Levyraati (arvostele ensin edellinen kappale, sitten uusi arvosteluun)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kanttan
  • Aloitettu Aloitettu
Rush - Live
Tämän pumpun musisointi ei mielestäni ole parhaimmillaan huonolaatuisena, runsastaustamölyisenä live-lähetyksenä. Kiiruhtaminen on puhtainta ja huomattavan taiturimaista studiokamaa. Tuntematon kappale. 3+/5.

Jatkoksi melodista maanantaihömppää:
Pyramaze - Disciples Of The Sun

 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mr Pickless Tribute
Jytäriffit olivat oikein mieluisia, laulu siinä ja siinä siedettävän rajoissa. Kuvallinen materiaali oli karmivan huonoa, sillä kirveellä päähän lyöminen ei mulle edusta huumoria. Kauhu- tai toimintaleffassa se menisi. Kallistun toisenlaisen huumorin suuntaan. :) Riffit olivat niin hyviä (vaikkakin linjaltaan varsin perus), että annan 3,5/5.

Vanha äijä kiekuu:
Helloween - Nabataea

 
Ei kuulu mun suosikkeihin tämä bändi, eikä genre ylipäänsä. Äijä kiekuu indeed, ja sekös pistää kananlihalle negatiivisella tavalla :D Pisteet alun riffistä ja parista suvantokohdasta biisin aikana, jotka oli ihan siedettäviä. 2-/5

Ortodoksista blackia, hieno uusi bändi

 
Ortodoksista blackia, hieno uusi bändi



Jaahas, minulle jäi näköjään musta pekka käteen :D En tiedä oliko se juuri tuo ortodoksi/venäjäkulma minkä vuoksi kuulosti omaan korvaan tuoreelta, vaikka oli aika perusmustista palikoista rakennettu. Melodiaa sopivasti mukana. 3,5/5

 
Anthrax - Be All End All
Tässä orkesterissa on omaan makuun ollut kaksi titaania: Ian ja Lombardo. Spitz ja Belladonna ovat aina olleet "huonoja". Skebariffi avosoinnuilla ja riffiä seuraava laulumelodia myös yleisesti on epämieluisa. Kakkoslevyltä alkaen skittasoundi on yllättävän "kompressoitu". Aika huonot sanalliset arviot, mutta silti 3-/5.

Anthrax - Deathrider
Pakko täräyttää tämä perään. Silloin kuin ajat olivat kultaiset ja kaikki oli paremmin, menin Mattssonin kodinkoneliikkeeseen ja levyhyllyn ensimmäisenä oli järisyttävän brutaaleja visuaalisia ja musiikillisia kokemuksia tarjonnut Fistful of Metal. Deathrider kun räpsähtää soimaan, Köyliön kunnantalon juhlasalin takarivissä loppuu suukottelu. Jumaleissön!

 
Thin Lizzyä siis, kuten piti jo aiemmin. Erittäin smooth. Lizzyn musas on jtn lähes ''kansanlaulullista'' tunnelmaa, mitä vaikea pukea sanoihin. Laulaja, rumpali & kitaristit täydentää toisiaan jollain harvinaisen hienolla tavalla ja kaikki on täysin yhtä olennaisia osia tätä bändiä. Varsinki rumpalia jälleen pakko hehkuttaa, kuinka tyylitajuisesti vetäkään. Ihan vaikka noi kertsin rumpufillit todella vintagen kuulosiin tomeihin soitettuina kuulostaa hauskalta. Tutut helvetin kimeän timanttiset kitarasoolot & erittäin grooveh beibeh vokaalit. ''It drove the old man mad'' kohdan kaiku efekti on kanssa classic.


Vaginaattori taas tyylilleen ominaisesti arvosteli biisin, mutta lisään oman näkemykseni. Nuo mainitut fillit kertsissä on jännä, mutta toimiva ratkaisu. Periaatteessa aika normirokkia, mutta tässä oli kaikenlaista bonussälää ja tilutukset oli kivoja. Miinuksia liian pitkästä loppufeidauksesta. 3/5

 
Hommen laulu ja nuo pörinäkitarat tässä bändissä eniten tökkii. Biisien puolesta näillä on pari ihan asiallista rallia kyllä, eikä tääkään mikään huono ollut. Kertsi jää ainakin helposti päähän. Tää vaatis vähän toisenlaista laulajaa ja erilaista soundipolitiikkaa, että kunnolla syttyisin, mutta ihan perushyvä rokkirallihan tämä. Joten 3 / 5.

Ei löytynyt kunnon versiota Pride & Glory ajoilta, joten tämä nyt sitten. Ihan kelpo veto kuulostaa olevan.

 
Ei löytynyt kunnon versiota Pride & Glory ajoilta, joten tämä nyt sitten. Ihan kelpo veto kuulostaa olevan.



Juurevaa menoa perusasioiden äärellä. Zakk Wyldellä on homma aika mukavasti hanskassa tällaisten seesteisempienkin biisien kanssa. 4/5

 
Bolt Thrower on yksi parhaimmista death metal -bändeistä ja nimenomaan se minimalismi toimii mulle. Eikä mitään lisättävää tuohon mitä jo sanoit, samoista syistä tykkään tästä bändistä. 4/5

Rauhallista menoa tähän väliin

 
Rauhallista menoa tähän väliin



En osaa sanoa pidinkö vai en. Biisi alkoi jotenkin liian nopeasti. Kertsi toimi, säkeistöt jotenkin tökki ja laulajassa oli jotain joka ärsytti. Toisaalta tykkäsin kokonaisfiiliksestä, Depeche Mode tuli mieleen. 2.5/5

Aiemmin oli puhetta hyvistä riffeistä. Kirk "Riff Lord" Windstein tarjoilee tässä muutaman.
 
3,5/5 Heräsin äske, ei paljoo sanottavaa :d. Riffi@3:13 oli biisin paras hetki ja muutenki oikein kuunneltavaa ja sopivan hidasta.

Van Zantin laulu kuulostaa Jeff Bridgesin puheääneltä.


Mukavasti svengaavaa leppoisaa eteläistä rokkia. Hyväntuulista musaa, hyvät soundit. 4/5.



Ja loistava liveveto siitä vielä. Vokaaleissa Cavalera brotherssien kadonnut veli.

 
The Doors - When The Music's Over

Ei näistä kamoissa tehdyistä vääntelehtimisistä saa selvällä päällä mitään irti. Tämähän oli kuin jokin Doorsin tunnetumpi biisi (samoja teemoja, melodioita, sointuiskuja yms.). Erityismainintana luultavasti maailmankaikkeuden hirvittävin kitarasoolo!! Soittaja oli mitä ilmeisimmiin herkutellut herskaa, happoa, sieniä ja kukkaa samaan settiin - ja hyvältä kuulosti - omaan korvaan. ;) En pystyisi nukkumaan tämän kipaleen tahdissa. Hyvyydeksi sanottava nyanssit, mutta saman virren olisi voinut kyllä raapaista minuutissa ja puolessakin. Ensimmäiset kaksi minuuttia vedettiin kahdella lauseella, että päästiin "fiilikseen" ja sitten vain sekoiltiin loppuun. 2-/5

Happopoikien "uudempaa" veivausta:
Jethro Tull - Steel Monkey

 
3-/5 Bändistä hyvin vähän tietäneenä voisin silti helpon veikkauksen tehdä, että tää bändi ei tältä alunperin kuulostanut, vaan kyseessä jonkin sortin metamorfoosi kaupallisempaan suuntaan. Vähä semmonen 70's progrock tries to act all heavymetal/trendy hardrock fiilis tuli, mikä tietty oli yleinen käytäntö tuolloin. Arvosana noinkin korkea, koska tykkäsin synasta & bassosta sen verran. Laulu siedettävää, muttei mitää yliluonnollisen jännää vähän kallistunee hyvän puolelle huonon sijaan.


don't call your mother, don't call your priest...


En ollukkaan ennen kuullu tätä biisiä Mööttöripäiltä. You bring the razor blade, I'll bring the speed, Lemmyhan oli speedin puolestapuhuja. Loistavan nerokas biisi, lyriikat ja asenne 5/5.

 
Tosilihaksen biisistä helppo transitio kynttilämassaan. Rytmikitaran juhlaa koko levy. Biisin pääriffi on, ku jois tuopillisen tulikuumaa steariinia(yes it's a goddamn pun).


Olipa murean miehekästä riffittelyä, partaan kasvoi sivuparta ekan kolmen minuutin aikana. En ole pahemmin (kriittistä) kynttilämassaa kuunnellut ja mielikuvani bändistä oli jälleen kerran väärä, huomattavasti nopeampaa tavaraa mitä luulin. 4/5

Laitetaan vaikka tällainen deep album cut klassikkolevyltä.
 
Pantera-->groovemetal--->tää levy---->success.


Hmm, alun rytmittely lupaa paljon ja se tarraa mukaansa vallan kivasti. Jotenkin tuntuu kuitenkin, että meno hieman hiipuu pidemmälle biisiä mentäessä ja loppubiisi menee vähän ohi korvien. Biisin alkupuoliskosta pari pojoa ja loput siitä, että voisi huvikseen kuunnella bändiltä jonkun levyn kokonaisuudessaan. Annetaan 3/5

Sitten vähän synkistelyä:
 
No nyt oli mielenkiintoinen tuttavuus! Oikein hyvää synkistelyä lähestyvän syksyn kunniaksi. Todella komea ääni kaverilla. 5/5 King Dudelle, pitää ottaa tarkempaan kuunteluun tämä.

Jatketaas synkällä setillä, vaikka musiikillisesti ei tämäkään älyttömän raskasta ole. Stoner rock -orkesteri Truckfightersin uusi kappale ja video perustuu Ruotsissa reilu vuosi sitten tapahtuneeseen nuoren naisen murhaan. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015061419860668_ul.shtml


View: https://www.youtube.com/watch?v=cIFw48eV61Y
 
Liszt - Totentanz
Moniulotteista- ja tunnelmaista klasaria. Hienon kuuloista, mutta tuollaista ei oikein voi "kuunnella" taustamusiikkina, vaan pitäisi keskittyä joka nuottiin. Tähän paikkaan liian pitkä kappale täydelliselle kuuntelulliselle omistautumiselle. 3/5

Flotsam and Jetsam - P.A.A.B
Vanhan liiton rytistelyä.

 
Metallica - That Was Just For You Life

Nyky-Metallican ongelma mun mielestä on siinä, että se kuulostaa "soittelulta". Biisit ovat turha pitkiä riffittelyineen ja Hammet on kammottavan huono soolokitaristi. Tämä kappale on yllättävän hyvä ja lienee albumin parhaimmistoa, joskin intro on tarpeettoman pitkä. DM:ää ei ole juurikaan tullut kuunneltua, mutta ehkä sen voisi ottaa kuunteluun. 3-/5
OT: Hardwired on mielestäni positiivisen hyvä.

Leprous - Passing
Rytmisesti nykivään, mutta rauhalliseen viikonloppuun.

 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom