Ei nyt välttämät mulle, mut kyl tällasta oikein mielellään kuuntelis, jos soittais vaikka bongoja samaan aikaan. Genreä en edes yritä arvata. 3.5/5.
Perkussionisti(t) veti hyvin. Liian monesti tällasissa se bongo äijä tjs. soittaa sitä samaa tylsää rudimenttia koko biisin ajan. Nää sai eri ääniäki aikaseks soittimellaan.
Aina välillä unohtaa jonkun bändin pitkäks aikaa, mut sit ku sen musaan palaa, ni se on ku ensi-rakkautta. Mulla kävi näin just Anthraxin kaa, ties kuinka monennen kerran kaa. Osa big4:ta joo, mut silti must todella aliarvostettu bändi tietyl tapaa. Millon vaikka jostain radiosta on tullu Anthraxia, tai joku on bändiä kehunu? Varmaa Madhouse, tai Bring tha noize joskus säkällä. Radio=paskaa tosin, ni ei siin mitään. Täs on kuitenki Anthraxin 1 monista, monista ihan törkeen kovista biiseistä. Bändi on tunnettu lähinnä huumoristaan, mut kyl mä väitän, et Anthrax kirjotti koko Big4:sta melkeenpä parhaimpia lyriikoita. Vakavia aiheita enemmän, ku läppää, kuten tässäki. Ihan laittoman tarttuva kertsi, ja pre-kertsi. Riffit painaa kans tonnin, ja soundillisesti tosi hyvä levy.
You emulate what you hate, and you don't even know why you feel this way? 'Cause daddy hated this, and mommy hated that, and your own ability to reason's like a tire gone flat. True dat, rasismi, ja kapeakatseisuus on syöpää. Täski maailmas riittäis syöpäpesäkkeitä täl rintamal, mitkä vois joku pistää remissioon, ja vähän yliki.