. Tosin olisihan koulussakin voinut valita elämänkatsomustiedon. Olisi ollut kyllä varmasti hauskempi opiskella tuollaista uskontoa kristinuskon sijaan!

Joop, joop. Itse kuulun vielä porukoiden kanssa kirkkoon, ollaan kai ns. tapauskovaisia. Päätin erota kun siirryn enempi työelämään ja verot painaa. On se paskamaista laittaa rahaa kirkolle, kun siitä ei ole mitään hyötyä, ainakaan itselle. Ja siis kun ei kristinuskoa kannata.
 
Itsellä on tässä ainakin kompastuskivenä se, että en halua tukea mitään millä on jotakin tekemistä kristinuskon kanssa vaikka se ei siinä (näennäisesti) mitään osaa esittäisikään. Sama koskee kaikkia keräyksiä, ulkomaanapua jne.

Laajenna vähän, älä tue mitään mikä on misään tekemisissä mitenkään minkään uskonnon kanssa, moni asia helpottuu kummasti.
 
Laajenna vähän, älä tue mitään mikä on misään tekemisissä mitenkään minkään uskonnon kanssa, moni asia helpottuu kummasti.

Joo, yritin pysyä topicissa. Kristinusko ei ole edes pahin noista, mutta eipä täällä muista, isoistakaan, uskonnoista tunnu keskustelua viriävän.
 
Kirkollisveroa maksaessa varmistaa sen, että tässä maassa on ainakin yksi paikka mihin voin lapsensa laittaa iltapäivisin. Seurakunnat tukevat myös monia urheiluun ja vapaa-aikaan liittyviä harrastuksia, joten kuulumalla kirkkoon saa myös seurakunnat rahaa ja sitä myöten toimii myös harrastukset (siis vain osa). Enkä tarkoita ettäkö kirkko mukamas sponsoroisi mitään urheilua niin etteikö se ilman sitä pärjäisi. Mutta rahaa kyllä virtaa kirkon kautta myös aivan oikeisiin kohteisiin ja se raha jää tähän maahan hyötykäyttöön.

Mä ajattelen tästä asiasta juuri noin, Loppujen lopuksi kirkot tekee paljon hyvääkin, onhan niillä parisuhdeterapiaa ja kaikenlaista toimintaa ja palveluita syrjäytyneille ihmisille, jakavat ruokaa yms.

Mielestäni on tyhmää kuulua kirkkoon jos ei sen oppeja kannata, yhteiskunnan toimintoja voi tukea muutenkin sekä rahallisesti että toimimalla.

Yhteiskunnan toimintoja tuenkin maksamalla tavallista kunnallis- tai valtionveroa tai mitä onkaan, mutta se ei enää riitä. Hyvinvointipalveluja ollaan ajamassa alas joka tapauksessa ja yhä enemmän ennen kunnan ylläpitämiä palveluja jää kolmannen sektorin, kuten esim. kirkon vapaaehtoityöntekijöiden harteille. Toimimaan vapaaehtoisena en enää palkkatyön, opiskelujen ja lasten kasvattamisen lisäksi ole halukas.

Vaikka olen yhä enemmän sitä mieltä, etten todellakaan usko mihinkään jumalaan tai jeesukseen, (joskus taisin jopa uskoa?) Eli en ole edes tapauskovainen, mutta maksan noista kirkon tuottamista palveluista sen prosentin ihan mielelläni.
 
Mä ajattelen tästä asiasta juuri noin, Loppujen lopuksi kirkot tekee paljon hyvääkin, onhan niillä parisuhdeterapiaa ja kaikenlaista toimintaa ja palveluita syrjäytyneille ihmisille, jakavat ruokaa yms.

Näitä lienee tarjolla ei-uskonnollisinakin.

puuma sanoi:
Yhteiskunnan toimintoja tuenkin maksamalla tavallista kunnallis- tai valtionveroa tai mitä onkaan, mutta se ei enää riitä. Hyvinvointipalveluja ollaan ajamassa alas joka tapauksessa ja yhä enemmän ennen kunnan ylläpitämiä palveluja jää kolmannen sektorin, kuten esim. kirkon vapaaehtoityöntekijöiden harteille. Toimimaan vapaaehtoisena en enää palkkatyön, opiskelujen ja lasten kasvattamisen lisäksi ole halukas.

Tarkoitin lähinnä, että sen rahan voi lahjoittaa suoraan tärkeäksi kokemalleen kohteelle ilman että tietämätön osa menee virrenveisuuseen. Lisäksi on edelleen olemassa se uskon levitys noissa kirkon järjestämissä muuten hyvissä toiminnoissa, mitä en itse kannata.
 
Näitä lienee tarjolla ei-uskonnollisinkakin.

Tarkoitin lähinnä, että sen rahan voi lahjoittaa suoraan tärkeäksi kokemalleen kohteelle ilman että tietämätön osa menee virrenveisuuseen. Lisäksi on edelleen olemassa se uskon levitys noissa kirkon järjestämissä muuten hyvissä toiminnoissa, mitä en itse kannata.

Joo. Olet oikeassa. Monet syrjäytyneet kuitenkin kokevat uskonnon turvallisena ja joillekin, aika monille, päihdeongelmaisille se voi olla elämää koossa pitävä asia. Että sinänsä uskonnon levittäminen ei välttämättä aina ole pelkästään huono asia. Jos kerhoissa on lapsille joku ruokarukous niin ei se mua mitenkään haittaa. Luetaanhan heille satuja muutenkin. Pariterapiassa en usko työntekijöiden jeesusta tuputtavan.
 
Edelleen haluaisin kuitenkin nähdä sellaisen tilaston jossa esittäytyy se ryhmä spedejä jotka eroavat kirkosta nettilomakkeella ja sitten liittyvät sinne takaisin samalla lailla, ja vaikka vielä tämän jälkeenkin eroavat...

Ihmiset ovat niin helposti vietävissä kaikilla tällaisilla tavoilla. Mielestäni kirkkoon kuuluminen tai siitä eroaminen ei pitäisi olla yhtään niin helppoa kuin nykyään, ihminen tulee kuitenkin helposti katumapäälle, yhtä helposti kuin saa impulsiivisen päähänpiston erota kirkosta. En tarkoita etteikö oikeusvaltiossa saisi olla olemassa keinoa maksuttomasti ja vaivattomasti erota kirkosta johon on ehkä tahtomattaan joskus kastettu. Pitäisi kuitenkin huomioida ihmisten kyvyttömyys arvioida joidenkin nopeiden päätösten seurauksia. Avioerossakin -- ja muissakin elämän suurissa päätöksissä -- on pitkä harkinta-aika. Mitäköhän siitä tulisi jos avioeron voisi hoitaa helposti täyttämällä jonkun nettilomakkeen?

Kirkkoon kuuluminen ja usko (Jumalaan) ei välttämättä liity mitenkään toisiinsa. En siis ymmärrä miksi tällaisen päätöksen (kuuluako kirkkoon vaiko eikö) tekemistä pitäisi hankaloittaa, koska oletetaan ihmisten olevan liian helposti johdateltavissa.

Nykymalli on ihan ok. Loppupeleissä kenenkään ei pitäisi päättää yksittäisen ihmisen puolesta yhtään mitään ja valtion pitäisi taata vain fyysinen turvallisuus. Valtio ja kirkko pitäisi lisäksi erottaa Suomessa ihan oikeasti toisistaan. IMO.
 
Tarkoitin lähinnä, että sen rahan voi lahjoittaa suoraan tärkeäksi kokemalleen kohteelle ilman että tietämätön osa menee virrenveisuuseen. Lisäksi on edelleen olemassa se uskon levitys noissa kirkon järjestämissä muuten hyvissä toiminnoissa, mitä en itse kannata.
Kerroppas mikä suuri järjestö kerää rahaa niin, että lahjoituksista ei menisi tuota tietämätöntä osaa johonkin? Mielummin 500 ihmisen virrenveisuu, kuin muutaman nilkin karibianmatka.

En muista tuota uskonlevitystä tavanneeni oikeastaan ollenkaan nuorisotyön puolella (Ainakaan yökahviloissa/musiikkikerhoissa). Keskustelemaan on tultu esim. kirkon yökahvilassa kiinnostaako aihe ja jos sanoo, että eipä kyllä kiinnosta, niin sen jälkeen puhutaan sitten jostain muusta. Yllättävän montaa kyllä kiinnostaa puhua kristinuskosta, syynä lähinnä se, että haluaa lisää tietoa tehdäkseen omat päätöksensä. Mutta mitään tuputtamista en muista nähneeni.
 
Kerroppas mikä suuri järjestö kerää rahaa niin, että lahjoituksista ei menisi tuota tietämätöntä osaa johonkin? Mielummin 500 ihmisen virrenveisuu, kuin muutaman nilkin karibianmatka.

Ei varmaan mikään, mutta kustannan silti sen lomailun mielummin. Kohdallani tässä uskontoasiassa ei ole kysymys mistään valinnasta kahden pahan välillä vaan periaatteesta.

vision sanoi:
En muista tuota uskonlevitystä tavanneeni oikeastaan ollenkaan nuorisotyön puolella (Ainakaan yökahviloissa/musiikkikerhoissa). Keskustelemaan on tultu esim. kirkon yökahvilassa kiinnostaako aihe ja jos sanoo, että eipä kyllä kiinnosta, niin sen jälkeen puhutaan sitten jostain muusta. Yllättävän montaa kyllä kiinnostaa puhua kristinuskosta, syynä lähinnä se, että haluaa lisää tietoa tehdäkseen omat päätöksensä. Mutta mitään tuputtamista en muista nähneeni.

Tiedän kyllä, että kantani on jyrkkä. Se jeesusleima on olemassa vaikka miten pinnan alla. Ja levitys ei ole sama kuin tuputus, vaikken kumpaakaan kannatakaan. Ei se siitä ole kiinni että kysytäänkö ensin että kiinnostaako. Sinne saa mennä ken tahtoo, en silti kannata.
 
lapsuuspaikkakunnallani seurakunta on ainut taho joka tarjoaa nuorille jotain tekemistä. olihan siellä nuorisotilat joskus ennen vuosituhannen vaihdetta ja tais muutaman kerran olla jopa yökahvilakin kunnan puolesta.

Seurakunta taas on järkännyt koko ajan yökahviloita yms, on ollut jotain bändejä esiintymässä jne. tän lisäks seurakunnan tiloissa pystyi tappamaan aikaa ja siellä pystyi esim pelailemaan lautapelejä jne. ja kaikki oli ilmaista. mistään ei tarvinnut maksaa. lisäks esikouluikäisille ja vanhemmille oli ohjattua kerhotoimintaa (kokkikerho, pienoismallien rakentelua, sählyä, jne jne)

mielelläni maksan kirkollisveron kun tiedän mihin raha menee. se ei ole niin iso summa rahaa etteikö kulutustottumuksiaan tarkastamalla voi veron maksamisesta huolimatta säästää vähintään saman verran kuin eroamalla.
 
Back
Ylös Bottom